Lokakuun myötä uusi maanteiden talvihoitokausi on käynnistynyt suurimmassa osassa Suomea. Destia vakuuttaa hoitavansa urakka-alueidensa liukkaudentorjunnan ja aurauksen Väyläviraston asettamien laatuvaatimusten mukaisesti, luoden puitteet turvalliselle ja sujuvalle liikenteelle myös talvisissa olosuhteissa.
”Maailmassa moni asia muuttuu, mutta talvi tulee joka vuosi. Talvihoidossa reaaliaikainen tieto yhdistettynä ennusteisiin sekä ennakointi ovat onnistumiset avaimia. Oikea-aikaisilla ja tehokkailla toimilla vastaamme muuttuviin olosuhteisiin myös nopeiden kelimuutosten kohdatessa”, sanoo Destian Kunnossapitopalvelut-liiketoimintaryhmän johtaja Seppo Ylitapio.
Talvihoitokauden myötä käynnistyivät samalla myös Destian kuusi uutta maanteiden hoitourakkaa vuosille 2022–2027: Oulu, Alavus, Pielavesi, Kiuruvesi, Siikalatva sekä Viinijärvi. Destian markkinaosuus Suomen kunnossapitoalueista on noin 47 %.
Kelikeskuksen tuella ennakoivaa talvihoitoa jo vuosikymmenten ajan
Jo yli 30 vuoden ajan Destian talvikunnossapidon vahvana tukena on toiminut Kelikeskus, josta käsin asiantuntijat seuraavat sää- ja kelimuutoksia reaaliaikaisesti ympäri vuorokauden. Kelikeskuksessa teiden talvihoitoon erikoistuneet Destian asiantuntijat ja Ilmatieteen laitoksen meteorologit arvioivat säätilan ja ajokelin kehittymistä satelliitti- ja tutkakuvien, tiesääennusteiden sekä tiesääasemien ja kelikameroiden tuottaman datan pohjalta ja välittävät tietoa eteenpäin Destian kunnossapidon urakoitsijoille koko maassa.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun Destia ja Ilmatieteen laitos aloittivat Kelikeskus-yhteistyön. Yhteistyön ansiosta Kelikeskus pyrkii tuottamaan parhaat mahdolliset sääennusteet ja ohjauksen teiden kunnossapitäjille kellonajasta riippumatta talven jokaisena päivänä.
Saadun tilannekuvan pohjalta Destian urakoitsijat saavat tiedon tarvittavista tienhoidon toimenpiteistä hyvissä ajoin. Ennakoivalla ja oikea-aikaisella talvikunnossapidolla on merkittävä vaikutus liikenteen turvallisuudelle ja sujuvuudelle.
VR Transpoint kuljetti elokuussa ennätysmäärän raakapuuta rautateitse kotimaassa – puuta kuljetettiin yli 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Vastatakseen kasvavaan kysyntään VR Transpoint on järjestellyt asiakkaiden kanssa yhteistyössä raakapuukuljetusjärjestelmäänsä ja kuljetuskonsepteja uudelleen, mikä on mahdollistanut korkeammat kuljetusmäärät. Tehokkuutta kuljetuksiin tuovat pendeliratkaisut.
VR Transpoint ylsi elokuussa ennätykseen kotimaan raakapuukuljetusten volyymeissa. Raakapuuta kuljetettiin 1,2 miljoonaa kuutiometriä, mikä on noin 30 000 kuutiometriä enemmän kuin edellisenä ennätyskuukautena vuoden 2021 maaliskuussa. Kuljetettu määrä vastaa noin 900 täyttä raakapuujunaa. Myös raakapuukuljetusten keskimatka on selvästi kasvanut edelliseen ennätyskuukauteen verrattuna. Suuren kuljetusmäärän ovat mahdollistaneet yhdessä asiakkaiden kanssa suunnitellut uudet toimintamallit, jotka on otettu käyttöön.
”Raakapuulogistiikassa on tällä hetkellä suurempi muutos käynnissä kuin koskaan aiemmin. Puuta metsäteollisuuden tarpeisiin hankitaan nyt yhä enemmän Suomen rajojen sisältä. Olemme järjestelleet raakapuukuljetusten konseptiamme uudelleen erittäin nopealla aikataululla vastaamaan asiakkaiden muuttuneita tarpeita. Olemme pystyneet vastaamaan kasvavaan kuljetustarpeeseen kotimaisella vaunukalustolla ja meillä on valmius tarvittaessa investoida lisäkalustoon tulevaisuudessa. Erityiskiitokset hienosta saavutuksesta henkilökunnallemme ja asiakkaillemme”, VR Transpointin johtaja Eljas Koistinen iloitsee.
