Koneurakointi-lehden numerossa esitellään Kaavin Kivi Oy:n toimintaa Lapinlahden louhoksella, ja koneista suurin paikalla on Komatsu WA600-8 -pyöräkuormaaja kivenkäsittelyvarustuksella. Tästä jutusta on tarjolla myös videomateriaalia, ja sen pääsee näkemään tietenkin kätevästi tätä kautta:
Stora Enso tiedottaa avaavansa uusia mahdollisuuksia oman korjuuyrityksen perustamiselle. Uuden konseptin avulla urakoitsija saa täyden palvelupaketin korjuuyrityksen toiminnan pyörittämiseen. Ensimmäisiä uusia korjuukumppaneita etsitään Länsi-Suomesta.
Stora Enson lanseeraama Harvesting Partner -konsepti luo uuden tavan aloittaa korjuuyrittäjänä. Stora Enson korjuukumppaniksi ryhtyvä urakoitsija saa nelivuotisen sopimuksen ja vuokraa puunkorjuuseen tarvittavat metsäkoneet sopimuskauden ajaksi. Kumppanipakettiin kuuluvat myös esimerkiksi kirjanpitopalvelut, henkilöstöpalvelut ja koulutus.
”Uusi konseptimme täydentää perinteistä yrittäjäverkostoa. Näin haluamme madaltaa kynnystä, jotta uusien ja nuorten tekijöiden on helpompaa ryhtyä korjuuyrittäjiksi. Konseptimme voisi hyödyttää esimerkiksi ammattitaitoisia kuljettajia, joilla on halua lähteä yrittäjäksi. Konseptissa merkittävin hyöty on, että uuden yrittäjän ei tarvitse tehdä isoja koneinvestointeja vaan voi keskittyä ydinliiketoimintaansa eli puunkorjuuseen”, sanoo operaatiojohtaja Lauri Kuusisto Stora Enson Suomen puunhankinnasta.
Harvesting Partner -konsepti on jo käytössä Stora Enson Ruotsin puunhankinnassa. Siellä ensimmäinen uusi korjuukumppani on aloittanut toimintansa. Suomessa konsepti otetaan käyttöön ensiksi Länsi-Suomen alueella, missä Stora Enso vahvistaa parhaillaan puunhankintaansa.
Tavoitteena on, että ensimmäinen konseptin mukainen kumppaniyritys on käynnistänyt toimintansa Stora Enson Länsi-Suomen puunkorjuussa vuoden 2023 loppuun mennessä. Myöhemmin konsepti on tarkoitus ottaa käyttöön myös muualla Suomessa.
”Stora Enson näkökulmasta on tärkeää saada alalle lisää laadukkaita korjuuyrityksiä ja kuljettajia. Konseptin avulla voimme myös tukea puunkorjuun ammattilaisia pysymään alalla. Parhaimmillaan voimme uuden yrittäjän kanssa luoda lisää työpaikkoja ja toimeentuloa metsäalan osaajille eri maakunnissa. Osaavat paikalliset yrittäjät ovat avainasemassa myös onnistuneen asiakaskokemuksen luomisessa metsänomistajille”, Lauri Kuusisto sanoo.
Jussi Malmi aloittaa Wihuri Oy Teknisen Kaupan toimialajohtajana 10.4.2023. Hän siirtyy tehtävään Sampo-Rosenlew Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä.
Wihuri Oy Tekninen Kauppa tiedottaa nimittäneensä Jussi Malmin yrityksen toimialajohtajaksi 10.4.2023 lähtien. Sampo-Rosenlew Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2019 toiminut Jussi Malmi on tehnyt mittavan työuran kansainvälisen koneenrakennuksen parissa useissa eri johtotehtävissä niin Suomessa kun ulkomailla. Hän on toiminut mm. Timberjackin, John Deeren sekä Logsetin palveluksessa ennen Sampo-Rosenlewille siirtymistään.
”Wihurin Tekninen Kauppa on mittava kokonaisuus tarjoten tuotteita ja palveluja laajalle asiakaskunnalle yksityishenkilöstä globaaliin koneenrakentajaan. Tekninen Kauppa on myös käynyt läpi monia muutoksia viime vuosina ja odotan innolla, että pääsen jatkokehittämään sitä osaavan henkilöstön kanssa ja vastaamaan entistä paremmin asiakkaidemme tarpeisiin”, Jussi kertoo.
