>

Ponsse ensimmäisenä metsäkonevalmistajana käyttämään SSAB:n fossiilivapaata terästä

SSAB ja Ponsse Oyj ovat sopineet kumppanuudesta, jonka myötä SSAB toimittaa fossiilivapaata terästä Ponsselle asteittain vuodesta 2026 alkaen.

Nyt solmitun kumppanuuden kerrotaan vahvistavan entisestään Ponssen asemaa kestävään metsätalouteen perustuvien metsäkoneiden toimittajana. Samalla sen uskotaan tuovan SSAB:n lähemmäksi tavoitetta luoda fossiilivapaa arvoketju.

”On hienoa, että Ponssen kaltainen luotettava kumppani liittyy nyt fossiilivapaalle matkallemme. Tarvitaan yhteisiä ponnisteluja, jotta haastava tavoite hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi metsäkoneissa voidaan saavuttaa. Molemmat yritykset asettavat kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut etusijalle kehittääkseen metsäkoneita SSAB Fossil-free -terästä käyttäen, edistäen innovaatioita ja kunnioittaen luontoa”, sanoo Lotta Ruottinen, SSAB Europen myyntijohtaja.

”Tuotteemme ja palvelumme ovat ratkaisevassa roolissa auttamassa asiakkaitamme ilmastotavoitteiden saavuttamisessa siirtyessämme vähähiiliseen talouteen. Täyssähkökäyttöinen PONSSE EV1 -kuormatraktorikonseptimme ja kumppanuus SSAB:n kanssa fossiilivapaiden terästen osalta vievät meitä kohti hiilineutraalia metsätaloutta”, sanoo Ponsse Oyj:n tutkimus- ja kehitysjohtaja Juha Inberg.

SSAB aikoo mullistaa koko teräksenvalmistusprosessin. SSAB aikoo toimittaa fossiilivapaata terästä markkinoille kaupallisessa mittakaavassa vuoden 2026 aikana ja poistaa suurelta osin toiminnastaan aiheutuvat hiilidioksidipäästöt noin vuoteen 2030 mennessä. SSAB tekee yhteistyötä rautamalmintuottaja LKAB:n ja energiayhtiö Vattenfallin kanssa osana HYBRIT-hanketta, jonka puitteissa kehitetään arvoketju fossiilivapaan raudan ja teräksen tuotantoon ja korvataan rautamalmipohjaisessa teräksenvalmistuksessa perinteisesti käytetty koksi fossiilittomalla sähköllä ja vedyllä. Tämä prosessi käytännössä poistaa terästuotannon hiilidioksidipäästöt.

Kaksi suunnittelupalkintoa Rototiltille uusista ohjainkahvoista

Rototilt on tuonut markkinoille joukon uusia kaivukoneisiin tarkoitettuja Rototilt Control -konseptiin kuuluvia tuotteita. Niihin kuuluvat yrityksen ensimmäiset ohjainkahvat. Nyt Rototilt on voittanut RC Joysticks -tuotteistaan sekä Red Dot Award- että iF Design Award 2023 -palkinnon.

”Suunnittelu käyttäjää varten oli päätavoitteemme, kun aloitimme projektin omien ohjainkahvojemme kehittämiseksi. Nämä palkinnot osoittavat, että olemme oikealla tiellä”, tuotepäällikkö Caroline Jonsson sanoo. Syksyllä 2022 yritys esitteli Rototilt Control -tuotekonseptin, johon kuuluvat muun muassa uudet ohjainkahvat kaivukoneisiin. Nyt Rototilt on saanut ohjainkahvoilleen kaksi kansainvälistä ja arvostettua suunnittelupalkintoa, Red Dot Award 2023- ja iF Design Award 2023 -palkinnot.

”Olemme tavattoman ylpeitä ja kiitollisia näistä palkinnoista”, sanoo tuotepäällikkö Caroline Jonsson. ”Päätavoitteemme on tietenkin suotuisa vastaanotto käyttäjiltä, mutta tämä osoittaa, että olemme yritys, joka on vahva innovoija.”

