Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on päättänyt maailman moderneimman sahan rakentamisesta Raumalle. Investoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Rakennustyöt aloitetaan keväällä 2020. Tuotannon on määrä käynnistyä sahalla vuoden 2022 kolmannen neljänneksen aikana. Koronavirusepidemian eteneminen saattaa vaikuttaa aikatauluihin. Kemin biotuotetehtaan hankesuunnittelu jatkuu ja päätösvalmius tästä noin 1,5 miljardin euron tehtaasta arvioidaan saavutettavan syksyllä 2020.
Metsä Group aloitti vuoden 2019 keväällä hankesuunnittelun yhteensä noin 2 miljardin euron investoinneista. Näillä suunnitelluilla investoinneilla Metsä Group vastaa koko metsäteollisuuden arvoketjun osalta entistäkin paremmin metsänomistajien ja asiakkaiden tarpeisiin ja toteuttaa merkittävää osuuttaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ensimmäisenä ohjelman hankkeista päätösvalmiuteen tuli suunnitellusti Rauman sahainvestointi.
”Metsä Groupin strategisiin tavoitteisiin kuuluvat suomalaisen metsän arvon lisääminen, kannattava kasvu yhdessä asiakkaiden kanssa, kokonaan fossiilittomat tehtaat, fossiilitalouden korvaaminen uusiutuvilla materiaaleilla ja hiilen lisääntyvä sitominen pitkäikäisiin puutuotteisiin. Raumalle rakennettava saha toteuttaa osaltaan kaikkia näitä tavoitteita. Mekaanisen metsäteollisuuden rooli on erittäin tärkeä ja sielläkin on löydettävä keinot suorituskyvyn merkittävään parannukseen”, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoo. ”Kemin biotuotetehtaan osalta hankesuunnittelu on edennyt hyvin ja päätösvalmius arvioidaan saavutettavan syksyllä 2020 ympäristöluvituksen valmistuessa. Tässä yhteiskunnan haastavassa tilanteessa Suomi tarvitsee nyt investointeja ja uskoa tulevaisuuteen. Arvioimme kotimaisten toimijoiden osuuden investointiemme toteutuksesta nousevan merkittäväksi.”
Raumalle Suomen kaikkien aikojen suurin sahainvestointi
Rauman sahainvestoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa ja uuden yksikön vuosituotanto on noin 750 000 kuutiota mäntysahatavaraa. Rakennettava saha tulee olemaan teknologialtaan ja tehokkuudeltaan edelläkävijä maailmassa. Esimerkiksi konenäön ja tekoälyn hyödyntäminen sahaprosessin eri vaiheissa on merkittävä uudistus, eikä vastaavaa teknologiaa ole vielä käytössä sahateollisuudessa muualla.
”Raumalle rakennettava uuden sukupolven saha on merkittävä kehitysloikka koko toimialalla. Uusi teknologia mahdollistaa siirtymisen työpisteiltä valvomotyöskentelyyn ja jatkuvaan käyntiin. Rauman sahan tulevassa toimintamallissa keskeistä on henkilöstön moni- ja syväosaaminen sekä käyttäjäkunnossapito”, toteaa Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen. ”Laadukkaan sahatavaran kysyntä tulee kasvamaan maailmanlaajuisesti, erityisesti vaativissa komponentti- ja puusepänteollisuudessa.”
Uusi saha työllistää Suomessa suoraan noin 100 henkilöä ja koko suorassa arvoketjussa noin 500 henkilöä. Sahalaitoksen rakennusvaiheen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan noin 1 500 henkilötyövuotta. Vuotuinen Suomesta hankittavan tukin käyttö sahalla on noin 1,5 miljoonaa kuutiota. Uusi sahatavaratuotanto myydään pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan.