Asiakkaiden kuljetustarve muuttui hyvin nopeasti, joten uuden kuljetusjärjestelmän käyttöönotossa on edetty myös ripeällä aikataululla. Uudet konseptit perustuvat tehokkaisiin pendelikuljetuksiin, joissa vaunurunko kiertää yhden tai useamman kuormauspaikan ja yhden tehtaan välillä sekä vaunukierto on viritetty huippuunsa. Suurin ja näkyvin ero entiseen kuljetusjärjestelmään on se, että nopeat kuormaukset lisääntyvät ja vilkkailla paikoilla käydään jatkossa aiempaa enemmän. Lisäksi junien aikatauluihin on tehty muutoksia, jotta ratojen välityskyky on saatu varmistettua.
”Uudet konseptit ovat välttämättömiä, jotta voimme vastata muuttuneeseen asiakastarpeeseen. Tehokkaasti kiertäviä pendelikuljetusmalleja on ollut nyt mahdollista rakentaa aiempaa enemmän, koska kuljetusvirtoihin on tullut paljon muutoksia ja virrat ovat myös voimakkaampia. Toimintamallit edellyttävät molemminpuolista sitoutumista tehokkuuden varmistamiseksi. Hienoa, että olemme pystyneet luomaan asiakkaiden kanssa yhteistyössä uusia ratkaisuja nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen innovatiivisella otteella ja hyvällä tiimityöllä. Yhteistä kehitystyötä jatketaan asiakastarpeiden pohjalta”, Koistinen lausuu.
Joskus on sanottu, että mitä enemmän ääntä ja mustaa savua, sen tehokkaampi kone. Sandvik Ranger DX800i -porauslaite osoittaa tämän uskomuksen kuitenkin täysin päinvastaiseksi. Swerockin keväällä 2022 hankkima melusuojattu Ranger on i-malleista tuttuun tapaan paitsi tehokas ja vähäpäästöinen, myös hämmästyttävän hiljainen. Tätä piti käydä kuuntelemassa omin korvin.
Avolouhoksilla syntyy aina toiminnan käynnissä ollessa ympäristöön monenlaista ääntä, ja kun kivi ja metalli lyövät yhteen, eivät kyseessä ole välttämättä aina ne suloisimmat soinnut – ainakaan sivullisten ja naapureiden mielestä. Vuosien myötä aihe on noussut yhä enemmän esille, ja vaatimukset ympäristön huomioimisesta äänen suhteen ovat siirtyneet myös luvitukseen. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun louhintaa ja murskausta tehdään isossa mittakaavassa lähellä taajamia.
Yksi tällainen kohde on Tuusulassa sijaitseva Swerockin louhos, aivan siinä Lemminkäisen kallioiden vieressä oleva Focus-teollisuusaluetyömaa, josta irrotetaan tulevina vuosina noin 800 000 kiintoa kiveä. Ja vaikka ollaankin vielä pääkaupunkiseudun mittapuulla syrjässä, ja jopa lentomelualueella, on kohde kuitenkin melulupien varassa. Siinä missä montun pohjalla tapahtuvaa murskausta vielä vaimentavat kallioseinät, täytyy kallion päällä tapahtuvaa porausta vaimentaa muilla menetelmillä. Yksi tapa on ollut kasata naapureiden suuntaan ääntä eristävä maavalli, mutta vielä tehokkaammaksi keinoksi on osoittautunut laitekohtainen meluvaimennus, eli tässä tapauksessa Sandvik Ranger DX800i:n NoiseGuard-kotelointi.
Hiljaisuus miellyttää. Swerockin kunnossapitopäällikkö Asko Kivimäki, räjäytystyönjohtaja Tero Lehmuskoski ja porari Roni Oksanen ovat tyytyväisiä paitsi uuden Ranger DX800i:n tehoon, myös selkeästi matalampaan äänitasoon.
Äänen anatomiaa.
Focus-kohteella uudesta koneesta jutellaan yhdessä Swerockin räjäytystyönjohtaja Tero Lehmuskosken, kunnossapitopäällikkö Asko Kivimäen sekä porari Roni Oksasen kanssa. Ja nimenomaan jutellaan, ei huudeta, vaikka kone poraa jatkuvasti taustalla. Itse asiassa tilanne on hieman epätodellinen, sillä yleensä tällaista kokoluokkaa edustavan poralaitteen lähistöllä porauksen ääni kuuluu suojainten läpikin voimakkaasti, ja vain välttämätön kommunikointi onnistuu isoilla kirjaimilla. Nyt voidaan varsin lyhyen välimatkan päässä keskustella niitä näitä sen kummemmin ääntä korottamatta.
Naapuriystävällinen. Täydellä rähinälläkin tämä koneyksilö on varsin huomaamaton melun, pölyn ja päästöjen suhteen, ja se valikoituukin kohteille, joissa näillä asioilla on suurin merkitys esimerkiksi lupien suhteen.