Sekä mies- että naiskuljettajien kanssa tehtyjen kenttätestien avulla Rototilt on halunnut suunnitella kahvan, jonka ergonomia on paras käden koosta tai käyttäjän sukupuolesta riippumatta. Sekä materiaalit että rakenne on valittu huolellisesti hyvän käyttömukavuuden ja muodon saavuttamiseksi, Caroline sanoo.

”Huolellisessa suunnitteluprosessissa on pyritty luomaan käyttäjän työympäristöä parantava, hyvin toimiva tuote”, Jonsson kertoo. ”Yhteistyössä tuotesuunnittelijoiden kanssa hyödynsimme muun muassa 3D-tulostusta ja -mallinnusta. Kaikki painikkeiden sijoittelusta pinnan laatuun ja materiaalivalintoihin tutkittiin pienintä yksityiskohtaa myöten.”

RC Joysticks -järjestelmän tekniikka edistää turvallisuutta ja skaalautuvuutta. Sekä laitteiston että ohjelmiston suunnittelu täyttävät ISO 13849 -turvallisuusstandardin vaatimukset. Ne ovat myös valmiita tulevaisuuden työlaitteita ja käyttöalueita varten. 

”Olemme luoneet mahdollisuuksia mukauttaa painikkeiden ja rullien sijoittelua ja toimintoja rototiltin ja koneen ohjaamiseksi”, insinööri Mikael Häggström toteaa. ”Työlaitteet ja käyttöalueet kehittyvät jatkuvasti, ja haluamme, että RC Joysticks -ohjainkahvat ovat teknisesti valmiit tulevien sovellusten varalta.”

Engcon uudisti 12-19-tonnisten kiinnikkeen

Engcon kertoo lanseeraavansa uudistetun konekiinnikkeen 12–19 tonnin kaivukoneisiin.

Uusi Engcon-kiinnike on valmistajan mukaan paranneltu niin, että se on aiempaa vahvempi, minkä lisäksi siihen on entistä helpompi jälkiasentaa EC-Oil-lohko, koska tässä konekiinnikkeessä ei ole enää letkuja. Tämä myös minimoi vuotoriskin. Lisäksi kerrotaan, että uudessa kiinnikkeessä on aiempaa suurempi hydraulivirtaus. 

”Innovaatiovetoisen ja loppuasiakkaaseen keskittyvän työmme ansiosta asiakkaamme voivat luottaa siihen, että Engcon toimittaa aina uusinta teknologiaa. Tuotteemme muodostavat juuri sellaisia premium-luokan turvallisia kokonaisuuksia, joita asiakkaamme arvostavat tänään, huomenna ja tulevaisuudessa”, sanoo Engconin tuotepäällikkö Martin Engström.

Parannetun S60-konekiinnikkeen pääkohtia:

  • Letkuton EC-Oil-lohko, joka antaa pidemmän käyttöiän ja helpottaa huoltoa, kunnossapitoa ja jälkiasennusta.
  • Vahvistettu rakenne sekä sivusuunnassa että kaivusuunnassa.
  • Entistä vakaammat kiinnityspisteet koneeseen, mikä antaa mukavamman käyttötuntuman.
  • Parannettu ja entistä joustavampi letkujen veto kaivukoneen ja konekiinnikkeen välillä.
  • Pulttikiinnitteinen nostokoukku ja mahdollisuus varustaa nostokorvalla.

