>

Engconin EC-Oil-työlaitekiinnike myös 4–6 tonnin kaivukoneisiin

Engcon julkistaa keväällä 2022 EC-Oil-pikakiinnikejärjestelmän 4–6 tonnin kaivukoneiden EC206-rototiltin alempaan työlaitekiinnikkeeseen. EC-Oilin avulla hydrauliikka, elektroniikka ja keskusvoitelu kytkeytyvät automaattisesti kuljettajan ollessa ohjaamossa.

Engcon esitteli vuonna 2020 automaattisen EC-Oil-pikakiinnikkeen vakiovarusteeksi S40-konekiinnikkeen ja EC206-rototiltin yläosan väliin. Nyt valmistaja ottaa käyttöön automaattisen EC-Oil-pikakiinnikejärjestelmän myös alempaan työlaitekiinnikkeeseen. Tämän myötä hydrauliikka, elektroniikka ja keskusvoitelu kytkeytyvät automaattisesti. Kuljettaja voi kytkeä Engcon-rototiltin tai muun hydraulisen työlaitteen suoraan ohjaamosta.

”Se säästää arvokasta työaikaa, sillä ohjaamosta ei tarvitse kiivetä ulos liittämään hankalia, paineistettuja ja likaisia hydrauliliittimiä. Tämä parantaa tehokkuutta ja lisää loppukäyttäjiemme turvallisuutta. Otettuamme EC-Oilin vakiovarusteeksi, myynti on kasvanut merkittävästi. Se osoittaa, että asiakkaamme arvostavat yhdistelmää”, sanoo engconin tuotepäällikkö Martin Engström.

Alemmassa S40-työlaitekiinnikkeessä on myös useita lisähydrauliliittimiä ja mahdollisuus kytkeä irrotettava tartuntakourakasetti. Samaan kytkentään sopii myös irrotettava harjalaite.

”Kuljettaja voi helposti ja nopeasti irrottaa tartuntakourakasetin kun kouraa ei tarvita. Puomin päässä paino vähenee silloin noin 35 kg. Kun puomi kevenee, lukemattomat nostoliikkeet päivän aikana säästävät nopeasti polttoainetta ja vähentää koneen kulumista”, Martin Engström toteaa.

EC206:ssa on myös uudenmallinen pyörivä liitin, jossa on suurempi kapasiteetti ja enemmän lisähydrauliikan lähtöjä EC206:n alapuolella olevaa S40-työlaitekiinnikettä varten. Työlaitekiinnikkeen kummallakin puolella sekä kiinnikkeen takasivulla on myös lisähydrauliikan liitin. Työlaitekiinnikkeen sivulla olevia lisäliittimiä on mahdollista syöttää suoraan kaivinkoneen lisähydraulilähdöstä. Tämä tuottaa valmistajan mukaan suuremman öljyvirtauksen kuin mitä Engcon-rototilttien venttiilien kautta ohjatuista lähdöistä saadaan, ja mahdollistaa esimerkiksi piennarleikkurien tai muiden hieman suurempia öljyvirtauksia vaativien työlaitteiden käytön.

Martin Engström kertoo, että uuden pyörivän liittimen etuihin kuuluu myös se, että alemmassa työlaitekiinnikkeessä ei nyt tarvita letkuja.

”Konsepti on sama kuin suuremmissa malleissa, joissa EC-Oil-lohkot ja lisälähdöt kiinnitetään pultein. S40:ssä lukkosylinteri on pultattu suoraan lohkoon, joten kiinnikkeessä ei ole lainkaan letkuja ja liikkuvia osia. Tiedämme, miten hankalaa ahtaan työlaitekiinnikkeen huoltaminen on, joten tämä on iso askel eteenpäin huollettavuuden kannalta”, Engström kertoo.

Uuden EC206:n ominaisuuksiin kuuluu myös se, että siihen voidaan nyt asentaa sekä kallistus- että pyörintäanturit koneohjausjärjestelmiä varten.

Automaattisella S40-työlaitekiinnikkeellä varustettu EC206-rototiltti esitellään messuilla vuoden mittaan. Pienemmän esisarjan toimitukset alkavat keväällä 2022. Sarjatuotanto on suunniteltu syksylle 2022. 

Vaikea kelirikko Lappiin ja eteläiseen Suomeen

Syksyn ja talven haastavat olosuhteet sekä sulamisveden suuri määrä aiheuttanevat erityisesti Lappiin vaikean kelirikkokevään. Myös eteläisessä Suomessa tilanne näyttää haastavalta. Keskisessä Suomessa päästäneen normaalilla kelirikolla.

