>

Koneurakointi 5/2022

Kesän huippuhelteillä on hyvä ottaa välillä rennosti ja vaikka lukea uutta lehteä, joka ilmestyy sopivasti ennen heinäkuun alkua! Metsäkonepuolella on käyty ainakin Eco Login ja John Deeren tonteilla sekä myös Elmia Woodissa, joka osoittautui hienoksi tapahtumaksi jälleen kerran. Kaivinkonepuolella touhutaan lähinnä pyöräalustaisten parissa, mutta kyllä sitä tela-alustaistakin kalustoa sivuille mahtuu. Tulevaisuuden suhteen hämmästyttää esimerkiksi vetykäyttöinen kiviauto, ja autoista puheen ollen: koeajossa on uudistunut M-B Citan. Katso koko sisältö tästä ja lehti löytyy tietysti paitsi tilauksesta tuotuna, myös hyvin varustetuista lehtimyymiöistä! Hyvää kesää!

KONEET JA URAKAT 

8 Eco Log – Kunnon keltaiset 

Tältä näyttää meininki Eco Login tehtaalla Söderhamnissa. 

22 Tuplatupa ja ratarattaat 

Liebherr A 922 Rail on tehdasvalmis ratakone. 

30 Valkoinen ori 

Zschaktin Volvo EW160E on yksi Ruotsin hienoimpia koneita. 

36 Kapeat Sleipner DB:t töihin 

Lavetilla louhosalueen sisäiset siirrot sujuvat nopeasti ja tehokkaasti. 

40 Saman katon alle 

Avesco Oy avasi Keravalle uuden lippulaivatoimipisteensä. 

44 50 vuotta virtaviivaistamista 

John Deere Forestry Oy:n Joensuun tehdas on huippuiskussa. 

56 Pysy kartalla kaasusta 

Maakaasuputken lähistöllä kaivaminen edellyttää turvallisia toimintatapoja. 

58 Raivaustoiminta laajentui 

Väyläviraston rautatieraivaus palvelee ympäri vuorokauden kaikkia asiakkaita. 

70 Isompia koneita ja karusellijakkara 

Ponsse Mammoth ja Scorpion Giant. 

72 Vety vie kiveä 

Anglo American toteutti kunnianhimoisen tekniikanvaihdon. 

76 Hydrema-maistiaisia 

Edellisessä numerossa esitelty Hydrema MX17G töiden äärellä. 

80 Tähdellisempi 

Uusi Mercedes-Benz Citan on aiempaa enemmän Mersu. 

86 Fastracista vähäsen 

JCB:n Fastrac-traktorisarja yhdistää nopeutta ja voimaa. 

TAPAHTUMAT 

38 Rivit kunnossa! 

Telakonepäivät 2022 Humppilassa tarjosivat uutta ja käytettyä. 

50 Rautaa radalle! 

Maskinmässän 2022 latoi pihalle huippukattauksen koneita. 

62 Pienten piiri 

Elmia Wood 2022 saavutti suuren suosion pienilläkin näytteilleasettajilla. 

VAKIOPALSTAT 

14 Uutiskynnys 

60 Katsaus koneeseen 

90 Seuraavassa numerossa 

Remeo ostaa Delete Ympäristöpalvelut Oy:n

Remeo on sopinut Delete Ympäristöpalvelut Oy:n koko osakekannan ostosta. Yritysostolla Remeo toteuttaa kasvustrategiaansa vahvistaen ja monipuolistaen valtakunnallista toimintaansa. Ostolla kasvatetaan entisestään myös rakennus- ja purkujätteen käsittelytoimintaa.

Remeo on sopinut ympäristöhuoltoyhtiö Delete Ympäristöpalvelut Oy:n koko osakekannan ostamisesta. Kauppa on suunniteltu toteutuvaksi 29.6.2022. Yritysoston myötä Delete Ympäristöpalvelut Oy:n liiketoiminta kokonaisuudessaan siirtyy Remeo-konsernin omistukseen.  

”Delete Ympäristöpalvelut Oy:n osto on osa Remeon kasvustrategiaa ja vahvistaa maantieteellistä peittoamme ja monipuolistaa palvelutarjontaamme. Kaupan myötä kasvatamme lisäksi jo entuudestaan vahvaa rakennus- ja purkujätteen käsittelytoimintaamme”, kertoo Remeon toimitusjohtaja Johan Mild. 

Kaupan myötä Delete Ympäristöpalvelut Oy siirtyy osaksi teollista ja vakavaraista suomalaista Remeo-konsernia, joka on materiaalin kierrätyksessä Euroopan edelläkävijä ja yksi merkittävämpiä ympäristöhuoltoalan yrityksiä Suomessa.  