• Witraktor, maatalous- ja ympäristönhoitotuotteet
• Wihuri Agri (Viro), maatalous- ja ympäristönhoitotuotteet
• RealMachinery, maanrakennus sekä nostimet ja nosturit
• Wille Machines Oy, Wille-ympäristönhoitokoneet
• Linde-trukit ja sisälogistiikka
• W Rent -vuokrakoneet
• Marine Diesel Finland Oy, laivojen dieselmoottoreiden huolto ja korjaus
• Mazak-työstökoneet
• Finnklima-ilmastoinitilaitteet ja Eberspächer-ajoneuvolämmittimet
• Usean edustuksen työkalut, venevarusteet ja korjaamolaitteet.
Helsingin lumenkäsittelykokeilut jatkuvat. Kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara ottaa käyttöön uuden lumensulatus- ja puhdistuslaitteen Helsingin Jätkäsaaressa. Meriveden lämpöä ja etenkin veden virtausta hyödyntävä laite käsittelee parhaimmillaan lähes 15 tonnia tai 1–2 lumikuormaa tunnissa, mikä vähentää lumenkuljetuksia ja niistä johtuvia päästöjä kaupunkialueella merkittävästi.
Lunta sulattava vesi pumpataan betoniponttonien päälle rakennettuun laitteistoon suoraan merestä. Laite puhdistaa lumesta vaiheittain roskat, sepelin, hiekan ja muovin, jotka otetaan talteen. Lopulta puhdistettu vesi johdetaan takaisin mereen. Laitteen on Staralle toimittanut Clewat Oy.
Merivesisulatus on Staran mukaan sekä kustannuksiltaan että energiataloudeltaan kilpailukykyinen vaihtoehto lumen kuskaamiselle pitkien matkojen päähän. Yhden autokuorman sulattaminen laitteella vie sähköenergiaa vain noin 35–70 kWh, mikä vastaa energiasisällöltään 3,5–7 litraa kuorma-auton käyttämää dieselpolttoainetta. Täydessä lumilastissa kulkeva kuorma-auto kuluttaa sadalla kilometrillä keskimäärin 30–75 litraa dieseliä.
”Kymmenkunta tällaista laitetta ympäri kaupunkia ratkaisisi tehokkaasti Helsingin lumiongelmia – erityisesti kantakaupungissa. Samalla kuljetusetäisyydet lyhenevät ja kuljetusten aiheuttamat meluhaitat ja pakokaasupäästöt vähenevät. Tällainen laite on yksi askel kohti ympäristölle vähemmän haitallista lumenkäsittelyä”, kaupunkitekniikan ylläpidon yksikönjohtaja Ville Alatyppö Starasta sanoo.
Aiemmin Staran samankaltaisissa kokeiluissa lunta on sulatettu meriveden lisäksi puhdistetulla jätevedellä. Viime vuoden testilaitteella lunta sulatettiin jopa miinusasteista merivettä hyödyntäen. Kokeilun aikana käsitellyistä 160 kuorma-autolavallisesta lunta saatiin suodatettua roskaa yli kahdeksan kuutiota eli yhdessä lumikuormassa roskaa oli noin 50 litraa. Jo yhden asteen lämpimämpi vesi lisää sulatustehoa reippaasti.
Staran tavoitteena on vuoteen 2033 mennessä ottaa käyttöön kaupunginosakohtaisia lumenkäsittelyä tukevia ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Tavoite on yhteinen kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Tänä vuonna lumensulatus- ja puhdistuskoneen lisäksi käyttöön on otettu tiivistävä lumilinko sekä mereen lumen mukana päätyneen roskan leviämisen estävä kuplaverho
Suomessa päästäneen maanteillä keskimäärin normaalilla kelirikolla, mutta pohjoisimmassa Lapissa kelirikon ennakoidaan olevan vaikeampi, Väylävirasto tiedottaa.
Kelirikkokeväästä ennustetaan lähes koko valtakunnan tasolla normaalia, mutta pohjoisimmassa Lapissa kelirikko voi olla vaikeampi. Eteläisimmällä rannikkoseudulla voidaan sen sijaan päästä normaaliakin helpommalla kelirikolla. Kelirikon lopullinen vaikeusaste riippuu kuitenkin vielä paljon kevään säistä. Esimerkiksi kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voivat helpottaa tilannetta.
”Alkutalven sääolosuhteet olivat vielä varsin otolliset, mutta tammi-helmikuussa ne muuttuivat kelirikon kannalta huomattavasti haastavammiksi. Esimerkiksi etelässä on ollut talven aikana tulviakin, ja vettä on kevään sulamisvaiheessa vaihtelevat määrät eri puolilla maata”, kertoo maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.