Koneurakointi 4/2023

Kesän Koneurakoinnissa saatetaan nähdä vielä vähän lunta tai muita kevään merkkejä, sillä Suomea on kierretty ahkerasti vuodenaikojen vaihteessa. Savo-Karjalan Metsätyön Bracke- ja John Deere -yhdistelmä oli äestämässä vielä osittain lumien aikaan, kun taas Järveläisen uusinta Case-kaivukonetta päästiin katsomaan jo lähes hellelukemissa. Heikki Hallbergin Komatsu-keikalla pääsi pieni lumisadekin yllättämään, ja Pielisen Betonin Hitachi työskenteli aamupakkasten hellittäessä. No, ei tästä kuitenkaan mitään säätiedotusta pitänyt tehdä vaan Koneurakointi-lehti, ja sisältö on luetteloituna tässä:

KONEET JA URAKAT

6 Kausityöläinen

Pielisen Betonin murskaa syöttää uusi Hitachi Zaxis ZX490LCH-7.

18 Uutta puuta

Savo-Karjalan Metsätyön yksi päätoimialoista on metsänparannus.

24 Matka maankäännön maailmanmerkiksi

Raavitaanpa hieman Bracke-historian pintaa.

26 Nuorinta sukupolvea

Järveläisen Maansiirrolle Case ei ole suinkaan uusi kaivukonemerkki.

32 Kotiseudun savotoilla

Metsäurakointi Heikki Hallberg Hartolasta urakoi Hartolassa.

38 Päästöhallintaa jälkiasennuksella

Proventia laittaa vanhatkin koneet uudelle päästötasolle.

40 Kaukokaivuuta

Volvo CE tuo lähikauko-ohjausta kaivukoneisiinsa.

41 Paineilmaa pattereilla

Atlas Copcon B-Air-kompressori vaihtaa voimanlähteen sähköiseksi.

42 Kapealta korkealle

Liebherr uudistaa kapean telanosturin entistäkin tehokkaammaksi.

43 Potkua Optumiin

Case IH Optum -sarja saa odotetun tehonlisäyksen 340-mallin myötä.

44 Käytetty käy!

PH-Forestille kaluston laajentaminen käytettyjen kautta on tuttu tie.

50 Avoimella mielellä

Kylki auki ja akku täyteen – tätä on Renault Kangoo E-Tech Open Sesame.

76 Pitkän linjan tekijöitä

Kun kantaverkon rakentaminen koneellistui.

TAPAHTUMAT

56 Maamess 2023

Tartossa tunnelma oli ennallaan, eli varsin positiivinen ja tiivis.

64 ProForest 2023

Kalajoella onnistuttiin, sillä pohjoinen metsämessu oli hyvä kokemus.

70 Mansen Mörinät 2023

Pirkanmaalla siirryttiin kalenterissa normaaliin tapahtumakiertoon.

VAKIOPALSTAT

12 Uutiskynnys

82 Seuraavassa numerossa

Lännen-myyntitiimi vahvistuu

Jyrki Lehtinen on nimitetty Lännen Tractors Oy:n avainasiakas- ja aluemyyntipäälliköksi Lännen Espoon toimipisteeseen 11.5.2023 alkaen. Jyrkillä on jo työuran alkuajoilta vahva kokemus maansiirtokoneiden sekä kuorma-autojen koti- ja ulkomaan ostoista, myynnistä sekä myös käytöstä. 

Jyrkille on kertynyt myös pitkä työkokemus B2B-myynnistä vakuutusalalta, jossa asiakkaina olivat erikokoiset ja eri toimialojen yritykset. Tuolta ajalta Jyrkillä on myös hyvät suhteen Infra Uusimaahan, jonka yhteyshenkilönä hän toimi.

Jyrkin vastuulla on Lännen ja Lundberg -monitoimikoneiden asiakkuudet ja niiden edelleen kehittäminen Etelä-Suomen alueella. Hän toimii myös Lundberg -ympäristönhoitokoneiden avainasiakaspäällikkönä. 

Jyrkin lähin esimies on Lännen Tractors Oy:n kotimaan myyntipäällikkö Jan Aspvik. 

Komatsu 951XC haastaviin päätehakkuisiin

Uusi Komatsu 951XC on vakuden ja tehokkuuden ehdoilla suunniteltu kone erityisesti jyrkässä ja haastavassa maastossa tapahtuvaan työskentelyyn. Napavälitykset, kompakti muotoilu ja suuri työskentelysäde ovat muutamia esille nousevia asioita uutuudessa.