”Tarjoamme kaupan myötä Deleten asiakkaille laajemman vastaanottoverkoston ja monipuolistamme ja parannamme palvelutarjontaa. Vantaalle viime vuonna avattu käsittelylaitoksemme on Euroopan edistyksellisin ja käsittelee yritysten jätteitä puhtaiksi uusiomateriaaleiksi, nostaen samalla Deleten asiakkaiden kierrätysastetta. Remeon nykyisille asiakkaille tarjoamme oston myötä uusia palveluita sekä laajemman alueellisen peiton. Odotamme myös innolla, että saamme toivottaa Deleten henkilöstön osaksi Remeon tiimiä”, Johan Mild summaa.    

Deleten käsittelylaitokset tulevat osaksi Remeon kattavaa käsittelylaitosten verkostoa kasvattaen Remeon kapasiteettia vastaanottaa ja käsitellä materiaalia. Päästövähennyksiä saavutetaan logistiikkaa optimoimalla laitosverkoston kasvaessa. Erityisesti toiminta pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaan alueella vahvistuu.

Automaattinen maansiirtokoneparvi Oulussa

Oulun yliopiston professori Rauno Heikkilän vetämässä valtakunnallisessa SWARM-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään maarakennuskalustoparven automaattista ohjausta rakennustyömaalla. Parvessa testataan puskutraktorin, tiivistyskoneen ja kaivinkoneen etäohjattua ja autonomista yhteistyötä. Automaatiolla voitaisiin vähentää tuntuvasti kustannuksia ja päästöjä.

SWARM-hankkeen tavoitteena on kehittää erilaisten työkoneiden automatiikkaa maarakennuksessa ja hyödyntää tuloksia myös kaivosalalla. Teknologian hyödyntäminen tehostaa toimintaa sekä vähentää päästöjä.

“Myös työkoneissa halutaan siirtyä fossiilisista polttoaineista sähköön, mikä vähentää dramaattisesti päästöjä. Lisäksi tietokoneohjatusti liikkuva työkone voi optimoida työreittinsä ja vähentää turhia liikkeitä, mikä säästää energiaa ja vähentää päästöjä. Eräässä testissä polttoainekustannukset putosivat 40 prosenttia, kun työkoneet ajoivat hitaasti mutta ajallaan oikeaan paikkaan, eivätkä kiirehtineet odottamaan”, professori Rauno Heikkilä sanoo.

Maarakennusalalla tietomallintamisen ja automaation hyödyt ovat valtavat, Heikkilä sanoo. “Tietokonemallia toteuttava automaatiota hyödyntävä työkone tekee todella tarkkaa työtä ja välttää turhien massojen liikuttamista, mikä johtaa kymmenien prosenttien hyötysuhdeparannuksiin. Suurten väylärakennustyömaiden kokonaisaika on lyhentynyt tehtyjen havaintojen mukaan jopa kahdeksan kuukautta. Lisäksi autonominen työkone voi liikkua ihmiselle vaarallisessa maastossa esimerkiksi maanvyörymä- ja maanjäristysalueilla”, Heikkilä listaa.

Hankkeessa testataan oikeiden työkoneiden etäohjaamista oikeassa ympäristössä OuluZone-moottoriurheilualueella yhteydessä noin 35 kilometriä Oulun keskustasta. Yliopiston lisäksi hankkeessa on mukana lukuisia yrityksiä, jotka kaikki tuovat oman osaamisensa projektiin, kuten esimerkiksi Nokia, jonka 5G-testiverkkoa hyödynnetään tietoliikenteessä ja reaaliaikaisen datan välityksessä. Mukana ovat myös Novatron, Satel ja Destia sekä Noptel, Sisu, Sensible4, GIM Robotics ja Sandvik. Tässä vaiheessa hankkeen budjetti on viisi miljoonaa euroa vuosille 2022-2024, josta Oulun yliopiston osuus on 1,3 miljoonaa euroa.

Maarakennusala on Suomessa investoinut rajusti työkoneiden automaatioon tähtäävään kehitykseen viime vuosien aikana. Sama trendi on nähtävissä maailmalla esimerkiksi Japanissa, missä tutkimuksen lisäksi on jo käytössä etäohjausjärjestelmiä ja autonomisia työkoneiden ohjausjärjestelmiä oikeilla työmailla. Oulun yliopisto on SWARM-hankkeen lisäksi mukana myös kahdessa muussa laajassa yhteishankkeessa, 11,5 miljoonan euron Next Generation Mining -tutkimushankkeessa sekä viiden miljoonan euron Sustainable Digital Infra Construction -tutkimushankkeessa, jotka tähtäävät kaivosalan 5G-ratkaisujen sekä kestävän digitaalisen maarakennusteknologian kehittämiseen.