Tammikuun vesisateet pakkasjaksojen välissä aiheuttivat päällystevaurioita erityisesti eteläisessä Suomessa. Reikiintymisongelmia voidaan vielä nähdä kevään aikana ympäri maata, jos haasteellisia kelejä esiintyy. Päällysteiden kannalta sopii toivoa, että lumi ja jää sulavat tasaisesti hiljalleen.
Sorateillä esiintynee pintakelirikon lisäksi runkokelirikkoa, joka voi aiheuttaa haasteita erityisesti raskaalle liikenteelle. Tästä syystä raskaat kuljetukset kannattaa ajoittaa joko kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan.
Runkokelirikon aiheuttamat paikalliset rungon pehmentymät, reiät ja kohoumat vaikeuttavat sorateillä kaikkia liikkujia. Pintakelirikko näkyy sorateillä pehmeänä tai liejumaisena pintakerroksena. Tienkäyttäjien on sopeutettava ajonopeutensa kelirikon edellyttämälle tasolle.
”Sorateillä saattaa monin paikoin esiintyä pintakelirikkoa ennen varsinaiselle runkokelirikolle altista aikaa. Tiet eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin, mikä voi aiheuttaa ongelmia pintakelirikon aikaan”, Pirinen sanoo.
Tiestölle joudutaan asettamaan joka vuosi painorajoituksia kelirikon takia. Tänä vuonna on valtakunnallisesti odotettavissa menneisiin vuosiin verrattuna keskitason rajoitukset, noin 1 800 kilometriä painorajoitettua tietä. Keväällä 2022 painorajoituksia toteutui 1 400 kilometrillä.
Kaivukonerengas Nokian Tyres Ground Kare on jatkossa saatavilla aiempaa pienempiin eli 9–15 tonnin pyöräalustaisiin koneisiin. Uudelle koolle otaksutaan ottajia erityisesti tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä, jossa pienten pyöräkaivurien ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa.
Nokian Tyres Ground Kare -tuoteperhe tuli muutama vuosi sitten kaivinkonerenkaiden markkinoille, ja sen jälkeen kehitys on jatkunut esimerkiksi uusien kokojen myötä. Uusin lisäys perheeseen on moniin entistä kevyempiin pyöräalustaisiin kaivukoneisiin soveltuva 600/40-22.5 -koko.
“Kompaktit ja ketterät 9–15-tonniset pyöräkaivurit ovat suosittuja kaupunkialueilla urakoitaessa”, sanoo Kimmo Kekki, Nokian Renkaiden tuotepäällikkö. ”Tämän kokoluokan kaivinkoneet ovat usein nelipyöräohjattavia, mikä saa ne taipumaan entistä paremmin ahtaisiinkin tiloihin. Nokian Tyres Ground Kare -renkaat auttavat ehkäisemään maaperän vaurioita ja tarjoavat samalla erinomaisen kantavuuden. Myös renkaan hiljaisuus, mukavuus ja polttoainetehokkuus maantieajossa on huippuluokkaa.”
Nokian Tyres Ground Kare -renkaita on käytetty korvaamaan paripyörät, jotka ovat alttiita sille, että renkaiden väliin kiilautuvat kivet katkaisevat työt. ”Uusi 600/40-22.5 -koko on sopiva vaihtoehto 9.00-20 -paripyöräkokoonpanoa käyttäville koneille”, Kimmo Kekki sanoo. ”Tämä tekee Nokian Tyres Ground Kare -renkaista erinomaisen vaihtoehdon moniin nykyaikaisiin pyöräkaivureihin.”
Teräsvahvikkeiden ansiosta Nokian Tyres Ground Kare-renkailla luvataan olevan erinomainen pistonkesto. Renkaan leveän palakuvion tarjoama suuri kosketuspinta varmistaa hyvän pidon pehmeällä maaperällä. Tämän ansiosta Nokian Tyres Ground Kare on valmistajan mukaan täydellinen valinta silloin, kun työskentely tapahtuu monenlaisilla työmailla.
Lisäksi renkaan optimoitu, ei-direktionaalinen eli pyörimissuunnaltaan vapaa pintakuvio hyvin porrastettuine kuviopaloineen takaa tasaisen kyydin tiesiirtymissä, Nokian Tyresiltä tiedotetaan.