Kyse onkin taajuuksista, sillä ei kone sentään äänetön ole. Tällaisessa päältäiskevässä laitteessa noin 75 % melusta syntyy porauksesta, ja poratessa se ihmiskorvaa häiritsevin osuus muodostuu äänentaajuusalueella 2 500–10 000 hertsiä. Ihmiskorva aistii parhaiten ääniä 500–4 000 hertsin välillä, ja kaikkiaan korva erottaa yleensä taajuuksia välillä 20–20 000 hertsiä. Kuuloalue on kuitenkin kaikkein herkimmillään yläkeskialueella, eli 2 500–5 000 hertsin välillä, ja mitä korkeampi äänen Hz- eli hertsiluku on, sitä kimeämpi on ääni. Matalammat äänitaajuudet eivät ole niinkään häiritseviä kuulolle kuin korkea rähinä, ja juuri tätä yläpäätä on Sandvikin meluvaimennuksella keskitytty poistamaan.
Vaimennettu reiälle saakka. Parhaasen meluvaimennukseen päästään, jos ”imukuppi” saadaan tasaisesti reiän ympärille.
Kokonaismelupäästöjä äänen A-painotettuna Lw-tehotasona mitattaessa tällaisen poralaitteen tasot liikkuvat suojaamattomana yleensä karkeasti jossakin LwA 125 db A:n tienoilla. NoiseGuard-koteloinnilla melutasoa pystytään leikkaamaan jopa -12,9 desibelin verran. Koska desibeliasteikko on logaritminen, eli muutos ei ole lineaarista, on tämä muutos jo erittäin huomattava ihmiskorvan kestokykyä ajatellen. Tätä muutosta havainnollistaa hyvin se, että Sandvikin mukaan 16 metrin päästä mitattuna melutaso on leikkaantunut jo peräti 95 % verrattuna melusuojaamattomaan vastaavaan poralaitteeseen.
Tietenkin kaikki yli 85 desibelin melutason ylittävä ääni on ilman kuulonsuojausta pitkäkestoisesti haitallista korvalle, mutta kriittinen kipupiste alittuu, ja tämä on poralaitteista puhuttaessa jo melkoinen saavutus.
Työmaalla koneen läheisyydessä kuulon suojaaminen on toki työtuvallisuussäännösten mukaan edelleen paitsi pakollista, myös järkevää. Selvän eron äänessä huomaa jo suojainten kanssakin, kuten aiemmin tuli todettua, ja luonnollisesti tämä tarkoittaa myös selvästi vähäisempää melutasoa ympäristöön. Oma lukunsa on vielä ohjaamon hiljaisuus, sillä Ranger DXi -sarjan poralaitteissa ne ovat jo lähtökohtaisesti 73,5 desibelin melutason takaavia iCab-malleja, ja tätä NoiseGuard parantaa entisestään.
Vaimennus ei vaikeuta työtä.
Sandvikin melusuojattuja porauslaitteita on ollut markkinoilla jo aiemminkin, ja myös Swerockilla on näistä kokemusta pitkältä ajalta, eli aiemman Lemminkäinen Infra Oy:n päivistä lähtien. ”Aikanaan Muurlan moottoritieytömaalla meillä oli jo meluvaunuja käytössä, vuosi oli 2007”, muistelee Asko Kivimäki. ”Monessa paikassa näitä jo vaaditaan, esimerkiksi juuri pääkaupunkiseudulla, Keravalla, Kirkkonummella ja niin edelleen”, lisää Tero Lehmuskoski. ”Vaikka työmaa olisi syrjässäkin, eli vaikka ei olla taajamassa, lähimpään naapuriin on silti usein vain muutama sata metriä, emmekä halua ketään hermostuttaa”, hän jatkaa. Toisinaan, kuten tällä kohteella, rakennetaan vielä erillisiä meluvalleja, ja lopputulos onkin onnistunut. Se todennetaan mittauksin, jotka kertovat, ettei louhinta usein olekaan enää alueen meluhaitoista merkittävin. ”Monesti vaikkapa jossakin moottoritietyömaalla se ohiajava liikenne on mittauksissa suurempi melunlähde. Silti juuri meidän pitää alittaa tiukasti ne raja-arvot”, Kivimäki muistuttaa.
Huoltoluukkujen takaa paljastuu normaali porauskoneisto, eikä kotelointi juurikaan vaikuta porarin normaalirutiineihin laitteen käytössä.
Uusinta mallia edustava melusuojattu Ranger DX800i on jonkin verran perusmallia kookkaampi poralaitteiston osalta, sekä tietenkin hankintahinnaltaan jonkin verran arvokkaampi. Käytännön työssä melukotelointi ei kuitenkaan aiheuta porarille hidasteita tai hankaluuksia. ”Kamerat kuvaavat kotelon sisällä, eli siitä näkee mitä tapahtuu, kun luukut ovat kiinni. Jos jotain pitää tehdä, luukut saa nopeasti ja helposti napista painamalla auki, ei siinä ole mitään ihmeitä”, kertoo Roni Oksanen.
