Sadetakit, termospullot, polkupyörät ja hevosvaunujen renkaat: nämä olivat Continentalin tuotevalikoiman päätuotteita 1871, jolloin yritys perustettiin Hannoveriin. Nyt 150 vuotta myöhemmin tuotevalikoima on muuttunut melkoisesti, mutta niin on ympäröivä maailmakin.
Ennen kuin teollistuminen alkoi vaatia yhä monipuolisempia työkonerenkaita, 1800-luvun tärkeimpiä kuljetusvälineitä olivat hevoset ja vaunut. Niinpä Continental valmisti kumisia suojia estämään hevosia liukastelemasta jäisillä pinnoilla. Kun Carl Benz sitten vuonna 1886 rekisteröi ensimmäisen autopatenttinsa, jossa oli sisäinen polttomoottori, historian suunta kääntyi ja ensimmäinen sisärenkaallinen ilmarengas kehitettiin Ranskassa vuonna 1889.
Continental määritteli maatalouden tärkeäksi markkina-alueeksi jo varhain. Myöhemmät teollisuusmaat, kuten Saksa, olivat tuolloin pääasiassa vielä maatalousmaita. Vuonna 1917 Henry Ford rakensi Yhdysvalloissa ensimmäisen nykypäivän malleja muistuttavan traktorinsa, ja vuosikymmen myöhemmin tämäntyyppiset maataloustraktorit olivat alkaneet yleistyä Euroopassa.
Traktoreiden suuri haaste oli, että niillä tuli ajaa turvallisesti niin tiellä kuin pellolla, mikä ei tuolloin onnistunut tavanomaisilla renkailla. Continental vastasi haasteeseen ja esitteli vuonna 1928 T2-traktorinrenkaan eli Euroopan ensimmäisen maataloussektorin ilmarenkaan. Aiemmin oli usein välttämätöntä vaihtaa rauta- ja täyskumirenkaiden välillä siirryttäessä pellolta tielle ja päinvastoin, mutta uusia rengasmalleja saattoi nyt käyttää kaikilla alustoilla.
Erityisvaatimukset täyttäviä renkaita tarvittiin yhä enemmän entistä raskaampien kuormien kuljetuksessa. Tuotantohalleissa ja varastoissa, laajenevissa satamissa ja siirryttäessä yksittäisten lastien kuljettamisesta konttiliikenteeseen, vaatimukset materiaalin − ja siten myös renkaiden − suhteen kasvoivat. Aiemmat rengasmallit eivät usein enää riittäneet. Vuonna 1920 markkinoille tuli ensimmäinen elastinen umpikuminen rengas.
Kuljetuksista kehittyi Continentalille tärkeä liiketoiminta-alue toisen maailmansodan päätyttyä. Erikoiskoneita ja -kuljetusajoneuvoja tuli yhä enemmän, ja tarve räätälöidyille rengasratkaisuille kasvoi. Standardoidun eurolavan käyttöönotto vuonna 1961 toi uuden noususuhdanteen alalle. Viisi vuotta myöhemmin Continental esitteli ensimmäisen renkaan nimellä ContiSuperElastic.
Vuosi 1955 osoittautui sodan jälkeisenä aikana Continentalille merkittäväksi työkonerenkaiden vuodeksi. Länsimaissa maataloudessa koettiin ennennäkemätöntä kehitystä: pelkästään Saksassa rekisteröitiin lähes 100 000 traktoria. Samana vuonna Continental esitteli AS Farmer -renkaan, jonka uusi kuviointi oli aiempaa leveämpi, mikä näkyi ennen kaikkea parantuneena itsepuhdistuvuutena ja parempana pitona.
Saksan kansainvälinen Nürnbergin lentokenttä avautui vuonna 1955, jolloin Continental havaitsi merkittävän liiketoiminta-alueen. Nykyään Hannoverissa päämajaansa pitävä yhtiö on ainoa, jolla on tarjota täydellinen rengasvalikoima lentokenttäalalle. Teknologiayhtiö tuottaa renkaita kaikkiin lentokentällä käytettäviin ajoneuvoihin: lentokoneen hinaajiin, säiliöautoihin ja paloautoihin, matkatavaroiden kuljetusautoihin ja lentokenttälinja-autoihin. Usein lentokentällä käytetty rengas on ContiRV20, jonka uritettu pintakuviointi on erityisen vähän tärinää tuottava.