Nyt jo OuluZonen testialueella kaivinkone tekee autonomista työtä. Seuraavat vaiheet ovat muiden työkoneiden tuominen saman järjestelmään ja työkoneparven muodostaminen, testaaminen ja kehittäminen.

Ponsse aloittaa YT-neuvottelut

Ponsse Oyj kutsuu henkilökuntansa yhteistoimintalain mukaisiin muutosneuvotteluihin. Muutosneuvotteluissa käsitellään sopeutustoimia vallitsevaan tilanteeseen.

Sopeutustarpeet liittyvät Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan ja siitä aiheutuneeseen Venäjän viennin pysähtymiseen, valmistuskustannusten voimakkaaseen kasvuun ja kannattavuuden sekä rahavirtojen heikentymiseen. Myös komponenttien saatavuuteen liittyvät haasteet ovat lisänneet toimintaan liittyviä riskejä ja epävarmuuksia.

”Tilanne on erittäin kaksijakoinen. Ponssen markkinatilanne on yhtiön päämarkkinoilla toistaiseksi kohtalainen, mutta Venäjän viennin ja paikallisen huoltotoiminnan pysähtymisellä on ollut suuri vaikutus toimintaamme, kannattavuuteemme ja rahavirtaamme. Lyhyellä aikavälillä Venäjän markkina on liian suuri korvattavaksi. Toimintaympäristössämme tapahtuneiden muutosten vuoksi joudumme skaalaamaan tuotantomääriä hieman alaspäin ja virtaviivaistamaan toimintaamme”, kertoo Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja Juho Nummela. 

Yhteistoimintalain mukaisissa muutosneuvotteluissa neuvotellaan henkilöstövähennyksistä ja lomautuksista, joiden arvioidaan olevan enintään 120 henkilötyövuotta. Neuvottelut koskevat kaikkia Ponsse Oyj:n henkilöstöryhmiä ja kaikkia Suomen toimintoja pois lukien teknologiayhtiö Epec Oy. Neuvottelut alkavat 13.6.2022. 

Venäjän ja Valko-Venäjän myynnin osuus yhtiön liikevaihdosta on ollut noin 20 prosenttia vuoden 2021 tilinpäätöksestä laskettuna. Ponsse antoi 25.4.2022 tulosohjauksen, jonka mukaan yhtiö arvioi euromääräisen liikevoittonsa olevan vuonna 2022 merkittävästi heikompi kuin 2021. Ponssen Venäjän vienti- ja palvelutoiminnot ovat olleet keskeytyneitä 2. maaliskuuta 2022 alkaen, jolloin yhtiö tiedotti keskeyttävänsä kaiken vientitoiminnan Venäjälle ja Valko-Venäjälle.

Puoli vuosisataa suomalaista metsäkonevalmistusta

John Deere Forestry Oy:n Joensuun metsäkonetehtaalla juhlittiin 50-vuotispäivää ja vihittiin käyttöön uudet tuotantotilat keskiviikkona 25.5.2022. Yhtiön sitoutuminen puunkorjuuratkaisuiden kehittämiseen on tuonut alalle useita uraauurtavia innovaatiota, ja päämies Deere & Company on investoinut suomalaiseen metsäkoneliiketoimintaan jo yli 370 miljoonaa euroa.

Rauma-Repola perusti tehtaan Joensuuhun vuonna 1972. Tuotannon alkuvaiheessa Joensuun tehtaalla valmistettiin metsäkoneiden lisäksi kaivinkoneita, tiehöyliä, täryjyriä, murskauslaitteiden seuloja ja syöttimiä maailman markkinoille sekä tehtiin tarvittavaa alihankintaa muille Rauma-Repolan tehtaille. Vuodesta 1995 lähtien tehdas on täysin keskittynyt metsäkoneiden valmistukseen. 

1970- ja 1980-luvuilla Joensuussa valmistetut legendaariset Lokomo 909, 919, 929 ja 933 -kuormatraktorit loivat pohjan nykyiselle tuotannolle. 1980-luvulla aloitettiin harvesterien tuotanto, joka myöhemmin oli väliaikaisesti Ruotsissa 10 vuotta. Vuonna 2000 Timberjack Oy siirtyi Deere & Companyn omistukseen ja vuonna 2003 harvesterien kokoonpano siirrettiin Ruotsista takaisin Joensuuhun. Muutoksella oli merkittävä vaikutus tehtaan tuotantoon, henkilöstömäärään ja alihankintaverkostoon Suomessa. Joensuun tehdas on merkittävä työllistäjä Pohjois-Karjalassa ja tehtaalla käytettävistä komponenteista yli 80 % tulee Suomesta. Lähes kaikki komponentit tulevat Euroopan talousalueelta. 