Isoimmaksi eroksi ”tavalliseen” poravaunuun Asko Kivimäki nostaakin kustannuskysymyksen. ”Näistä hiljaisista vaunuista kun joku vielä toivottavasti maksaisikin meille vähän lisää, ei olisi mitään estettä ottaa jatkossa jokainen uusi Ranger tällä varustuksella. Ihan vielä ei kuitenkaan olla siinä, joten katsotaan aina tilanteen mukaan.” Kivimäen mukaan aktiivisessa käytössä Swerockilla Suomessa on tällä hetkellä 13 tämän kokoluokan poravaunua, ja Sandvik DX800i on osoittautunut erittäin toimivaksi tuotteeksi. ”Näitä i-Rangereita on nyt neljä kappaletta, ja kokoluokka on 800:ssa sopiva. Isoimpaan 900-malliin ei ole nähty tarvetta”, Kivimäki linjaa.
Teho tulee työtunneista.
Kysyttäessä syytä Ranger DXi-malliston etumatkaan saa vastaukseksi useampiakin näkökohtia. Automatiikka tulee ensimmäisenä esiin sekä Kivimäen, Lehmuskosken että Oksasen kommenteissa. ”Yksiltä sijoilta tapahtuva useamman reiän porausautomatiikka on todella toimiva, ja se on jossakin vaiheessa tulossa vanhempiinkin laitteisiin saataville”, Asko Kivimäki avaa. ”Automatiikka syöttää ja purkaa itse letkan suunnitelman pohjalta, ja se todella lisää tehokkuutta”, kuvailee Tero Lehmuskoski. ”Kone poraa ilman että porarin tarvitsee tehdä mitään. Porari voi pitää vaikka ruokatunnin ilman porauksen katkeamista, tai teroitella kruunuja sillä aikaa, joten tuottavaa työtä tulee päivään heti selvästi lisää.”
Automaatilla tai perinteisesti. Kruunujen teroitus sujuu kätevästi CME:n automaatilla, mutta Dynasetin hydraulinen smirgelikin löytyy.
Roni Oksasen mukaan automaattiporaus toimii luotettavasti ja siihen ei juurikaan tarvitse puuttua. Erityisesti letkan purkuvaiheessa toimintavarmuus on ollut hyvä, sillä se on yleensä vaiheista kaikkein kriittisin häiriölle ja jumitukselle. ”Automaattipurku on toiminut hyvin, ja jos tulee häiriö, järjestelmä yrittää itsekseen muutaman kerran. Olen porannut aiemmin myös vanhemmalla DX780:lla, ja kyllä siinä sai tehdä kaiken käsin, eli porarille selkein ero i-mallissa on tämä laaja automaatio, ja tietenkin vielä se hiljaisuus”, Oksanen sanoo.
Hiljainen ja viihtyisä jo vakiona. Uusissa Ranger DXi -sarjan ohjaamoissa meluvaimennus on jo lähtökohtaisesti hyvällä tasolla, mutta poralaitteiston vaimennuksen myötä se on parantunut entisestään. Samoin ohjainergonomia on erinomainen. Sandvikin Ranger DXi-sarjan laitteiden automatiikka on mukana käytännössä kaikessa poraamiseen liittyvässä ja sen on havaittu antavan lisää tehokasta työaikaa päivään.
Toisena etuna automatiikan yhteydessä mainitaan 290° kääntyvä ylävaunu, eli 180° vasemmalle, 110° oikealle. Kun puomiston sivusiirtoa on 2,29 metriä ja ulottuvuutta 5,2 metriä, saadaan porauksen peittoalaksi yksiltä telansijoilta 55 neliömetriä.
Kääntyvyys tuo peittoalaa. 290° kääntyvä ylävaunu on havaittu tehokkuutta tuovaksi ominaisuudeksi paitsi poratessa, myös konetta liikuteltaessa. Nyt yksiltä telansijoilta voidaan porata 55 neliömetrin alalta. Vakauden suhteen ei ole ollut ongelmia.
”Myös laitteen tukevuus ja painopiste ovat onnistuneet. Vaunun siirtely jyrkissä tai hankalissa paikoissa on helpompaa, kun ylävaunun saa käännettyä ajosuuntaan. Samoin käännön lisäjarru on todella tiukka, ylävaunu ei heilu yhtään vaikka painoa on puomiston päässä”, Asko Kivimäki toteaa.
”Kyllä tämä kääntyvällä ylävaunulla aikaansaatu peittoalueen kasvu ja automatiikalla saavutettava työtehon lisäys ovat mielestäni merkittävimpiä harppauksia pitkään aikaan poravaunujen kehityksessä”, Kivimäki kiittää lopuksi. ”Hiljaisuus ja vähäpäästöisyys tulevat hyvänä lisänä siihen päälle.”
