Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Kaupungeille ja kunnille kansallinen tavoite ei riitä, ja ne haluavat olla hiilineutraaleja jo vuonna 2030. Helsinki, Vantaa, Espoo ja Turku tukevat tätä tavoitetta Päästötön työmaa -konseptilla, jossa tähdätään vähäpäästöisiin tai kokonaan päästöttömiin työmaihin.
Ensimmäisenä Päästötön työmaa -konseptin aloitti Espoo ja syksyllä samalla tiellä jatkavat Helsinki, Vantaa ja Turku omilla pilottiprojekteillaan. Yksittäisenä yritysalueena Vuosaaren satama Helsingissä aloittaa oman projektinsa päästöjensä vähentämiseksi, joista alustavien tietojen mukaan noin puolet tulee työkoneista.
Päästötön työmaa on EU-rahoitteinen hanke ja osa Hiilineutraalit ja Resurssivapaat Yritysalueet HNRY -projektia. Infratyömailla keskitytään työmaakoneiden ja logistiikkakuljetusten päästöihin. Myös Teknisen Kaupan Liitto on mukana yhteistyössä Espoon kaupungin pilottiprojektin suunnittelussa ja konseptin luomisessa. Liitto tukee hankkeita yhdessä Ympäristöministeriön kanssa oman Työkonealan green deal -sopimuksen kautta.
”Päästöttömyys tulee olemaan jatkossa tärkeä osa työkonealan tulevaisuutta. Päästötön työmaa tarvitsee päästöttömiä tai vähintäänkin vähäpäästöisiä työkoneita, ja niitä on jo saatavilla – suuriakin”, sanoo johtava asiantuntija Juha-Ala-Hiiro Teknisen Kaupan Liitosta.
Työmaakäytännöillä vaikutetaan hiilijalanjälkeen
Päästötön työmaa -pilotti Espoossa alkoi laajalla koulutuksella urakoitsijoille, työntekijöille ja työnjohdolle Ramirent Finland Oy:n tiloissa. Varsinainen pilottikohde sijaitsee Espoon Suurpellossa Lukutorin työmaalla.
Koulutustilaisuudessa kerrottiin Lukutorin työmaan tavoitteista ja suunnitelluista keinoista päästövähennysten aikaansaamiseksi:
”Tavoitteena on kestävä Espoo. Päästötön työmaa -konsepti on osa Espoon kaupungin ilmastotyötä. Työmaatoiminnot ovat välttämätön osa kasvavan kaupungin rakentamista, ja työmaan käytänteillä voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennusurakan hiilijalanjälkeen”, rakennuspäällikkö Hannu Lehtikankare Espoon kaupunkitekniikasta sanoi.
Päästömittauksia ja toimintatapoja kehitetään pilotin aikana
Päästöjen mittausta ja laskentaa kehitetään päästöttömän työmaan pilotin aikana, jotta toimenpiteiden vaikutukset voidaan todentaa. Maa- ja kiviainesmassojen kehittämistä jo kohteessa tai ylipäätään hyödyntämisessä on toteutettu jo osana Espoon maa- ja kiviainesten hallinnan ja uusiomaarakentamisen toimenpideohjelmaa.
Työmaalla noudatetaan urakoitsijan itse laatimaa päästöttömän työmaan suunnitelmaa, tietysti tilaajan vaatimusten pohjalta. Suunnitelman mukaan seurataan muun muassa polttoaineen kulutusta, sähkönkulutusta, toteutuneita materiaalivirtoja ja tyhjäkäyntirajoituksia.
”Urakoitsijoiden liiketoiminnan lähtökohdat huomioidaan mahdollisuuksien mukaan, mutta tavoite on kuitenkin yhteinen. Julkisessa kilpailutuksessa kotimaisuus ei voi olla kriteeri, mutta hiilijalanjälki voi”, totesi hankesuunnittelija Iina Kallio Espoon Ympäristökeskuksesta.
Lähiympäristön viihtyvyys huomioiden tarkastelun alla ovat työkoneiden, työlaitteiden, kuorma-autojen päästöt sekä melu ja pöly. Logistiikkasuunnitelma ja päästölaskenta on myös suunniteltu. Tiedon keruuseen ei päästä reaaliajassa, tietoraportti koneiden käytöstä tehdään viikkotasolla. Viive ei haittaa, kunhan data on luotettavaa.
”Täysin päästötöntä työmaata Espoon Suurpellon Lukutorista ei tule, mutta tavoitteena vähäpäästöinen työmaa on hyvä suunta kohti hiilineutraalisuutta”, Kallio sanoi.
Vähäpäästöisiä työkoneita on jo saatavilla
Vähäpäästöisiä työkoneita tulee kaikkiin konetyyppeihin ja kokoluokkiin – nyt kaivataan rohkeita investoijia.
”Pelkkä rohkeus riitä, tarvitaan tukea ja porkkanoita sekä ymmärrys siihen, että siirtymävaiheessa kustannuksia voi tulla enemmän”, Juha Ala-Hiiro sanoi.
Tilaisuudessa esiteltiin akkukäyttöinen Kramerin 4,2 tonnin pyöräkuormaaja, joka on ensimmäinen kokoluokassaan Suomessa. Espoon kaupunki on vuokrannut koneen Suurpellon työmaalle, jossa sen työskentelyä voi käydä seuraamassa.
”Jos vähäpäästöistä konetta ei ole käytössä, on lähtökohtana oikea kone oikeaan paikkaan. Suoritettavan työn, työmaan ja työmaan toimintojen kokonaisvaltainen suunnittelu ja tehokas toiminta on usein myös ympäristöystävällistä ja taloudellisesti järkevää. Jokainen voi omassa työtehtävässään toteuttaa myös ekologista työtapaa. Lähes kaikki toiminta aiheuttaa päästöjä, eivät vain työkoneet”, Ala-Hiiro summasi.
Päästötön työmaa -konseptin lopputuotteena syntyy opas tulevaisuuden työmaille. Siirtymäajalla työmaita kehitetään ensin fossiilivapaiksi, sitten vähäpäästöisiksi ja lopulta kohti päästöttömyyttä.