”Tehtaan henkilöstö, ilmapiiri ja tuotanto-osaaminen ovat maailmanlaajuisesti mitattuna erinomaisella tasolla. Kiitos siitä kuuluu kaikille aikaisemmille ja nykyisille työntekijöille, jotka antavat sataprosenttisen panoksensa tehtaan, työyhteisömme, John Deere -metsäkoneiden ja asiakkaiden eteen”, kiitteli tehtaan johtaja Janne Haapasalo juhlatilaisuudessa. 

Uusi tuotantotila vihittiin käyttöön 50-vuotisjuhlapäivänä 

Vuonna 2019 aloitettu tehtaan laajennukseen ja kapasiteetin lisäykseen kohdistuva investointi on John Deere Forestry Oy:n historian suurin yksittäinen investointi Joensuun tehtaaseen. Investoinnin kokonaismäärä oli noin 15 miljoonaa euroa. Uusi tila otettiin virallisesti käyttöön 50-vuotisjuhlassa. Tehtaan työntekijöiden lisäksi tilaisuuden kutsuvieraina olivat aikaisemmat työntekijät sekä Joensuun elinkeinoelämän ja lehdistön edustajat. 

”John Deeren metsäkoneet tunnetaan korkeasta laadusta, tuottavuudesta ja alhaisista käyttökustannuksista. Asiakkaamme luottavat meihin, tuotteisiimme ja palveluihimme sekä siihen, että tarjoamme innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja myös tulevaisuudessa”, sanoi Suomen aluemyyntipäällikkö Mika Hannonen. 

”Deere-yhtiössä metsäkoneliiketoimintaa on aina pidetty innovatiivisena ja erinomaisessa kunnossa olevana liiketoimintana. Suomella ja Joensuulla tulee olemaan tärkeä rooli myös tulevaisuuden puunkorjuun kehittämisessä kestävällä tavalla”, totesi toimitusjohtaja Timo Ylänen puheessaan. 

John Deere Forestry Oy:n Joensuun tehtaalta oli juhlapäivänä 25.5.2022 valmistunut jo yli 35 000 metsäkonetta. John Deere Forestry Oy:ltä vakuutetaankin, että Deere & Companyn merkittävät investoinnit suomalaiseen teknologiaosaamiseen ja Joensuun tehtaaseen varmistavat asiakkaille innovatiiviset puunkorjuuratkaisut myös tulevaisuudessa. 

Koneurakointi 4/2022

Kevät tulee vauhdilla, ainakin lehden suhteen: sen verran monenlaista asiaa on versonut esille vuoden nelosnumerossa, vaikka kaikki lumetkaan eivät olleet aivan ehtineet sulaa. Kannessa on uuden tulemisen Suomessa tekevä Hydrema, ja sisäsivuilla on paitsi hakkuriasiaa, myös muovinkierrätystä ja materiaalikonetta tarjolla. Risupeto on kotimainen keksintö, joka on urakoinut jo useamman vuoden. Nyt valmista tuotetta on laitettu myyntiinkin, ja kävimme katsomassa, miten se työ metsässä käy. Messuilla käytiin Tartossa ja Hyvinkäällä, eikä siinä vielä kaikki! Mutta tässä listassa on kaikki, ja loput tietenkin lehdessä:

KONEET JA URAKAT

10 Tanskankuokka

Hydrema tuli jälleen Suomeen, ja komeampana kuin koskaan.

26 Hiottu timantti

Juupajoella luotetaan saksalaiseen mobiilihakkuritekniikkaan.

32 Luvattua täydennystä

Hyundain A-sarja laajenee taas odotetusti ja tutulla reseptillä.

34 Kiertotaloutta Kuortaneella

Keskinen Recycling tekee jätemuovista uutta hyötymateriaalia.

40 Kovemmat kolmoset

Liebherr kehitti keskikokoluokan kuormaajia kolmen katraana.

42 Pikku-D yhtyeineen

Casen ja Sampieranan yrityskaupat näkyvät nyt Case D -minikoneina.

46 Petomainen puupuimuri

Risupeto tekee energiapuunkorjuusta helppoa ja ennen kaikkea tehokasta.

52 Ruotsalainen juoksujalkainen

Komatsun ja metsäyhtiöiden Centipede on konsepti – mutta lupaava sellainen. 