Satamateollisuudesta on tullut vastaavasti tärkeä liiketoimintasegmentti, jossa valikoima on kasvanut meritse kuljetettavien tavaroiden, raaka-aineiden ja kuormien kasvun myötä. Nykyään Continental tarjoaa laajan tuotevalikoiman erikoisratkaisuja kaikkiin mahdollisiin lastaus- ja purkukoneisiin maailman suurimmissa konttisatamissa. ContainerMaster+-malli, jota käytetään konttien kuormaussatamissa ja kuljetusautoissa, on osoittautunut soveltuvaksi moneen käyttötarkoitukseen.
Jatkuvan kehityksen ansiosta maatalouskoneiden renkaista tuli yhä suositumpia. 1990-luvulla Continental laajensi rooliaan ulkomaisilla markkinoilla, erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ja yhtiöstä tuli maailmanlaajuisesti alkuperäisrenkaiden toimittaja useille maatalousajoneuvojen valmistajille.
Vuonna 2004 maatalousrengassegmentti myytiin, jonka seurauksena maatalouskoneiden renkaiden valmistus- ja markkinointilisenssi Continental-brändin alla siirtyi CGS/Mitasille. Continentalin autoliiketoiminnan tuotteiden ja ratkaisujen kehitys ja myynti jatkuivat entiseen tapaan, ja samaan aikaan Continentalin maatalousrenkaiden kysyntä kasvoi.
Continentalin materiaalinkäsittelysektorin kasvu jatkui 1990-luvulla. Vuonna 1991 valmistui 1,5-miljoonas CSE-rengas Korbachin tehtaan tuotantolinjalta, ja vuoteen 2000 mennessä oli valmistettu jo 3,5 miljoonaa CSE-rengasta. CSE-valikoima laajeni 1994–1995 myös CSE Robust SC 15 -renkaalla.
Vuonna 2016 Continental hankkii takaisin oman brändinsä oikeudet ja palasi maatalousrengasmarkkinoille vuonna 2017 premium-vyörenkailla Tractor70 ja Tractor85. Samana vuonna yhtiö avasi uuden maatalousrengastehtaan Portugalin Lousadoon. Tästä alkaen päivitettyyn tuotevalikoimaan on kuulunut myös vankka premium-vyörengas TractorMaster, joka toimii hyvin sekä pellolla että tiellä.
Vaativaa renkaiden käyttöaluetta Continentalille edustaa kaivos- ja maanrakennusteollisuuden segmentti. Yhtiö on vastannut tähän haasteeseen jo vuosia. 1990-luvun lopulla Continental tuli markkinoille sen ensimmäisellä omalla Earthmoving EM3 OTR -vyörenkaalla ja on siitä lähtien jatkuvasti laajentanut tuotevalikoimaansa.
Maanrakennustyömailla ja kaivoksissa renkaiden täytyy toimia aina optimaalisesti märissä olosuhteissa, polttavassa kuumuudessa, pakkasessa ja hiekalla tai mullassa sekä myös mudassa ja terävällä soralla. Continentalin Earthmoving-valikoiman erikoisrengas voi olla halkaisijaltaan jopa 2,2 metriä ja painaa tonnin.
Renkaiden kunnon jatkuvassa seurannassa Continental turvaa yhä enemmän digitaaliseen renkaiden valvontaan. Yhtiö on kehittänyt ratkaisuja, kuten ContiPressureCheck, ContiConnect Yard ja ContiConnect Live, joiden avulla rengaspaineista ja -lämpötiloista kerätyt tiedot lähetetään reaaliaikaisesti pilveen keskitetyn telematiikkayksikön kautta.
ContiConnect Live käyttää lisäksi GPS:ää ajoneuvon paikantamiseen ja renkaiden käyttötuntien tallentamiseen. Kalustopäälliköt saavat näin nopeammin ja kätevämmin käsityksen ajoneuvojen kunnosta niiden sijainnista riippumatta. Tietojen analysoinnin seurauksena kalusto hyötyy seisokkien vähentymisestä, ylläpitokustannusten pienentymisestä sekä käyttöajan kasvamisesta.
