Volvo CE julkisti uuden kompaktin pyöräalustaisen EWR130E-kaivinkoneen, joka tarjoaa paitsi lähes marginaalisen peräylityksen, myös lukuisia tälle kokoluokalle hyödylliseksi koettuja ominaisuuksia.
Ei liene yllätys, että pyöräalustaisten kaivinkoneiden kehityksessä on viime vuosina panostettu yhä enemmän siihen, miten koneesta saadaan mahdollisimman pieni ja ketterä paketti toimimaan alati tihentyvän kaupunki-infran paineissa.
Volvolla tähän 13-14 tonnin työpainoluokkaan esiteltiin EWR130E, lyhyen peräylityksen kumipyöräkuokka, joka asettuu pyöräalustaisten kaivinkoneiden keskikokoluokassa sarjansa pienimmäksi. Sen alapuolelle jää koko Volvo-mallistossa vain huomattavasti pienempi EW60E, ja tätä varsin pitkää hyppäystä on lähdetty nyt sitten satakolmekympillä kuromaan umpeen. Volvolta kerrotaankin, että asiaa on lähestytty pyrkimällä 10-tonnisen koneen ulkoisiin mittoihin ja yli 13-tonnisen koneen työtehoihin.
Koneen peräylitys muodostuu seuraavasti: alavaunun leveys on 2540 millimetriä, ja ylävaunun kääntösäde eli pituus kääntökehän keskeltä puntin päähän on 1555 millimetriä. Näin ollen puntti tulee yli 285 millimetriä alavaunun sivulinjasta kun ylävaunu on käännetty 90°.
Koneen ketteryyden ja tukevuuden suhteen on panostettu erityisesti kahdella lisävarusteluvaihtoehdolla, eli nelipyöräohjauksella ja kahteen osaan jaetulla puskulevyllä. Ensiksi mainittu varuste tarjoaa kolme ohjaustilaa, jotka valitaan kiertokytkimestä: rapu- eli koirakävely, normaali etupyöräohjaus ja varsinainen nelipyöräohjaus. Pienin kääntösäde kaksipyöräohjauksella on seitsemän metriä, ja nelipyöräohjauksella lukema kutistuu peräti 4,3 metriin.
Tukevuutta puolestaan tarjoaa lisävarustelistalta löytyvät pystysuunnassa liikkuvat tassut, jotka voi asentaa kumpaan päähän konetta tahansa. Näissä ei siis ole lainkaan sivuylitystä, ja lisävarusteen lisävarusteena tassujen yhteyteen on mahdollista tilata myös vetokoukku. Samalla tekniikalla toimii myös lisäoptiona oleva puskulevy, mutta EWR130E:ssä nämä kaksi kampetta on viety uudelle tasolle. Tarjolla on nimittäin tassujen tavoin toimiva, kahteen osaan jaettu puskulevy. Tätä varustetta voi siis käyttää paitsi epätasaisessa kohteessa tukena tassujen tapaan, myös puskulevyn perinteisemmässä tarkoituksessa.
Kaivujarru koneessa on automaattinen, eli käyttöjarru ja akselilukko menevät päälle oma-aloitteisesti heti kun koneen liike lakkaa.
Hyttinä koneessa on isommista tuttu Volvo Care Cab, ja yhdessä taakse vedetyn taittopuomin kanssa hyvän sivunäkyvyyden ”pimeälle” puolelle tarjoaa hytin kokolasinen sivuseinä. Lisävarusteena saa 360° näyttävän Smart View -kamerajärjestelmän.
Huippunopeus on 35 kilometriä tunnissa, ja jos lisävarusteena on rastitettu automaattinen, hydrauliikan paineakkuihin perustuva puominvaimennus, lähtee tämä järjestelmä mukaan menoon aina 5 km/h nopeudesta lähtien. Joystick-ohjaus on rajoitettu 20 km/h nopeuteen asti, ja suuremmissa nopeuksissa käytetään ohjauspyörää.
Nostokyvyn huippuarvot saavutetaan 4,85 metrin kaksiosaisella puomilla, 2,1-metrin varrella ja sekä tassuilla että puskulevyllä varustetulla mallilla. Tällöin koneen keskipisteestä nousee 5,1 tonnia joka suuntaan 7,5 metrin korkeudessa, olivat tassut ja levyt alhaalla tai ei. Tuo tonnimäärä ei sisällä vielä kauhaa, pikaliitintä tai rototilttiä, joiden painon jokainen vähentää omien tarpeidensa mukaan. Pienin lukema samalla kokoonpanolla saadaan suoraan sivulle seitsemän metrin päähän maan tasalla kaikki tuet ylhäällä, jolloin nostokyky on 1,3 tonnia.
Moottorina koneessa on nelisylinterinen ja 4,04-litrainen Stage V -vaatimukset täyttävä Volvo D4J, jonka nettoteho on 2000 kierroksella 89 kW / 121 hv. Vääntöä löytyy 1500 kierroksella 566 Nm. Ympäristöpönttöinä puuhaavat E-EGR, DPF, SCR.
Hydrauliikan tuotto on pääpumpun osalta 275 litraa minuutissa ja lisälaitelinjalle liikenee 200 litraa minuutissa 325 baarin paineella. Kosketusnäytön valikoiden avulla hydrauliikalle voidaan ohjelmoida 32 erilaista työlaiteprofiilia.
Lisää tästä aiheesta kerromme Koneurakointi-lehdessä 1/2021.