Tulevan sahan sijainti on logistisesti erinomainen, sillä se mahdollistaa tehokkaan integroinnin sellutehtaaseen ja sahatavaran sujuvan logistiikan asiakkaille Rauman sataman kautta. Integraatin synergioita yhdessä sellutehtaan kanssa hyödynnetään energiatuotannossa, sivuvirtojen hyödyntämisessä, logistiikassa ja palveluissa. Sahan ympäristövaikutukset minimoidaan, ja esimerkiksi melun hallinta on huomioitu suunnitteluvaiheesta alkaen niin rakentamisessa kuin laite- ja konevalinnoissakin.
Metsä Fibre on sopinut Veisto Oy:n kanssa sahalinjan toimittamisesta. Kotimaisuusaste tämän toimituksen osalta on yli 80 prosenttia. Neuvottelut muiden laitetoimittajien osalta jatkuvat. Sahan rakennusvaiheen suunnittelusta on tehty sopimus AFRYn kanssa ja rakennuttamisesta A-Insinöörien kanssa.
”Ainutlaatuisessa biotuotekonseptissamme keskeistä on puuraaka-aineen 100-prosenttinen hyödyntäminen. Sahan raaka-aineena käytetään tukkipuuta. Sahatavaran valmistuksessa syntyvät kuori ja puru hyödynnetään bioenergiana ja hake sellun raaka-aineena. Sellutuotannossa syntyy bioenergiaa, jota hyödynnetään sahalla ja loppu myydään integraatin ulkopuolelle. Tämä investointi mahdollistaa tulevaisuudessa sekä Rauman sahan että sellutehtaan toiminnan kokonaan ilman fossiilisia polttoaineita”, Nousiainen jatkaa.
Kemin biotuotetehdas päätösvalmiudessa syksyllä 2020
Lapin ELY-keskus antoi 6.3.2020 Kemin biotuotetehtaan YVA-selostuksesta perustellun päätelmän, johon ympäristövaikutusten arviointi eli YVA päättyi. Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon (AVI) jätettyä ympäristölupahakemusta päivitetään parhaillaan perustellun päätelmän perusteella.
Noin 1,5 miljardin euron hankkeen rahoitusneuvottelut ovat edenneet. Finnvera myönsi maaliskuussa 2020 takuun 500 miljoonan euron luotolle 80 prosentin vastuuosuudella ehdollisena hankkeen investointipäätökselle. Rahoitusneuvottelut jatkuvat Euroopan Investointipankin (EIB) ja laajan liikepankkiryhmän kanssa.
Ympäristöluvituksen ja rahoitusneuvottelujen lisäksi parhaillaan menossa ovat muun muassa päälaiteneuvottelut, uuden tehtaan tarvitseman logistiikan kehittäminen ja rakentamisvaiheen valmistelutyöt sisältäen esimerkiksi nykyisten rakennusten purkamista ja toimintojen siirtämistä tehdasalueen sisällä.
Kemin biotuotetehtaan mahdollisen rakennusvaiheen suunnittelusta on tehty esisopimus AFRYn kanssa ja rakennuttamisesta Fimpecin kanssa.
Kemin biotuotetehdas valmistaisi vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä lukuisia muita biotuotteita. Se työllistäisi Suomessa suoraan noin 250 henkilöä ja koko suorassa arvoketjussaan yhteensä noin 2 500 henkilöä. Tehtaan vuotuinen pääasiassa Suomesta hankittavan kuitupuun käyttö olisi noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä. Kemin biotuotetehtaan rakennusvaiheen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan lähes 10 000 henkilötyövuotta, josta yli puolet tehtäisiin Kemissä. Rakennusvaiheen aikana työntekijöitä arvioidaan kaikkiaan olevan yhteensä noin 15 000. Uuden biotuotetehtaan suunnittelun lähtökohtana on korkea ympäristö-, energia- ja materiaalitehokkuus. Tehdas ei käyttäisi lainkaan fossiilisia polttoaineita ja sen sähköomavaraisuus olisi 250 prosenttia. Tämä vahvistaisi entisestään Metsä Groupin merkittävää asemaa kotimaisiin uusiutuviin polttoaineisiin perustuvana sähköntuottajana.
