Kansalliset laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelmat käynnistyvät keväällä 2020. Ohjelmissa kuvaussykli on tiheämpi kuin aiemmin, mikä mahdollistaa koko Suomen kattavat, entistä ajantasaisemmat aineistot. Lisäksi uudessa laserkeilausohjelmassa tuotetaan entistä tarkempaa maanpinnan kolmiulotteista tietoa.
”Laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistoja on tuotettu yhteistyössä jo vuosia, mutta uusien kansallisten ohjelmien myötä yhteistyö eri organisaatioiden välillä tiivistyy entisestään. Uudistuksessa on monia hyötyjä: vähennämme päällekkäistä työtä eri organisaatioissa, säästämme veronmaksajien rahoja ja saamme entistä parempia aineistoja koko yhteiskunnan toimintojen tehostamiseksi”, toteaa Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen.
Laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelmien rahoituksesta ja hallinnasta vastaa yhteistyöelin KALLIO, jonka yhteistyösopimus allekirjoitettiin 25.9.2019. Sen toimintaan osallistuvat maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, puolustusministeriö, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Ruokavirasto, Suomen ympäristökeskus ja Maanmittauslaitos.
Laserkeilaus on tekniikka, joka tuottaa tarkkaa kolmiulotteista tietoa maanpinnasta ‒ sen muodoista sekä sen päällä olevista kohteista. Laserkeilauksella tuotettavaa kartoitustietoa kutsutaan pistepilveksi. Maanmittauslaitos saa tänä vuonna valmiiksi ensimmäisen koko Suomen kattavan laserkeilauskierroksen, joka on kestänyt noin 10 vuotta. Näissä aineistoissa pistepilvien tiheys on noin puoli laserpistettä neliölle.
Uusi kansallinen laserkeilausohjelma nostaa pistepilven tiheyden kymmenkertaiseksi. Vuodesta 2020 lähtien Suomea laserkeilataan pistetiheydellä, jossa jokaiselle neliömetrille osuu viisi laserpistettä. Ohjelmassa Suomi jaetaan alueisiin, jotka laserkeilataan kuuden vuoden välein. Uudistus nostaa laserkeilausaineistojen hyödynnettävyyden uudelle tasolle ‒ esimerkiksi metsävaratiedon tarkkuus paranee. Aineistoa voidaan hyödyntää myös uusiin tarkoituksiin. Maanmittauslaitos tuottaa aineiston perusteella kolmiulotteiset rakennustiedot koko maasta.
Nykyisessä ilmakuvausohjelmassa Suomi on jaettu alueisiin, jotka ilmakuvataan viiden vuoden välein. Tähän tarvittiin muutos, sillä moniin käyttötarkoituksiin ilmakuva-aineistoja tarvitaan samalta keruuajankohdalta kuin laserkeilausaineistoja. Uudessa ilmakuvausohjelmassa alueet ilmakuvataan kolmen vuoden välein. Uuden ilmakuvausohjelman mukaiset ortoilmakuvat ovat laadultaan nykyisiä vastaavia eli niiden erotuskyky on 50 senttimetriä. Ilmakuvia hyödynnetään esimerkiksi maastotietokannan päivittämisessä, metsävaratiedon keruussa, peltovalvonnassa ja useissa suunnittelutehtävissä sekä erilaisissa karttapalveluissa.