Uudessa koossaan Nokian Tyres Ground Kare on yhteensopiva kompaktikokoluokan uusien kaivukoneiden kanssa. Renkaiden ja kehittyneiden koneiden parhaat ominaisuudet yhdistämällä saadaan ohjaamisesta joustavaa, mikä on oleellista vaurioille altistavassa ympäristössä urakoitaessa. Valmistaja muistuttaa, että laajan kosketuspinta-alansa ansiosta Nokian Tyres Ground Kare on hellä myös maaperälle, ja rengas on tiellä miellyttävä sekä hiljainen.
Sami Isomäki tekee kaivukoneurakointia Helsingin ympäristössä, enimmäkseen rakennustyömailla. Hän on käyttänyt jo jonkin aikaa Nokian Tyres Ground Kare -renkaita. Aiemmin koneiden alla oli paripyörät, mutta Isomäki on todennut Nokian Tyres Ground Kare -renkaiden tukevan hänen työtään paremmin.
“Ennen jouduin vaikeassa maastossa turvautumaan tela-alustaiseen kaivinkoneeseen”, Isomäki muistelee. ”Nyt Nokian Tyres Ground Kare toimii hyvin paikoissa, joissa tuplapyörillä olisi jäänyt jumiin.” Isomäki kiittelee myös renkaan kantavuutta, joka on huomattavasti paripyöriä parempi.
Nokian Tyres Ground Kare renkaan tähänastinen kokovalikoima on 650/45-22.5, 600/50-22.5, 710/40-22.5 ja 620/60B30. Tarjolla on myös traktorikaivureille ja kaivurikuormaajille sopivat 620/60B30 ja 620/60B34 -koot, joihin kuuluu myös rautatiekäyttöön tarkoitettu, puoliksi kuvioitu Semi-Slick-erikoisversio koossa 620/60B34. Uusi 600/40-22.5 -koko täydentää valikoimaa maaliskuusta 2023 lähtien sekä renkaana että pyöräpakettina.
Nokian Renkaat valmistaa myös vanteita, jotka on suunniteltu erityisesti Nokian Tyres -renkaille. Kaivinkoneiden vanteissa on vakautta lisäävä erikoisvahvistus. Vanteisiin kuuluu myös venttiilin suojaus vahinkoja estävällä muovitulpalla. Vanteita on tarjolla lukuisissa eri väreissä.
Hyundai Doosan Infracore tiedottaa uudesta merkkipaalusta moottorikehityksessään saatuaan päätökseen vetypolttomoottorinsa suunnittelun ja prototyypin käyttöönoton.
HDI:n eli Hyundai Doosan Infracoren kehittämä vetymoottori on 11-litraisten luokkaan kuuluva moottori, jonka teho on 300 kW (402 hv) ja vääntömomentti 1700 Nm kierrosnopeudella 2000 rpm. Se täyttää Tier 5 / Stage 5 / Euro 7 -määräykset, jotka edellyttävät päästöjen vähentämistä 90 % nykyiseltä tasolta, jotta saavutetaan ns. nollapäästöt hiilidioksidin osalta.
Vetymoottorit toimivat standardipuhtaalla vedyllä, ja voimalähderatkaisua valmistaja kehuu kestäväksi, taloudelliseksi ja energiatiheydeltään vetyä hyväksi. Tämän kerrotaan tekevän vetypolttomoottoreista sopivimman moottorijärjestelmän keskikokoisiin ja suuriin ajoneuvoihin sekä pitkiä matkoja ajaviin ajoneuvoihin. Yhdellä 10 minuutin tankkauksella ajetaan jopa 500 km, ja ne ovat HDI:n mukaan 25-30 % taloudellisempia kuin vetypolttokennot tai akut, kun huomioidaan ajoneuvon hinta ja ylläpitokustannukset.
HDI aikoo hyödyntää olemassa olevaa moottoriteknologiaansa ja tuotantotilojaan kustannusten vähentämiseksi ja kaupallistamisen nopeuttamiseksi. Uudet vetymoottorit asennetaan hyötyajoneuvoihin, kuten kuorma-autoihin ja suuriin linja-autoihin, sekä rakennuskonekalustoon validointia varten vuoteen 2024 mennessä, ja täysimittaista massatuotantoa on suunniteltu vuodelle 2025.
HDI:n moottoriosaston johtaja Kim Joong-soo sanoi: ”Vetypolttomoottoreita käytetään keskikokoisissa ja suurissa hyötyajoneuvoissa, kuten kuorma-autoissa, linja-autoissa ja rakennuskoneissa sekä keskisuurissa ja suurissa generaattoreissa. Teemme kaikkemme saavuttaaksemme hiilineutraaliuden vastauksena ympäristöystävällisille markkinoille kehittämällä vihreitä vetyyn liittyviä teknologioita yhä tiukentuvien hiilipäästömääräysten mukaisesti.”