”Olosuhteet ovat syksyn ja talven aikana olleet todella haastavat. Lisäksi vettä on paljon kevään sulamisvaiheessa, myös eteläisessä Suomessa”, sanoo maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta.

Onkin ennustettavissa, että sorateillä pintakelirikon lisäksi tulee runkokelirikkoa, joka aiheuttaa haasteita erityisesti raskaalle liikenteelle. Tästä syystä raskaat kuljetukset kannattaa ajoittaa joko kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan.

Runkokelirikon aiheuttamat paikalliset rungon pehmentymät, reiät ja kohoumat vaikeuttavat sorateillä kaikkia liikkujia. Pintakelirikko näkyy sorateillä pehmeänä tai liejumaisena pintakerroksena. Tienkäyttäjien on sopeutettava ajonopeutensa kelirikon edellyttämälle tasolle.

Kelirikon vakavuus riippuu kuitenkin vielä paljon kevään säistä. Esimerkiksi kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voisivat helpottaa kelirikkotilannetta.

Sorateille luvassa painorajoituksia

Koko Suomen alueella on runkokelirikolle alttiita teitä, joissa maaperä ja maasto-olosuhteet ovat kelirikon syntymiselle otollisia. Keskisessä Suomessa päästäneen keskimäärin normaalilla kelirikolla, sen sijaan Lapissa voi olla vaikea kelirikkokevät. Koillismaalla ja eteläisessä Suomessa on myös syytä varautua normaalia vaikeampaan kelirikkoon.

”Sorateillä saattaa monin paikoin esiintyä pintakelirikkoa ennen varsinaiselle runkokelirikolle altista aikaa. Myös pintakelirikkokaudesta tullee yhtä ongelmallinen kuin runkokelirikkokaudesta. Tämä johtuu siitä, etteivät tiet sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin”, Pirinen selvittää.

Tiestölle joudutaan asettamaan joka vuosi painorajoituksia kelirikon takia. Tänä vuonna on valtakunnallisesti odotettavissa vuosien 2020-2021 taso, eli noin 2 000 kilometriä painorajoitettua tietä.

Lisäksi helmikuun vesisateet pakkasjaksojen välissä aiheuttivat paljon päällystevaurioita Etelä-Suomessa. Reikiintymisongelmat voivat edetä pohjoisemmaksikin, jos vastaavat kelit jatkuvat. Päällysteiden kannalta parasta olisi, jos talvi kääntyisi selkeästi ja nopeasti kevääksi, jolloin myös tarvittavat paikkaustyöt onnistuisivat parhaiten.

Lossi- ja yhteysalusliikenteelle tiedossa vain vähäisiä haittoja, saaristoliikenteessä helppo kelirikkotilanne

Yhteysalusliikenne on hoidettu pääsääntöisesti yhteysaluksilla talviaikataulujen mukaisesti. Jäiden lähtöjen ei oleteta aiheuttavan merkittäviä haittoja yhteysalusliikenteeseen.

Hailuodossa ja Kemijärven Räisälässä on ollut käytössä virallinen jäätie. Kemijärven jäätie on edelleen auki. Maantielauttaliikenne on hoitunut lähes normaalisti koko talven.

Maantielauttaliikenteessä vedenpintojen korkeusvaihtelut voivat ajoittain haitata lossiliikennettä etenkin Järvi-Suomen lauttapaikoilla. Meri-Suomen lauttapaikoilla vedenkorkeudesta johtuvia haittoja ei oleteta syntyvän. Myös jäiden lähdöstä johtuvat jääkenttien liikkeet voivat aiheuttaa hetkellisiä häiriöitä lauttaliikenteeseen.

Rautateille ennakoidaan keskimääräistä vähemmän routimishaittoja

Rataverkolla routimishaittojen ennustetaan olevan laajimmillaan noin 20–38 raidekilometrin matkalla huhti-toukokuun vaihteessa. Nopeusrajoituksia joudutaan roudan vuoksi alentamaan arviolta noin 18–35 raidekilometrin pituudella. Talvikauden routarajoitukset painottunevat pääosin sellaisille rataosille, joilla ratarakenteet ja kuivatusolosuhteet vaatisivat perusparannustoimenpiteitä.