Komatsu 951XC on uusi ja isompia koneita käyttävien asiakkaiden parissa jopa innolla odotettu hakkuukone päätehakkuisiin jyrkässä maastossa ja pehmeällä maaperällä. Kahdeksanpyöräinen rakenne yhdistettynä Komatsun vakautuskonseptiin takaavat valmistajan mukaan tukevuuden, ohjattavuuden ja alhaisen pintapaineen.

Komatsu 951XC -mallissa on uusi 528 litraa minuutissa tuottava kolmipumppuinen työhydrauliikka, joka hyödyntää Komatsu Forestin mukaan hydraulimoottoria entistäkin paremmin. Uusi hydrauliikka mahdollistaa myös nopeamman puun syötön alusta maksiminopeuteen ja mahdollistaa sahamoottorin toiminnan entistäkin tehokkaammin, valmistaja listaa.

Koneessa on suurempi työskentelysäde, minkä ansiosta kuljettaja voi työskennellä lyhyemmillä siirtymillä. Tämä puolestaan tarkoittaa tehokkaampia nosturin liikkeitä. Nosturin suurin ulottuma on 10,3 metriä. 951XC on optimoitu yhdistettäväksi C164:n kanssa. Kyseessä on hakkuupää, joka on erityisesti suunniteltu vaativiin olosuhteisiin järeään, isojen puiden metsään. Valmistaja kuitenkin muistuttaa, että myös muiden, pienempien hakkuupäiden kanssa uusi 951XC on sopiva valint, kun halutaan maksimaalista voimaa ja vakautta.

Koneen työpaino alkaa noin 23,3 tonnista ja moottorina on 7,4-litrainen AGCO 214 kilowatin tehontuotolla. Vetovoimaa kone tarjoaa 242 kN verran.

Destia kertoo kuinka paljon energia- ja liikenneinfraa saa miljardilla eurolla

Suomi on matkalla kohti uusiutuvaa energiajärjestelmää, mikä vaatii investointeja. Toisaalta tie- ja rataverkon korjausvelka on korkealla tasolla. Sama rahamäärä̈ voidaan kohdistaa energiahankkeisiin, väylien kunnossapitoon tai uusien väylien rakentamiseen. Montako kilometriä̈ tie- ja rataverkkoa miljardilla eurolla saa, entä kuinka paljon tuuli- ja aurinkovoimaa? Destian tuore green paper -julkaisu käy lukuja läpi ja tarjoaa eväitä hallitusneuvottelijoille valintojen tekemiseen.

Suomalainen liikenne- ja energiainfrastruktuuri ovat neljän vuodenajan sekä ilmastonmuutoksen vuoksi kovalla koetuksella. Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito kilpailevat monien muiden julkisten rahoitustarpeiden kanssa, ja päättäjämme joutuvat tekemään joka vuosi budjettiriihessä valintoja sen osalta, millä tavoin rahoja kohdistetaan eri tarpeisiin.

Energiajärjestelmää uudistavassa Suomessa voidaan rakentaa miljardilla eurolla esimerkiksi merkittäviä̈ määriä uutta energiantuotantoa tai edistää sähköisen liikenteen infrastruktuuria. Toisaalta miljardilla eurolla saadaan jo leikattua kolmasosa tie- ja rataverkkoon kertyneestä korjausvelasta. Destian green paper tarkentaa kuvaa siitä, mitä julkisilla varoilla voitaisiin saada aikaan tie- ja rataverkon sekä energiainfrastruktuurin saralla.