54 Kun murkula tuli tupaan

Varautuminen esti luultavasti henkilövahingon kivilouhoksella.

56 Kosteussuojaa koteloihin

Yhdysvaltalainen Cortec on kiintoisa tapa suojata esimerkiksi sähkölaitteita.

58 Etenevä ja etevä

FinProfile Oy hankki Sennebogen 830E -materiaalikoneen pylväskentälle.

84 Vääntöä ja varusteita

Iveco Daily on uudistunut, ja nyt se nähtiin myös lähietäisyydeltä.

90 Enemmän vedossa

Eurowagon-perävaunulla ja lava-autolla muodostuu jopa puoliperäyhdistelmä.

92 Katusammakot

Tuttua Rautaa -sarjassa tarkastellaan osaa lakaisukoneiden historiasta.

TAPAHTUMAT

66 Uuteen nousuun

Maxpo 2022 toi ennätysmäärän näytteilleasettajia Hyvinkäälle.

76 Maamess 2022

Kevättä on odotettu lähes yhtä paljon kuin Tarton messuja.

VAKIOPALSTAT

18 Uutiskynnys

64 Katsaus koneeseen

98 Seuraavassa numerossa

Gasgrid Finland kampanjoi turvallisuudesta kaasuputkien lähistöllä työskenneltäessä

Kevät- ja kesäaikaan maanrakennus- ja kaivukausi käy Suomessa luonnollisesti kiireisimmillään. Kaasun siirtoverkostosta vastaava Gasgrid Finland haluaakin muistuttaa urakoitsijoita turvallisista tavoista toimia kaasuputken läheisyydessä, jotta onnettomuuksilta vältytään.

Gasgrid Finland vastaa koko Suomen kattavasta kaasun siirrosta. Suomessa kaasuputkisto kulkee Etelä-Suomessa kymmenien kuntien ja kaupunkien alueilla, mm. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Kouvolassa, Kotkassa, Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Kaasuputkistot kulkevat myös kiinteistöjen alueella.

Kaasua siirretään äänettömästi ja näkymättömästi maan alla, noin metrin syvyydessä sijaitsevissa putkistoissa. Kevät- ja kesäaikaan kaivuutöiden yleistyessä on tärkeää muistaa yhteiset toimintatavat turvallisuuden takaamiseksi. Maastossa putken sijainnin voi tunnistaa merkintäpylväiden ja tunnuskilpien avulla, sekä putken läheisyydessä kaivuukieltokyltein.

Kaasulinjan välittömässä läheisyydessä maankaivuutyöt, ojanperkaus sekä putken ylittäminen maastossa raskaalla kalustolla on aina luvanvaraista. Mikäli työ sijoittuu alle viiden metrin päähän kaasulinjasta, paikan päällä tulee aina olla Gasgridin valtuuttama turvallisuusvalvoja näyttämässä kaasuputken sijainnin ja valvomassa kaasuputken turvallisuutta.

Karttapalvelu auttaa suunnittelussa – yhteydenotto valvojaan varmistaa työn turvallisuuden.

Gasgridin julkiseen käyttöön tarkoitetusta karttapalvelusta voi tarkastaa kaasunsiirtoon liittyvän infrastruktuurin sijainnin. Karttapalvelusta näkyy muun muassa käytössä oleva putkisto, paineenvähennysasemat, linjamerkinnät, putken sähköiseen katodisuojaukseen liittyviä tietoja, valvojien yhteystiedot ja runsaasti erilaisiin toimintoihin putkiston läheisyydessä liittyviä turvaetäisyyksiä.

Karttapalvelu toimii puhelimella ja muissa älylaitteissa. Maastossa palvelua voi hyödyntää putkiston sijainnin arvioinnissa, töiden suunnittelussa ja linjaraivauksissa. Palvelussa näkyvät turvaetäisyydet auttavat arvioimaan hankkeissa huomioitavia etäisyyksiä. Palvelusta saatavilla olevat tiedot eivät kuitenkaan anna lupaa omatoimiseen putken läheisyydessä kaivamiseen, vaan niistä tulee aina ilmoittaa Gasgridille.

Lisäksi perustietoa kaasuputkien lähistöllä työskentelyyn löytyy Gasgridin verkkosivuilta.

”Kesä on maastohankkeiden sesonkiaikaa. Yhteisen turvallisuuden takaamiseksi on tärkeää muistaa, että meihin tulee aina olla yhteydessä soittamalla, kun suunnittelee töitä kaasuputken läheisyydessä. Valvojamme tulee paikan päälle veloituksetta ja varmistaa työn turvallisuuden”, kertoo Gasgridin siirtoputkiston käytön valvoja Arto Korpela.