”Kunkin rataosan kunnossapitäjät tarkkailevat jatkuvasti muutoksia routatilanteessa ja tekevät samalla tarvittavat kunnossapitotoimet, jotta nopeusrajoitusten asettamista voitaisiin välttää tai minimoida sekä määrältään että ajalliselta kestoltaan”, kertoo radan kunnossapidon ohjaus- ja kehittämisyksikön päällikkö Jukka P. Valjakka Väylävirastosta.

Osa talviajan nopeusrajoituksista voi johtua normaalin junaliikenteen tai ratarakenteen kunnon aiheuttamista muutoksista raiteissa, joten rajoitusten syynä ei aina ole routiminen.

Waratah ja Moipu markkinointiyhteistyöhön

Kuva: Koneurakointi / JP

Waratah aloittaa Moipu-tuotteiden markkinoinnin ja myynnin maailmanlaajuisen jakeluverkostonsa kautta. Pääasiallinen markkina-alue Moipu-tuotteille on Eurooppa ja Aasian ja Tyynenmeren alue, mutta tuotteita tarjotaan myös muualle maailmaan.

Metsäkoneiden lisälaitevalmistaja Waratah ja Moisio Forest Oy, Suomalainen energiapuutuotteiden ja metsäkonevarusteiden valmistaja, ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen koskien Moipu-tuotteiden myyntiä ja markkinointia. Waratah aloittaa Moipu-tuotteiden markkinoinnin ja myynnin maailmanlaajuisen jakeluverkostonsa kautta. Pääasiallinen markkina-alue Moipu-tuotteille on Eurooppa ja Aasian ja Tyynenmeren alue, mutta tuotteita tarjotaan myös muualle maailmaan.

Moipu-tuotteita tuetaan Waratah-jakeluverkoston toimesta ja tuotteisiin saa kaikki varaosat ja muut tukipalvelut Waratah-jälleenmyyjien ja -tukiorganisaation kautta.
“Moipu-tuotteet ovat hyvä lisä meidän jo ennestään laajaan lisälaitteiden tuotetarjontaan. Asiakkaamme saavat jatkossa meiltä tuotteet myös energiapuun korjuuseen ja moniin muihin sovelluksiin, joihin näitä tuotteita käytetään. Asiakkaillemme tarjotaan kaikki tukipalvelut samasta paikasta samojen tuttujen ihmisten toimesta kuin kaikkiin muihinkin Waratah-tuotteisiin”, kertoi Markku Ojaniemi, johtaja, Waratah Eurooppa, Venäjä, Etelä-Amerikka ja Japani.
Moisio Forest Oy jatkaa tuotteidensa myyntiä yhteistyössä Waratahin kanssa Pohjoismaissa, Baltiassa, Englannissa ja Irlannissa. Tällä yhteistyöllä saavutetaan merkittäviä molemminpuolisia etuja, Waratah-tuoteportfolio laajenee ja Moisio Forest Oy:n jakeluverkosto laajenee, osapuolet linjaavat.
“Olemme erittäin tyytyväisiä tästä yhteistyöstä. Waratahilla on vahva maailmanlaajuinen jakeluverkosto ja oma kenttäorganisaatio, joka mahdollistaa tuotteidemme jakelun useilla uusilla markkina-alueilla”, toteaa Petrus Moisio, toimitusjohtaja, Moisio Forest Oy. “Tämä yhteistyö ei ainoastaan lisää markkinoitamme, pääsemme myös mukaan tarjoamaan ja kehittmään lisää ratkaisuja asiakkaillemme.”

“Me olemme jo kohta 50 vuoden ajan tarjonneet asiakkaillemme lisälaitteita puunkorjuuseen, harvesteri- ja prosessointipäitä, metsäkoneiden kuormaimia, mittalaitteita ja kahmareita. Tämä yhteistyösopimus laajentaa tuotetarjontaamme nyt energiapuuratkaisuihin, joiden tarve on selkeästi kasvussa ilmastotavoitteiden myötä”, Ojaniemi lisää.
Moipu-tuotteiden jakelu aloitetaan Euroopasta laajentuen pian Aasian maihin ja Australiaan. Siirtymäaikana asiakkaat voivat ottaa yhteyttä joko Moisio Forest Oy:n henkilökuntaan tai Waratah-jakeluverkoston edustajaan.

Ponsse Active Manual opastaa ja ohjaa videoiden avulla

Ponsse tuo markkinoille asiakaslähtöisen Ponsse Active Manualin, joka on videoita sisältävä käyttö- ja huolto-ohjepalvelu metsäkoneenkuljettajan päivittäisen työn tueksi.

