Luonnonmateriaalien suosiminen rakennusalalla on ollut kasvava trendi jo pitkään, ja nyt sen puolesta puhuu myös matala hiilijalanjälki. Tuoreen elinkaariarvioinnin mukaan suomalaisesta luonnonkivestä valmistetuilla kivituotteilla on matala hiilijalanjälki. Esimerkiksi kotimaisen graniittinopan- tai nupukiven valmistusvaiheen ilmastokuorma jää noin 50 kiloon CO2-e/tonni.
Muista materiaaleista tai tuontikivestä valmistettujen vastaavien tuotteiden hiilijalanjälki on usein moninkertainen kotimaiseen luonnonkiveen verrattuna.
”Suomalaisten kivituotteiden matalaan hiilijalanjälkeen vaikuttaa se, että niiden valmistamiseen ei vaadita pitkiä hankintaketjuja tai useita materiaaleja. Suomessa kiviaines louhitaan kalliosta ja kuljetetaan tuotantolaitokselle, jossa se paloitellaan ja viimeistellään valmiiksi tuotteeksi”, Kivi ry:n toiminnanjohtaja Sini Laine selvittää.
Ympäristötietoinen hankkii kiven läheltä
Kotimaisen luonnonkiven matala hiilijalanjälki selittyy lyhyillä kuljetusetäisyyksillä, koska suurin osa luonnonkiven päästöistä tulee kuljetuksista. Vastuullisesta rakentamisesta kiinnostunut hankkiikin kiven mahdollisimman läheltä. Esimerkiksi infrarakentamisessa käytetyn reunakiven valmistus ja kuljettaminen Aasiasta Suomeen aiheuttaa 82% suuremmat päästöt suomalaiseen reunakiveen verrattuna.
”Hankintapaikan ja toimituspaikan sijainneilla sekä tuotantoketjun sisäisillä etäisyyksillä on avainrooli kiven aiheuttamissa kokonaispäästöissä. Toivomme, että tämä selvitys herättää kunnat ja kaupungit näkemään kuljetusmatkan merkityksen sekä ottamaan huomioon myös Suomeen jäävät verotulot. Esimerkiksi kotimaisen noppa- ja nupukiven hinta on kilpailukykyinen ulkomailta tuotuihin verrattuna”, Laine vetoaa.
Rakentamiseen käytettävien materiaalien valmistus tuottaa 11 prosenttia globaaleista ilmastopäästöistä eli moninkertaisesti lentoliikenteeseen verrattuna.
”Olisi toivottavaa, että julkisissa hankinnoissa otettaisiin huomioon jatkossa rakennusmateriaalien aiheuttama hiilijalanjälki, kun vertailutietoa alkaa olla hyvin tarjolla. Lisäksi monen kunnan ja kaupungin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius lähivuosien aikana. Hankkimalla kivimateriaalit läheltä tavoitteet on mahdollista saavuttaa ja samalla voi tukea paikallista taloutta”, Laine toteaa.
Kivi on käytännössä ikuinen ja senkin jälkeen kierrätettävissä
Luonnonkiven elinkaaren käyttöominaisuudet ovat myös hyvät, kun niitä tarkastellaan ympäristönäkökulmasta. Rakennustuotteen käyttövaiheen päästöihin vaikuttavat muun muassa huoltovaatimukset, korjaustarpeet ja -mahdollisuudet sekä käyttöikä.
”Aina kun materiaaleja joudutaan vaihtamaan, siitä muodostuu uudelleen päästöjä. Luonnonkivi onkin hyvä valinta, koska se on käyttöiältään lähes ikuinen ja sen elämää jatkuu mahdollisen purkamisen jälkeenkin. Luonnonkivi on käytännössä huoltovapaa eli se pitää korjata ja vaihtaa vain poikkeustapauksissa”, Laine toteaa.
Kivi on siinäkin suhteessa mainio materiaali, että sitä voidaan uusiokäyttää suoraan purkamisvaiheen jälkeen ilman käsittelyä tai korjaamista.
”Mikäli luonnonkivi rikkoutuisi purkamisen aikana, sitä voidaan silti hyödyntää esimerkiksi murskeena. Näin voimme lisätä uusiomateriaalien käyttöä ja vastaavasti vähentää neitseellisten luonnonraaka-aineiden käyttöä ja energian kulutusta sekä estää jätteiden syntymistä”, Laine toteaa.
Luonnonkivelle on 29.4.2020 julkaistu EN 15804 -standardin mukaiset ympäristöselosteet RTS-EPD -järjestelmässä. Ne ovat ladattavissa osoitteessa: https://cer.rts.fi/epd-ymparistoseloste/selaa-epd-ymparistoselosteita/