Osana Muista maakaasulinja -kampanjaa Gasgrid lähettää yli neljälle tuhannelle maakaasun siirtoputkiston käyttöoikeusalueen sidosryhmään kuuluvalle kirjeen, jossa kertoo tärkeää tietoa toiminnasta maakaasuputken läheisyydessä.

Merkintäkilven tietojen avulla kaasuputken sijainti on paikallistettavissa maastossa. Kaasulinjan välittömässä läheisyydessä maankaivuutyöt, ojanperkaus sekä putken ylittäminen maastossa raskaalla kalustolla on aina luvanvaraista. Mikäli työ sijoittuu alle viiden metrin päähän kaasulinjasta, paikan päällä tulee aina olla Gasgridin valtuuttama turvallisuusvalvoja näyttämässä kaasuputken sijainnin ja valvomassa kaasuputken turvallisuutta.

Rototilt päivittää suurimman mallinsa

Rototilt esittelee Norjan Vei og Anlegg 2022 -messuilla ensimmäistä kertaa uusimman rototiltti-innovaationsa – RC9:n kerrotaan olevan vankka rototiltti jopa 43 tonnin kaivukoneisiin.

Ruotsin Vindelnissä toimivalla rototilttejä valmistavalla Rototiltilla on tytäryhtiöt kaikkiaan seitsemässä maassa. Vei og Anlegg 2022 -messuilla Norjassa yritys esittelee ensimmäistä kertaa teknisen kehitystyönsä uusimman tuloksen, 32-43 tonnin kaivukoneille suunnitellun RC9-rototiltin.

”Haluamme parantaa kaivinkoneen käyttäjän arkea ja tuoda RC9:n avulla rototiltin tarjoamat hyödyt entistä useampien käyttäjien ulottuville myös suurempien kaivukoneiden osalta. Tuotekehitystiimimme on onnistunut lisäämään tuotteeseen vielä enemmän uusia ominaisuuksia, jotka entisestään parantavat koneen ajettavuutta ja joustavuutta loppukäyttäjille”, myynti- ja markkinointijohtaja Per Väppling sanoo. 

Yritys tiedottaa, että uusi rototiltti on toistaiseksi tehokkain, jonka Rototilt on valmistanut. Se on suunniteltu murtovoimaltaan enintään 280 kN:n kaivinkoneisiin. Uuden painekompensoidun hydrauliikan ansiosta rototiltin eri toiminnot ovat toisistaan riippumattomia. Siksi kuljettaja voi käyttää kallistusta ja kiertoa itsenäisesti yhtä aikaa. Tuotepäällikkö Sven-Roger Ekströmin mukaan lanseeraus voitiin tehdä vasta, kun tämä ratkaisu oli saatu käyttövalmiiksi ja testattu.

”Suurempia kaivukoneita käytetään entistä raskaammissa tehtävissä, minkä vuoksi meidän on ollut tärkeää käyttää paljon aikaa turvallisuuden, tarkkuuden ja hallittavuuden varmistamiseksi. Tavoitteena on ollut kallistus- ja kiertotoimintojen optimaalinen yhteentoimivuus paremman ja sujuvamman ajokokemuksen sekä täydellisen hallinnan mahdollistamiseksi koneen kuljettajalle. Halusimme ennen lanseerausta kehittää tämän ratkaisun täydelliseksi ja ilman kompromisseja”, Ekström sanoo. 

Väpplingin mukaan RC9 ei ole tulevan vuoden ainoa uutuus, ja myös tulevissa lanseerauksissa keskitytään ohjattavuuden lisäämiseen.

”RC9 käynnistää meille, kumppaneillemme ja varsinkin loppukäyttäjille kiinnostavan vuoden. Se merkitsee myös alkua uudelle tuoteperheelle, joka luovuttaa hallinnan koneen käyttäjälle. Siinä RC9 on lajinsa ensimmäinen. On erityisen ilahduttavaa, että voimme tavata jälleen messuilla ja tapahtumissa, joiden yhteydessä kävijät näkevät RC9:n ensimmäistä kertaa. Ensimmäisenä vuorossa on Vei og Anlegg ja sen jälkeen Svenska Maskinmässan. Syksyllä Bauman yhteydessä on odotettavissa lisää uutuuksia”, Väppling sanoo lopuksi.

Avant 645i ja 650i täydentämään 600-sarjaa

Uudet Avant-koneet ovat ulkomitoiltaan ja nostoteholtaan samaa luokkaa kuin aiemmat 600-sarjan mallit, mutta moottori on uusi, ja näihin 600-sarjalaisiin on saatu pakattua 700-sarjan teho. Kubotan 33 kW:n dieselmoottorin kerrotaan antavan runsaasti vääntöä sekä työntövoimaa että nopeutta vaativiin töihin.