Syksyllä 2022 Rototilt julkisti Rototilt Control -tuotekonseptin, johon kuuluvat rototiltit, ohjainkahvat, uusi ohjausjärjestelmä ja etätukisovellus. Nyt Rototilt ottaa seuraavan askeleen kasvattamalla RC-mallisarjaansa.
Rototilt kertoo olevansa valmis tuomaan Bauma-messuilla viime vuonna lanseerattuun RC-sarjaan vastineet R4- ja R8-rototilteille. Tämä merkitsee sitä, että Rototiltin uutta RC System -ohjausjärjestelmää ja uusia RC Joysticks -ohjainkahvoja voidaan nyt käyttää 10–43 tonnin koneissa. R4-rototiltti on yksi Rototiltin kaikkien aikojen suosituimmista tuotteista. Näin sanoo tuotepäällikkö Sven-Roger Ekström, jolla on suuret odotukset myynnin alkaessa.
”Aloitimme keskikokoluokassa ja nyt laajensimme konseptia sekä pienempiin että suurempiin koneisiin. Olemme iloisia voidessamme tarjota suurempaa energiatehokkuutta ja paremman käyttökokemuksen suurelle joukolle koneita ja kuljettajia”, tuotepäällikkö Sven-Roger Ekström sanoo.
Uuden rototilttisarjan painekompensoitu hydrauliikka on edeltäjiään energiatehokkaampi ja mahdollistaa hallitumman kaivuuliikkeen.
”Käyttäjät huomaavat, että rototiltin käyttö on sujuvampaa optimaalisen yhteentoimivuuden ja toimintojen tarkan hallinnan ansiosta. Uuden hydrauliikan myötä olemme myös parantaneet mahdollisuutta käyttää rototiltin alla työlaitteita, jotka vaativat suurta hydraulivirtausta”, Sven-Roger kertoo.
Uusien RC4- ja RC8-mallien myynti on määrä aloittaa helmikuussa 2023.
Metsäalan konekustannukset olivat edelleen ripeässä nousussa tammikuussa. Metsäalalla puunkorjuun urakoinnin kustannukset ovat nyt 15,1 prosenttia korkeammalla kuin vuosi sitten tammikuussa. Haketuksessa indeksi näyttää 16,9 prosentin nousua.
Kustannusindeksejä ylläpitää Tilastokeskus. Konekustannusindeksin perusvuodesta 2020 puunkorjuun kustannukset ovat nousseet vajaa 28 prosenttia ja haketuksen runsaat 30 prosenttia.
Konekustannusten nousuun on nyt monta syytä. Eniten vaikuttaa edelleen polttoaineiden kallistuminen vuoden takaisesta. Metsäkoneissa käytettävä moottoripolttoöljy on Tilastokeskuksen kustannusindeksin mukaan edelleen korkealla, vaikka polttoaineiden hinnat ovat laskeneet viimeksi kuluneen vuoden aikana nähdystä huipputasosta. Koneissa käytettävä moottoripolttoöljy oli nyt tammikuussa edelleen keskimäärin 1,3 kertaa kalliimpaa kuin vuosi sitten, vaikka viime kesän huippuhinnoista on tultu alaspäin noin 10 prosenttia.
”Urakoinnin hintojen tarkistuksissa on keskitytty polttoaineiden hintamuutoksiin ja niiden vaikutukseen urakoinnissa. Polttoaineet ovat edelleen merkittävä kustannustekijä, mutta nyt on huomattava, että lähes kaikki muutkin kustannukset ovat nousseet paljon. Koko metsäalan konekustannusindeksi nousi tammikuussa 15,1 prosenttia. Kun tästä siivotaan polttoaineet pois, olemme muiden kustannusten osalla korkeassa 12,4 prosentin nousuvauhdissa”, sanoo Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.
Muista kustannuksista eniten on noussut korkokustannus. Se on noussut vuodessa 18 prosenttia. Myös koneiden huollot ja korjaukset ovat nousseet reilut 17 prosenttia. Koneiden siirrot ovat nousseet noin 10 prosenttia. Koneiden hinnat ovat indeksin mukaan nousseet vuodessa vajaa 13 prosenttia.