TYÖPAINO: Tällä varustuksella noin 21 000 kg • PORAUSARVOT: hydr. porakone RD925M, 25 kilowattia, reikäkoko 76–127 mm, poratangon/putken halkaisija 45 tai 51 mm, iskutaajuus 69 Hz, suurin pyöritysmomentti 1 750 Nm, ilmahuuhtelu 8,5 m3/min, suurin poraussyvyys 34,3 metriä, tankokasetti 51-millisillä poratangoilla 7+1 • MOOTTORI: Volvo Penta TA881VE, 6-sylinterinen, 185 kW Stage V -diesel •
Yhteensä 60 traktoria tai moottorityökonetta oli kymmenen vuoden aikana osallisena kuolemaan johtaneessa tieliikenneonnettomuudessa. Onnettomuuksissa kuoli yhteensä 60 henkilöä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan kuljettajan tai matkustajan putoaminen onnettomuuden aikana traktorin ohjaamosta on keskeinen ongelma, ja se aiheutti kymmenen vuoden aikana 14 henkilön kuoleman.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimissa, vuosina 2011–2020 tapahtuneissa kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa oli osallisena yhteensä 60 traktoria ja moottorityökonetta. Valtaosa (80 %) onnettomuusajoneuvoista oli maatalous- tai liikennetraktoreita. Onnettomuuksissa kuoli yhteensä 60 henkilöä, joista 18 oli traktorin tai moottorityökoneen kuljettajia, kolme näiden matkustajia ja 25 kuollutta oli muissa moottoriajoneuvoissa. Lisäksi kuoli viisi polkupyöräilijää ja yhdeksän jalankulkijaa.
Kaikkiaan 37 traktorin tai moottorityökoneen kuljettajaa oli onnettomuuksissa aiheuttajana. Näissä onnettomuuksissa yleisin onnettomuustyyppi oli tieltä suistuminen (12 kpl). Muiden moottoriajoneuvojen kuljettajien aiheuttamissa yhteenajoissa yleisin onnettomuustyyppi oli peräänajo, joita oli yhdeksän.
Kuolleista traktoreiden kuljettajista ja matkustajista neljä oli avo-ohjaamossa ja 17 turvaohjaamossa. Turvaohjaamossa olleista kymmenen henkilöä lensi onnettomuuden aikana ohjaamosta osittain tai kokonaan ulos, mikä aiheutti kuolemaan johtaneen vammautumisen. Niin ikään avo-ohjaamossa olleet saivat vakavimmat vammansa ohjaamosta putoamisen yhteydessä.
”Kuljettajan tai matkustajan putoaminen onnettomuuden aikana traktorin ohjaamosta johti useassa tapauksessa kuolemaan johtaneiden vammojen syntymiseen. Traktorissa ja työkoneessa kannattaa ehdottomasti käyttää turvavyötä. Turvaohjaamonkin ikkunat menevät usein rikki traktorin kaatuessa ja uhri päätyy helposti traktorinsa alle. Nykyisen tieliikennelain mukaan traktorissa on lähtökohtaisesti käytettävä tieliikenteessä turvavyötä, jos vyö on asennettu”, muistuttaa liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty.
Turvallisuuden parannusehdotuksina tutkijalautakunnat ovat esittäneet, että traktoreiden hytti- ja ikkunarakenteita tulee vahvistaa kestämään ajoneuvon kaatuminen ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Traktoreiden kuljettajia ja matkustajia tulee myös valistaa turvavyön käytön tärkeydestä sekä korostaa ajotehtävään keskittymistä ja kaikenlaisen riskinoton välttämistä. Tutkijalautakunnat muistuttavat myös, että nopeampien ajoneuvojen kuljettajien on varauduttava hitaasti liikkuviin työkoneisiin.
Liikennevakuutuksesta maksettuihin korvauksiin johtaneissa tie- ja katuverkolla tapahtuneissa liikennevahingoissa vuosina 2011–2020 oli vuodesta riippuen mukana 1000–2000 traktoria ja moottorityökonetta. Liikennevakuutuksesta on maksettu vuosittain henkilövahinkokorvauksia noin sadalle traktorin tai moottorityökoneen kuljettajalle ja matkustajalle.
1.-3.9.2022 järjestetty FinnMETKO 2022 paketoitiin onnistuneena tapahtumana nippuun 330 näytteilleasettajan ja yli 27 000 kävijän voimin. Vaikka tapahtuma on tältä vuodelta ohi, kahden vuoden päässä häämöttävä merkkipaalunäyttely tekee jo tuloaan.
Jämsässä 1.-3.9.2022 järjestetyn FinnMETKOn näytteilleasettajien ja kävijöiden kommentit ovat olleet näyttelyorganisaation mukaan hyvin positiivisia. ”Selvästi ihmisillä oli tarve päästä taas suuren messun tunnelmaan ja kaupantekoon sekä tutustumaan uutuustuotteisiin ja tapaamaan tuttuja konealoilta”, totesi näyttelyn johtaja Tapio Hirvikoski tyytyväisenä.
Lauantaina 3.9. päättyneessä FinnMETKO 2022 -näyttelyssä vieraili kolmen päivän aikana yhteensä ainakin 27 350 kävijää.
Näyttelyn päätöspäivänä lauantaina pidetyssä maarakennuskoneenkuljettajien Ykköskuski-kilpialussa Suomen mestaruuden voitti Jukka Rautakoski Kalajoelta. Toiseksi tuli Sasu Perämäki Virroilta ja kolmanneksi Mikael Järvinen Tampereelta.