Miljardilla eurolla olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi seuraavia väylä- ja energiahankkeita:

  • 20 000 kilometriä uudelleen päällystettyä maantietä, eli neljäsosa koko Suomen valtion tieverkon pituudesta
  • 300 kilometriä 1+1-kaistaisen maantien parantamista 2+2-kaistaiseksi tieksi, saman verran kuin Tampereelta Kokkolaan
  • 200 kilometriä yksiraiteisen osuuden parantamista kaksiraiteiseksi, mikä tarkoittaisi lähes saman verran kuin Tampereelta Vaasaan rautateitse
  • 1 600 kilometriä perusparannettua rataa eli lähes kolmasosa valtion rataverkon pituudesta
  • 1 000 MW aurinkovoimakapasiteettia, mikä lähes kolminkertaistaisi Suomen aurinkovoimakapasiteetin
  • 700 MW tuulivoimakapasiteettia, mikä kasvattaisi Suomen tuulivoimakapasiteettia yli 10 prosenttia
  • 9 000 kappaletta suurteholatauspisteitä kuorma-autoliikenteelle, mikä tarkoittaisi latauspisteitä 9 kilometrin välein koko valtion tieverkolla

”Maailmalla on tullut tavaksi kirjoittaa Green Paper -tekstejä eli vihreitä papereita keskustelujen virittämiseksi ajankohtaisista aiheista. Myös me alamme tuottaa omia Destia Green Paper -tekstejä mm. infran, liikenteen ja energian alueilta. Toivomme niiden herättävän ajatuksia ja yhteiskunnallista keskustelua”, sanoo professori Jorma Mäntynen Destian strategiset liikennejärjestelmät -yksiköstä.

Destia on analysoinut nykyisen infrastruktuurin tilaa, tulevia tarpeita ja investointien vaikutuksia, jotta poliittiset päättäjät voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä Suomen tulevaisuuden kannalta. Esitetyt luvut ovat karkeita suuruusluokkia perustuen asiantuntija-arvioihin ja toteutettujen hankkeiden kustannuksiin. Yksittäisissä̈ kohteissa paikalliset olosuhteet voivat vaikuttaa merkittävästi kyseisen kohteen kustannuksiin.

Destian green paper ”Paljonko liikenne- tai energiainfraa saa miljardilla eurolla?” on saatavilla Destian verkkosivuilta.

Deere ja Bracke avaavat kauden

Koneurakointi-lehden numerossa 4/2023 käydään katsomassa uuden John Deere 1510G:n ensimmäisiä mätästystyömaita, kun Savo-Karjalan Metsätyö Oy:n talviset puhdetyöt kaksirivisen Bracken asentamisessa koneen rungolle ovat vaihtuneet jo varsinaiseen urakointiin. Tästä eteenpäin kone saakin mennä sitten seuraaville lumille saakka lähes tauotta. Ja jos YouTube ei itse ymmärrä, laita ihmeessä 4K päälle asetuksista.

Destia testasi Spot-robottikoiraa rakennustyömaalla

Destia on testannut BuildingPoint Finlandin kanssa Boston Dynamicsin Spot-robottikoiraa Kalasatamasta Pasilaan -hankkeella aiemmin tällä viikolla. Robottikoiraa testattiin ensimmäisiä kertoja infratyömaalla Suomessa. Testin avulla selvitetään, miten robotiikka voi helpottaa työmaiden mallintamista ja tehostaa toimintaa. Etäohjattava koira pääsee myös paikkoihin, joihin ihmisten on vaikea päästä, joten sen käyttö lisää turvallisuutta työmailla.

Sörnäistentunnelin suuaukon alueella tapahtuneessa testissä robottikoira keräsi pistepilveä laserkeilaimella, jota käytetään 3D-tietomallin luomisessa. Kuvauksen ja datan perusteella Destia tulee mallintamaan työmaa-alueesta digitaalisen kaksosen eli ison virtuaalisen alustan, jonka avulla suunnittelijat voivat mallintaa työmaan seuraavia vaiheita.

Spot-robottilaserkeilauksen etuina ovat toistuvan 3D-tiedonkeruun automatisointi, mikä vapauttaa ammattilaisten resursseja muuhun, sekä nopea tiedonkulku toimiston ja työmaan välillä, mikä puolestaan helpottaa rakennusprojektin edistymisen dokumentointia. 