Nykyinen työkoneiden dieselmoottoreiden EU Stage V -päästöstandardi edellyttää yli 19 kW:n tehoisiin moottoreihin katalysaattoria ja hiukkassuodatinta, ja Avant tuo nyt ensimmäisenä maailmassa markkinoille 600-sarjan kokoluokkaan tällaiset kuormaajat.

Avant 645i ja 650i -mallit ovat valmistajansa mukaan maailman kompakteimmat yli 26 hv:n kuormaajat, jotka
ovat Stage V – ja Tier 4 Final -päästöstandardien mukaiset. Yksinopeuksinen 645i ja kaksinopeuksinen 650i on varustettu Kubota V1505-CR-TE5-dieselmoottorilla. Nelisylinterisen, 1498 cm3 turboahdetun common rail -moottorin teho on 33 kW / 44 hv. Hapetuskatalysaattori ja hiukkassuodatin hoitavat pakokaasujen jälkikäsittelyn, eikä lisäaineita (AdBlue) tarvita.

Työhydrauliikan maksimiöljyntuotto on jopa 75 l/min, mikä on Avant Tecnon mukaan ainutlaatuista tämän kokoluokan kuormaajassa. Sen ansiosta uusien koneiden kanssa voi käyttää lähes kaikkia hydraulimoottorikäyttöisiä Avant-työlaitteita täydellä teholla. Avant-kuormaajilla on yli 200 työlaitteen valikoima, jonka yritys muistuttaa olevan maailman suurin.

Avanteissa on perinteisesti käytetty hydrostaattista voimansiirtoa neljällä hydraulimoottorilla, ja näin on myös 600-sarjassa. Avant 645i on varustettu 1-nopeusmoottoreilla (suurin ajonopeus 13 km/h), kun taas 650i:ssä on 2-nopeusmoottorit (suurin ajonopeus 25 km/h).

1620/1630 kg:n omapainon ansiosta kuormaajia on helppo kuljettaa. Kevyet koneet ovat hellävaraisia nurmikolle ja muille työskentelyalustoille. Avoin ROPS/FOPS-sertifioitu ohjaamo on vakiovarusteena 645i/650i:ssä. Lisävarusteena on saatavana L-ohjaamo ja Avantin uusin GT-ohjaamo, joka tuo tähän kokoluokkaan mukavuutta. Tilavan ja modernin GT ohjaamon ääni- ja tärinäneristys mainitaan erittäin hyväksi, ja ohjaamon tehokas lämmitys, hyvä ergonomia ja isot ikkunat tekevät valmistajan mukaan käyttökokemuksesta todella miellyttävän. GT-ohjaamoon on saatavana myös ilmastointi.

Avantille tunnusomainen teleskooppinen nostopuomi on uusissa koneissa vakiovarusteena. Teleskoopin pituus on 600 mm, ja suurin nostokorkeus on 2,84 m pikakiinnityslevyn niveltappiin. Tämä mahdollistaa mm. kuormaamisen kuorma-autoihin sekä kuormien purkamisen korkealta. Hydraulinen vakaaja pitää kuorman automaattisesti vaakasuorassa, kun puomia nostetaan ja lasketaan. 600-sarjassa on Avant-pikakiinnitys työlaitteille, ja saatavana on myös hydraulinen pikalukitus. Työlaitteen hydrauliikkaletkut kytketään kätevästi sarjapikaliittimellä kuten muissakin Avanteissa.


Tuttu Avant-konsepti takaa tehokkaan työskentelyn: runko-ohjauksen ansiosta kääntyminen onnistuu jälkiä jättämättä, eturungossa istuvalla kuljettajalla on paras mahdollinen näkyvyys niin työlaitteeseen kuin työalueelle, ja alhainen painopiste sekä sivusuunnassa jäykkä keskinivel parantavat stabiliteettia ja antavat suuremman kaatokuorman.
Avantin muistutetaan olevan erittäin monipuolinen ja käyttökelpoinen kuormaaja monille asiakassegmenteille: kiinteistönhoitoon, viherrakentamiseen, maatalouteen, rakentamiseen ja purkuun jne.

Uudet Avant 645i ja 650i -mallit nähdään maailman ensiesittelyssä Hyvinkään Maxpo-messuilla 5.-7.5.2022 Avantin messuosastolla A98. Uusien konemallien tuotanto alkaa syksyllä 2022.