Metsäkoneenkäytön SM-tittelistä kisattiin perjantaina, ja voittajaksi kruunattiin jälleen kerran Teemu Honkalatva Mynämäeltä. Honkalatva on voittanut kisan aiemminkin, mm. vuosina 2018 ja 2016. Hopeaa tässä mestaruuskisassa nappasi Juho Palomäki Luvialta ja pronssille ylsi Tuomas Vitikainen Hirvensalmelta.
Seuraava FinnMETKO-näyttely järjestetään Jämsässä 29.–31.8.2024. Tuolloin vuorossa on 20. FinnMETKO-näyttely. Ensimmäinen FinnMETKO järjestettiin vuonna 1987. FinnMETKO-näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Finnmetko Oy. Näyttelyn taustaorganisaatiot ovat Koneyrittäjät ry ja Keski-Suomen Koneyrittäjät ry.
Matekon ja CE Rentalin hallitus on nimennyt Kimmo Saartoalan 1.8.2022 alkaen yritysten toimitusjohtajaksi. Kyseessä on yhtiöiden strategian ja pidemmän ajan suunnitelmien mukainen viestikapulan vaihto. Saartoala aloitti työt Matekolla vuonna 2012 jälkimarkkinointiin liittyvissä tehtävissä. Vuodesta 2018 lähtien hän on toiminut yrityksessä varatoimitusjohtajana.
Saartoalan käsissä on tiivis ja ammattitaitoinen Matekon konekaupan ja jälkipalveluiden sekä CE Rentalin konevuokrauksen organisaatio, Matekolta luonnehditaan nimitystä. Yritys pyrkii jatkossakin toimivaan ja tiiviiseen, jatkuvaan kehitykseen tähtäävään yhteistyöhön asiakkaiden, päämiesten, kollegoiden sekä muiden sidosryhmien kanssa.
Saartoalan mukaan näinä aikoina onkin entistä tärkeämpää kuunnella asiakkaan huolia tarkalla korvalla. ”Nousevat kustannukset ja yleinen epävarmuus askarruttavat asiakkaitamme, ja tähän pyritään vastaamaan tarjoamalla vaihtoehtoisia toimintamalleja. Trendit vievät meitä konekauppiaitakin palveluvoittoisempiin konsepteihin, ja vuokraukseen siirtyminen on tästä vain yksi esimerkki.”
Tuore toimitusjohtaja onkin luottavainen yhteistyön voimaan: ”Tarkoitus on mennä vaikeistakin ajoista läpi yhdessä asiakkaiden kanssa. Keskustelemalla löytyy varmasti jokaiselle asiakkaalle toimiva ratkaisu.”
Saartoalan mukaan suuria mullistuksia yhtiöiden toimintaan ei ole luvassa, mutta uudenlaiseen ajatteluun rohkaistaan. ”Työntekijämme ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita ja homma jatkuu tukevissa käsissä. Asiakas on edelleen toimintamme keskiössä, ja me pyrimme helpottamaan asiakkaidemme jokapäiväistä tekemistä sekä tarjoamaan lisäarvoa tuottavia palveluita.”
Wikar Oy Ab on tehnyt uuden yhteistyösopimuksen Hankkija Oy:n kanssa Kronos-tuotteiden edustuksesta. Hankkija alkaa syyskuusta 2022 eteenpäin jälleenmyymään Kronoksen valmistamia metsäperävaunuja- sekä nostureita.
”Yhteistyö Hankkijan kanssa on meille luonnollinen askel eteenpäin. Tavoitteenamme on kasvattaa myyntiä Suomessa ja haluamme olla asiakkaille ykkösvalinta, silloin kun puhutaan metsä- ja maatalouskoneiden hankinnasta”, kertoo Wikar Oy Ab:n toimitusjohtaja Mathias Lindholm.
Kronos-tuotteet valmistetaan Suomessa. Kruunupyyn tehtaalta on toimitettu jo 100 vuoden ajan koneita sekä tarvikkeita, ja tarjolla on mm. Kronos- ja Kargo-vaunuja sekä Gripto-nostureita. Mathias Lindholm kertoo haluavansa yhteistyössä Hankkijan osaavien myyjien kanssa palvella jo olemassa olevia asiakkaita, sekä myös löytää teitä uusille markkinoille.
Myös Hankkijan hankintajohtaja Mika Kyyhkynen on tyytyväinen uuteen yhteistyösopimukseen:
”Hankkijan yksi vahvoista puolista on perinteisesti ollut metsävaunut- ja nosturit. Kronoksen kanssa tehtävän yhteistyön myötä valikoimamme vahvistuu entisestään, kun siihen lisätään sarja korkealaatuisia kotimaisia tuotteita. Meille Kronos on luonnollinen sekä luotettava valinta. Olemme jo vuosia tehneet Kronoksen kanssa menestyksekästä myyntiyhteistyötä Kronoksen äkeiden- sekä vesakkomurskaimien kanssa. Kronos on yhtä kuin laatu, ja me arvostamme heidän henkilökuntansa osaavuutta sekä omistautuneisuutta.”