”Robottikoira on veikeä ilmestys, jonka työskentelyä on kiinnostavaa seurata. Se ruokkii mielikuvaa siitä, mitä erilaisia mahdollisuuksia robotiikka tuo tullessaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Jo nyt digitalisaation merkitys on suuri infrarakentamisessa; mallipohjainen suunnittelu hyötyy esimerkiksi dronekuvauksista ja 3D-teknologiasta. Nyt robottikoira tuo uuden näkökulman, sillä sen avulla saamme nopeasti ja turvallisesti kuvaa haastavista kohteista myös maan tasalta”, sanoo Destian tutkimus- ja kehityspäällikkö Pekka Lammassaari.

Spot on suunniteltu erityisesti teollisuuden tarkastustarpeisiin. Se kerää tietoa tehokkaasti ja liikkuu sujuvasti vaikeissakin olosuhteissa. Robottikoira pystyy esimerkiksi kiipeämään portaita ja väistämään esteitä, eikä se törmää ihmisiin. Koiraan voidaan tarvittaessa kiinnittää myös esineiden nostamiseen tarkoitettu käsi.

Kalle Saarimaa Tana Oy:n toimitusjohtajaksi

Kalle Saarimaa on nimitetty Tana Oy:n toimitusjohtajaksi 1.6.2023 alkaen. Hän siirtyy Tanalle Fortum Oyj:n Circular Solutions -divisioonan johtajan tehtävistä.

Tana Oy:n toimitusjohtajaksi kesäkuun alussa siirtyvällä Saarimaalla on ollut merkittävä rooli Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan kehittämisessä paikallisesta ongelmajätteiden käsittelyyn erikoistuneesta yrityksestä Pohjoismaiden johtavaksi kiertotalousratkaisujen toimittajaksi 

Saarimaa on toiminut useamman vuoden Tana Oy:n hallituksen jäsenenä – lisäksi hän vaikuttaa aktiivisesti suomalaisissa ja eurooppalaisissa jätehuoltojärjestöissä ja kiertotalousyrityksien hallituksen jäsenenä. Hänellä on pitkä kokemus liiketoimintojen johtamisesta, toimitusketjuista ja konsultoinnista sekä laaja-alainen osaaminen ja näkemys kiertotaloudesta. 

”Kallen kokemus kansainvälisen ympäristöhuollon alalla, todella vahvat näytöt liiketoiminnan kannattavasta kasvusta ja näkemyksellisyys kiertotalouden mahdollisuuksista ovat todella arvokkaita Tanan jatkaessa vahvaa kasvuaan. Tanan strategiana on olla aktiivinen toimija melko pirstaleisen alan konsolidoimisessa ja tähän vaiheeseen Kalle on erinomainen kasvun johtaja”, sanoo Kari Kangas, Tanan hallituksen puheenjohtaja. ”Olen tyytyväinen, että yhtiötä menestyksekkäästi viimeiset kolme vuotta johtanut Kari Liuska siirtyy yhtiön hallitukseen ja siten pystyy jatkossakin tukemaan kokemuksellaan yhtiötä todella mielenkiintoisessa kasvun vaiheessa”, jatkaa Kangas. 

”Tana on hyvin hoidettu yritys, jolla on vahva brändi. Tanan tuotteet vastaavat hyvin kiertotalouden haasteisiin globaalisti ja ovat toimialansa parhaita. Olen etuoikeutettu, kun pääsen johtamaan Tanaa seuraavaan kasvun vaiheeseen. Haluan aluksi perehtyä syvällisesti asiakkaisiin, tuotekehitykseen ja Tanan tiimiin. Tyytyväiset asiakkaat, hyvinvoivat työntekijät ja innovatiivisuus ovat yrityksen kuin yrityksen menestymisen kulmakiviä”, Kalle Saarimaa kertoo. 

0tykkääjääTykkää