Päällystysammattilaisesta tulossa uhanalainen laji
Asfalttikoneiden kolonnan tien päällä bongaava saa onnitella itseään tänä kesänä. Koneista niitä käyttävine ammattilaisineen tuli harvinainen näky päällystysmäärien romahdettua. INFRA ry:n jäsenyrityksissä pelätään, ettei osaajia enää hevin löydy, kun korjausvelkaa aletaan joskus lyhentää.
Kesällä 2023 tien päällä nähdään ennätyksellisen vähän päällystysalan ammattilaisia töissä.
”Työntekijöitä ja kalustoa on kokonaismarkkinan laskun takia normaalia vähemmän kauden aloituksessa”, Peab Asfaltin operatiivinen johtaja Ossi Simonen vahvistaa.
Tilanne on seurausta päällystysmäärien nopeasta vähenemisestä. Väyläviraston mukaan tänä vuonna uusi pinta tulee enintään 1500 kilometrin matkalle. Edellinen pohjalukema 1800 kilometriä on vuodelta 2019. Teiden päällystekilometrit ovat pienimmät 60 vuoteen.
Noin 15 viime vuoden aikana teitä on päällystetty Suomessa keskimäärin 3000 kilometriä vuodessa.
Korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi teitä ja kevyen liikenteen väyliä pitäisi päällystää vähintään 4000 kilometriä vuosittain. Tavoitteeseen on vuoden 2005 jälkeen ylletty yhtenä vuotena.
Lyhyeksi jäävä kausi ajaa ihmiset muihin töihin
Alan yrityksissä nähdään, että töiden väheneminen on uhka osaajien rekrytoinneille tulevaisuudessa.
”Osaajia on ollut aiemminkin vaikea löytää, ja nykyinen tilanne lisää haasteita merkittävästi. Tämä tulee olemaan suuri ongelma tulevaisuudessa”, Peab Asfaltin Simonen arvioi.
GRK:n tekninen johtaja Matti Honkonen huomauttaa, että alalla on ollut heikko pitovoima, koska työmääriä on ollut vaikea ennustaa. Tänä vuonna kauden lyheneminen tuo vielä lisähaastetta.
”Työkausi loppuu osalla todella aikaisin, jopa elokuulla. On ymmärrettävää, että työntekijät hakeutuvat muihin töihin taloudellisista syistä”, Honkonen pohtii.
Asfalttikalliolla henkilöstöä on jouduttu vähentämään viime vuosina noin 30 prosentilla: ”Osa on luonnollista poistumaa, osa ammattilaisia, jotka eivät enää usko alaan ja hakeutuvat muihin töihin. Sitä on ollut erittäin huolestuttavaa seurata”, toimitusjohtaja Mikko Mäkelä summaa.
”Tarve kalliimmille peruskorjauksille kasvaa”
Suomen tiestössä on korjausvelka reilun 1,5 miljardin euron edestä. Synkästä nykytilanteesta huolimatta yrityksissä uskotaan, että sitoutumista velan nitistämiseen vielä löytyy: ”Tiestön tilasta on tullut kilpailukyvyn ja huoltovarmuudenkin kannalta kriittistä”, Mikko Mäkelä muistuttaa.
Kiire kuitenkin tulee, kun osaaminen valuu muille aloille, eikä konekantaan nyt juuri investoida.
”Hallitusneuvottelijoiden on hyvä muistaa, että kalliiden peruskorjausten tarve kasvaa sitä mukaa kun perusväylänpidosta tingitään. Perusväylänpidon rahoitus on ollut alimitoitettua koko 2000-luvun, eikä vähäpäästöisen kotimaisen tuotannon ylösajo käy sormia napsauttaen”, INFRAn johtaja Juha Laurila sanoo.
FAKTOJA PÄÄLLYSTYSKAUDESTA
- Päällystyskausi on alkanut Etelä-Suomessa. Kevään edetessä töitä tehdään yhä pohjoisempana. Lapin korkeudella asfalttikoneet käynnistyvät kesäkuussa.
- Katso suunnitellut päällystystyöt Väyläviraston kartalla
- Urakoitsija voi toteuttaa päällystyskohteet haluamassaan järjestyksessä ja aikataulussa siten, että koko urakka valmistuu määräaikaan mennessä.
- Säätilat voivat vaikuttaa töiden aikatauluun, sillä teitä ei voida päällystää kovalla sateella.
- Päällystettyjä maanteitä on Suomessa noin 51 500 kilometriä, ja niistä huonokuntoisia oli vuoden 2022 lopussa noin 8 000 kilometriä.
- Huonokuntoisen osuuden arvioidaan nousevan tänä vuonna 8700 kilometriin.