Vuonna 2016 alkanut Hankkijan ja Palmsin välinen yhteistyö loppuu, ja Palms-tuotteet ovat jo poistuneet Hankkijan virallisesta tarjonnasta. Varastotuotteet kuitenkin ovat myynnissä.
Hankkija-yhtiö on Tanskalaisen Danish Agro -yhtiön omistama. Yhtiö työllistää noin 1000 henkilöä, ja sen liikevaihto on 798 miljoonaa euroa. Wikar Oy Ab valmistaa Kronos-tavaramerkillä metsäkoneita, vesakkomurskaimia ja lapiorullaäkeitä. Yhtiössä on noin 30 työntekijää, ja liikevaihto on 7,2 miljoonaa euroa.
Syksy hiippailee vähitellen maastoon, ja sitä myöten julkistetaan myös syksyn lehteä, eli Koneurakointia numero kuusi tälle vuodelle. Viikolla 34 saapuvat lehti pitää sisällään jälleen reippaasti asiaa aina louhinnasta maanrakennukseen ja metsäkonepuolelle.
Pääaiheena on hämmästyttävän hiljainen Sandvik DX800i, ja maanrakennuspuolella kierretään erityisesti nuoremman polven yrittäjiä ja heidän tarinoitaan. Metsäkonesektorilla ehdittiin ihmetellä John Deeren uutta kartastoratkaisua, jolla pohjustellaan jo seiskanumeron laajaa metsäpuolen tarjontaa. Mitäs muuta? No tästä se selviää:
KONEET JA URAKAT
10 Hiljaista tehoa
Swerockin Sandvik Ranger DX800i yllättää hiljaisuudellaan ja vakuuttaa tehokkuudellaan.
24 Kymmenvuotis-Kubota
Koneurakointi Mikkosen uusi Kubota KX060-5 on jämpti paketti merkkivuoden kunniaksi.
30 Lokomo-legenda
Erkki Metsäranta tuntee Lokomo-mobiilinosturit enemmän kuin läpikotaisin.
36 Uusille tasoille John Deere Forestry esitteli mullistavasti uudistetun karttajärjestelmän.
40 Uutta dumpperikumppanuutta
Doosanin ja Hyundain ensimmäiset yhteisaskeleet otettiin dumppereilla.
46 Hitachin purkukoneet markkinoille
Virallisesti Hitachin brändin alla myytävät purkukoneet ovat saksalais-japanilainen yhteishanke.
50 Kuin kaduille tehty
Mikora Oy päätti tehdä JCB Hydradigistä uuden yrityksen ykkösnyrkin.
56 Tasaaja
Kiinteistöhuolto Jurvelin tasaa omalla innovaatiolla asfaltinpohjat ja kaluston kausivaihtelut.
64 Käännekohdan kone
Eetu Ollikaiselle tuli eteen tilanne, jossa elämä laitettiin uusiin raameihin.
70 Paluu perhepiiriin
Koeajossa tällä kertaa jotenkin tutunoloinen Fiat Scudo.
82 Melkein kuin etätöissä
Construction Simulator -sarja näkee syksyllä uusimman versionsa.
84 Lakaisun läpimurto
Palaamme vielä kadunsiivouksen kohokohtiin Verro Cityn merkeissä.
Isot koneet Keskustorilla 2022 on uusi maksuton yleisötapahtuma, joka järjestetään Tampereen ytimessä Keskutorilla lauantaina 1. lokakuuta klo 10–16. Koko perheelle suunnattu teollisuuden showroom esittelee isoja koneita ja laitteita sekä tarjoaa rentoa ohjelmaa. Tuolloin juhlitaan myös Tampereen 243-vuotispäivää, joten tapahtuma on osa Tampereen päivän oheisohjelmaa.
Isot koneet Keskustorilla -tapahtuman järjestävät yhteistyössä Business Tampere, Konepajakoulu / Tampereen Teollisuusoppilaitos, Tampereen kaupunki sekä Tampereen Messut -konsernin Alihankinta- ja Konepaja-messut. Yrityskumppaneina ständeillä ovat Agco Power, Avant Tecno, Bronto Skylift, John Deere, Metso Outotec ja Sandvik. Yritykset tuovat Keskustorille näyttävät koneet ja laitteet yleisön ihailtavaksi.
Tampere on vahva teollisuuskaupunki – tavoitteena houkutella alalle uusia tekijöitä
Ajatus uudesta koko perheelle suunnatusta Tampereen teollisuuden showroomista syntyi jo pari vuotta sitten teollisuusalan toimijoiden keskusteluissa. Nyt aika oli otollinen idean toteutukseen.