Metsähallitus: kiviainesta betoniteollisuudelle meren pohjasta

Kuvituskuva / Koneurakointi

Maanpäällisten käytettävissä olevien luonnon sora- ja hiekkavarojen saatavuuden heikentyessä, on odotettavissa, että paine hyödyntää merenpohjan kiviaineksia kasvaa nykyisestä. Myös kaupungistuminen ja suuret infrahankkeet, kuten satamien laajennukset sekä merelle sijoittuvat tuulivoimapuistot, lisäävät tarvetta hyödyntää kiviainesvarantoja nykyistä tehokkaammin.

”Metsähallituksen tehtävänä on etsiä ratkaisuja vastuulliseen ja kestävään luonnonvarojen käyttöön. Kiviainespuolella merikiviaineksen hyödyntäminen voi olla yksi ratkaisu”, Metsähallituksen kaivannaispäällikkö Harri Saxlund sanoo.

Merenpohjan kiviainesten avulla voidaan vähentää maalle sijoittuvien kiviainesvarantojen käyttöpaineita, turvata riittävän ja hyvälaatuisen pohjaveden saatavuus ja samalla suojella maanpäällisiä luontoarvoja kovan käyttöpaineen ja ihmisvaikutuksen alaisena olevilla alueilla.

”Teettämämme kilpailukykyselvityksen mukaan merikiviainesta voidaan tuottaa kilpailukykyisesti ja kestävästi esimerkiksi betonin valmistuksen raaka-aineeksi”, Saxlund kertoo.

Betonitehtaiden osuus valtion kiviainesvarantojen käyttäjänä on selkeässä kasvussa kasvukeskuksissa. Kun pääkaupunkiseudun läheisyydessä sijaitsevat soraharjut alkavat olemaan loppuun käytettyjä, betoniteollisuus on siirtymässä kalliomurskeen käyttämiseen. Se vaatii kuitenkin kiven jatkojalostusta.

Koenosto antoi paljon hyvää lisätietoa

”Jotta merikiviaineksen nostaminen olisi kannattavaa, sitä pitää nostaa suuria määriä kerrallaan”, Saxlund selvittää.

Metsähallituksen tytäryhtiöllä MH-Kivi Oy:llä on valmiit vesitalousluvat merikiviaineksen ottamiseen Helsingin ja Loviisan edustalla. Luvilla voi nostaa kiviainesta yhteensä noin 25 miljoonaa tonnia.

MH-Kivi toteutti kesäkuussa 2021 Vuosaaren satamaväylän ruoppauksen yhteydessä koenoston Itä-tontun lupavarannosta.

Nostettu kiviaines tutkittiin laboratoriossa. Tulosten mukaan koenoston kiviaineksesta 70 prosenttia oli seulomalla betonin valmistukseen sopivaa ja loppuosakin murskaamalla. Nostetun aineksen kloridi- ja humuspitoisuudet olivat pieniä.

Merikiviaineksen käyttö lyhentää maakuljetusmatkoja merkittävästi etenkin rannikon kasvukeskuksissa.

”Kun kuljetus tapahtuu merellä isoilla aluksilla ja kuljetusmatkat satamista betonitehtaille ovat lyhyempiä kuin maalla sijaitsevilta ottopaikoilta myös kuljetusten hiilidioksidipäästöt ja muut vaikutukset pienenevät”, Saxlund kertoo.

”Merihiekan hyödyntäminen tarvitsee väliaikaisen tai pysyvän tukitoimintoalueen merikiviaineksen varastointia ja aineksen käsittelyä varten sekä aluksen purkupaikan ranta-alueen läheisyyteen, joka olisi huomioitava alueiden käytön suunnittelussa jo kaavoitusvaiheessa”, Saxlund sanoo.

Merikiviaineksen nostotoiminnan suunnitteluvaiheessa pohjan eläimistö, linnustovaikutukset, veden samentuma ja pohjan kasvillisuus sekä kalojen elinolosuhteet tutkitaan tarkasti vesitalouslupaa varten. Merikiviaineksen nostoalueet sijaitsevat ulkomerellä ja nosto tapahtuu ns. valovyöhykkeen alapuolelta, jossa lajisto on vähäisempää ja vaikutukset lajistoon vähäisemmät.

Nostotoiminnan yhteydessä suoritetaan säännöllisesti veden samentuman tarkkailua, eikä nostotoimintaa suoriteta lintujen pesintäaikana luotojen läheisyydessä.

1...232425...88Sivu 24 / 88
2,310tykkääjääTykkää
Koneurakointi
Viipalemediat Oy
PL 350, 65101 Vaasa
Finland
© Viipalemediat Oy 2018