Metsäkonealalla työnantajat ovat velvollisia järjestämään työntekijöiden kulkemiset työmaille. Koneenkuljettajilla on yleisesti työajoissa käytössään työnantajan ajoneuvot. Niidenkin polttoainekustannukset ovat kallistuneet reippaasti.
”Työntekijöiden kulkemisen kustannusten nousu näkyy Tilastokeskuksen kustannusindekseissä viiveellä. Kulkemisen kustannuksia seurataan metsäkonealan työehtosopimuksen mukaisia km-korvausten muutoksia seuraamalla. Ne eivät ole muuttuneet sitten viime vuoden tammikuun. Ne tarkistetaan vain kerran vuodessa ja nyt tammikuussa oli tuo hetki. Kulkemiskustannukset nousivatkin indeksissä yli 13 prosenttia”, Koneyrittäjät ry tiedottaa.
Parin kuukauden päästä vertailukuukausi indeksissä ajoittuu Venäjän aloittaman sodan alkukuukausiin ja silloin indeksin vertailuluku nousee melko korkeaksi. Kustannusten nousuvauhdin voi silloin olettaa merkittävästi laskevan, Koneyrittäjät muistuttaa.
Volvo Construction Equipment on ilmoittanut investoivansa akkupakettien tuotantoon kaivinkonetehtaallaan Changwonissa, Etelä-Koreassa.
Volvo Groupin 80 miljoonan Ruotsin kruunun (noin 7,3 miljoonan euron) investoinnin myötä Changwonin tehtaalle Etelä-Koreaan rakennetaan uusi tuotantolaitos akkupakettien valmistusta varten. Tehdas on noin 1,1 miljoonalla neliömetrillään Volvo CE:n suurin kaivinkoneiden tuotantolaitos. Se tuottaa noin 55 % kaikista Volvo-kaivinkoneista.
Changwonin tehtaan uusi tuotantolaitos valmistaa laajan valikoiman sähkövarastointiratkaisuja eli käytännässä akkupaketteja Volvo Groupille. Samalla laitoksesta tulee sähköisten kaivukoneiden ydinosaamiskeskus. Volvo Groupin mukaan tämä tarjoaa sille mahdollisuuden tuoda kestävämpiä ratkaisuja asiakkailleen joustavammin, kustannustehokkaammin ja ketterämmin, ja se sisältää toimitusketjun, valmistuksen ja logistiikan.
Andy Knight, kaivinkonetoimintojen johtaja ja Volvo Group Korean toimitusjohtaja, sanoo: ”Volvo CE:n suurimpana tehtaana ja kaivinkonekehityksen ja -tuotannon ydinalueena Changwon on eturintamassa siirtymisessämme kohti kestävää tulevaisuutta. Tämä investointi on tärkeä virstanpylväs sähköistämissuunnitelmassamme ja tukee viimeaikaisia investointejamme sähköisten kaivinkoneiden tuotantolaitoksiin. Changwon sijaitsee ihanteellisella paikalla lähellä akkumoduulien toimittajakumppaneita ja muita keskeisiä toimittajia Etelä-Koreassa vastatakseen asiakkaiden tarpeisiin tulevaisuudessa. Meillä on myös erittäin ammattitaitoinen ja motivoitunut työvoima, joka on täysin sitoutunut tulevien ympäristötavoitteidemme saavuttamiseen.”
Uusi tuotantolaitos rakennetaan Changwonin nykyisen komponenttilaitoksen sisälle nykyistä toimintaa häiritsemättä. Valmistuttuaan tilat ovat noin 2 500 neliömetrin kokoiset, sisältäen kokoonpano- ja logistiikkatilat. Rakennustyöt alkavat huhtikuussa 2023, ja akkuyksiköiden tuotannon odotetaan alkavan kesäkuussa 2024.
Volvo CE on jo aiemmin ilmoittanut investoinnista sähköisten pyöräkuormaajien tuotantoon Arvikan tehtaalla Ruotsissa ja sähködumppereihin yhtiön Braåsin tuotantolaitoksesta Ruotsissa.
Volvo CE on myös jo tuonut pienikokoiset sähkökaivukoneet maailmanlaajuisille markkinoille ECR25 Electric-, ECR18 Electric-, EC18 Electric -koneilla. Markkinaa on avattu myös keskikokoisilla EC230 Electric -kaivukoneilla. Yhdessä kompaktien ja keskikokoluokan sähköisten pyöräkuormaajien kanssa Volvo CE:llä on yksi markkinoiden suurimmista sähkökäyttöisistä rakennuskonemallistoista.