”Tampere on vahva teollisuuskaupunki ja Pirkanmaan seutu on myös tunnettu liikkuvien työkoneiden valmistajista sekä koneenrakennuksen osaamisesta. Tämän uuden tapahtuman avulla haluamme nostaa esille alueen monipuolista tarjontaa ja tekemistä sekä työ- ja opiskelumahdollisuuksia. Tavoitteena on varmistaa teollisuuden vetovoimaisuus ja houkuttelevuus myös tulevaisuuden tekijöiden silmissä sekä herättää kiinnostusta modernia ja monipuolista alaa kohtaan. Tuntuu hienolta, että eri toimijoiden yhteistyönä ollaan tekemässä tällaista koko perheen teollisuustapahtumaa”, kertoo uuden Konepajakoulun vetäjä, toimitusjohtaja Peer Haataja Tampereen Teollisuusoppilaitos Oy:stä.
”Tampereen päivä tarjoaa otollisen hetken esitellä suurelle yleisölle kaupungin ja koko seudun roolia teollisuuden mekkana. Isot koneet ja laitteet kiinnostavat vauvasta vanhuksiin, joten kumppaniyritysten ansiosta saamme Tampereen ytimeen Keskustorille komeaa ja kookasta katsottavaa. Päivän ohjelma rakentuu myös perheitä ajatellen. Tuolla viikolla tuhannet teollisuuden ammattilaiset ovat olleet jo koolla kansainvälisillä Alihankinta-messuilla, joten Isot koneet Keskustorilla -tapahtuma toimii hienona loppuhuipennuksena Tampereen vilkkaalle teollisuusviikolle. Toivottavasti saamme tästä uuden kivan yleisötapahtuman kaupunkiin”, sanoo tapahtuman projektipäällikkö, PR- ja kumppanuusjohtaja Tanja Järvensivu Tampereen Messut -konsernista.
Tulevaisuuden työkone -kilpailu Pirkanmaan peruskoululaisille ja esiopetuksen oppilaille
Tulevaisuuden parempaa maailmaa rakennetaan joka päivä liikkuvilla työkoneilla, jotka myös suorittavat jatkuvasti yhä moninaisempia työtehtäviä sekä ovat entistä älykkäämpiä. Liikkuvien työkoneiden SIX Mobile Machines -klusteri on julkistanut kaikille Pirkanmaan peruskoululaisille sekä esiopetuksen oppilaille avoimen suunnittelu- ja piirustuskilpailun ”Tulevaisuuden työkone”.
Kilpailussa oppilaiden tehtävänä on suunnitella tulevaisuuden työkone. Kilpailusarjoja on kaksi: Esiopetusikäisille ja 1.–6. luokkien oppilaille sekä 7.–9. luokkien oppilaille. Kilpailutöitä voi palauttaa 1.9.2022 alkaen ja kilpailun tulokset julkistetaan Isot koneet Keskustorilla -tapahtumassa lauantaina 1.10.2022 Tampereen Keskustorilla. Voittajasuunnitelman tekijän luokka pääsee tehdasvierailulle tutustumaan käytännössä isoihin koneisiin ja niiden valmistamiseen. Lisäksi Särkänniemi tarjoaa voittajalle kausikortin Särkänniemeen kaudelle 2023 sekä sijoille 2. ja 3. tulleille oppilaille päivärannekkeen Särkänniemeen kaudelle 2023. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan päivärannekkeita ja yllätyspalkintoja. Tarkemmat tiedot ja ohjeet kilpailusta: https://www.isotkoneetkeskustorilla.fi/fi/etusivu/piirustuskilpailu/.
Petteri Eronen on nimitetty Volvo Construction Equipment Finland Oy:n toimitusjohtajaksi ja johtoryhmän vetäjäksi 12.9.2022 alkaen. Lisäksi hän vastaa Volvo Construction Equipment Finlandin Suomen jälleenmyyntitoiminnoista.
Volvo CE Finland tiedottaa, että Petteri Eronen tuo Volvolle pitkän ja monipuolisen maanrakennuskonekaupan kokemuksensa. Hän uskoo vahvasti jatkuvaan kehitykseen ja haluaa olla lähellä henkilöstöä ja asiakasrajapintaa.
”Olen ilolla seurannut Volvon matkaa kehittyvänä ja tulevaisuuteen panostavana yrityksenä. Markkinoiden laajin hybridi- ja täyssähkökoneiden mallisto osoittaa konkreettiset panostukset rakentaa parempaa huomista. Haluamme olla paras kumppani asiakkaillemme Volvo CE:n filosofian mukaisesti: ’Together we are Building Tomorrow’. Yhdessä osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa tavoitteemme on olla alan markkinajohtaja Suomessa”, Petteri Eronen kertoo.
Petteri siirtyy Volvo Construction Equipment Finlandille Wihuri Oy Teknisestä Kaupasta, jossa hän työskenteli liiketoiminnan kehitystehtävissä. Tätä ennen hän työskenteli RealMachineryllä eri johtotehtävissä.
Verkkosivusto käyttä evästeitä parantaakseen käyttökokemustasi. Oletamme että tämä on sinulle ok mutta voit halutessasi kieltää niiden käytön.HyväksyLue lisää
Privacy & Cookies Policy
Privacy Overview
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