Visuaalinen Ponsse Active Manual on mobiilissa toimiva käyttö- ja huolto-ohjepalvelu, joka tukee nykyistä käyttö- ja huolto-ohjekirjaa tarjoamalla videoita ohjekirjan rinnalla. Active Manual hyödyttää julkaisuissa uusimpia teknologioita, kuten 3D-mallinnusta, ja se on selkeä, nopea ja helposti saatavilla oleva uutuuspalvelu.    

”Tänä päivänä ihmiset hyödyntävät ohjevideoita lähes kaikkeen tekemiseen, siksi on luontevaa, että myös metsäkoneen käyttöön liittyvää ohjeistusta on saatavana videoiden muodossa. Videoita voi katsoa ajasta ja paikasta riippumatta internetin välityksellä ja niistä saa tukea päivittäisiin koneen käyttöön liittyviin toimenpiteisiin”, kertoo Pinja Aho, Visualisation Specialist, Ponsse Oyj.

Uuden palvelun kerrotaan parantavan metsäkoneenkuljettajan tuottavuutta, kun palvelun sisältämät yleisimmät ohjeet metsäkoneiden käyttöön ja huoltoon ovat nopeasti ja helposti saatavilla. Palvelusta löytyvien videoiden avulla metsäkoneen käyttöaste paranee, kun ohjeet ja tuki ovat saatavilla paikasta ja ajasta riippumatta, Ponsse tiedottaa. 

Valmistajan mukaan videokirjasto päivittyy jatkuvasti, ja videoita lisätään sitä mukaa kuin niitä valmistuu. Ponsse Active Manual löytyy Applen ja Androidin sovelluskaupoista.

OK-Konehuolto hoitaa Länkkäreitä ja Lundbergeja Uudellamaalla

Lännen Tractors Oy on solminut yhteistyösopimuksen järvenpääläisen OK-Konehuolto Oy:n kanssa. Yhteistyösopimus sisältää Lännen Tractors Oy:n ja sen ruotsalaisen sisaryhtiön valmistamien Lännen- ja Lundberg monitoimikoneiden jälkimarkkinointitoiminnot; varaosatarjonnan sekä huoltopalvelut.

Uuden yhteistyökumppanuuden kerrotaan vahvistavan entisestään Lännen-tuotteiden asiakaspalveluverkostoa erityisesti Uudenmaan alueella. Uuden kumppanuuden myötä Lännen Tractors Oy:n varaosaverkostossa on yhteensä 33 ja huoltoverkostossa yhteensä 25 palvelupistettä kattavasti ympäri Suomen.

Kaikista palvelupisteistä luvataan saavan laadukasta ja nopeaa palvelua sekä teknistä apua asiakkaiden monipuolisiin ja joskus jopa akuutteihinkin tarpeisiin. ”Kattava Lännen-yhteistyökumppaniverkosto pitää Lännen- ja Lundberg-pyörät pyörimässä ympäri vuoden Espoosta Sodankylään ja Porista Joensuuhun”, LCME:ltä tiedotetaan.

”OK-Konehuolto täydentää loistavasti Lännen -palvelujen saatavuutta Uudenmaan alueella, jossa Lännen- ja Lundberg -konekanta on jo historiastaan vahva”, toteaa Lännen Tractors Oy:n palveluliiketoimintapäällikkö Heikki Haapakoski.

”Jo ensikosketuksesta lähtien OK-Konehuollon Verneri Ovaska henkilökuntineen osoitti vahvaa osaamista ja sitoutumista asiakkaiden moninaisten jälkimarkkinointitarpeiden palvelemiseen. Olemmekin iloisia saadessamme nyt julkistaa yritystemme välille tehdyn yhteistyösopimuksen”, jatkaa Heikki.

”Olemme innoissamme uudesta yhteistyökumppanuudesta Lännen Tractors Oy:n kanssa. Yhteistyö luo meille uusia kouluttautumismahdollisuuksia, sekä pääsemme auttamaan omalta osaltamme kotimaisen tuotteen huolto ja korjauspalveluiden kehittämisessä”, Verneri Ovaska linjaa.

Iskevämpi uutuus

Sandvikin mobiilimurskainten kolmas sukupolvi polkaistaan käyntiin keskikokoisen QI353-iskupalkkimurskausyksikön myötä. Laitos näyttää jo ulkoisesti uudelta, mutta paljon on Sandvikin mukaan uudistettu myös tuottavuuden, käyttöasteen, tehokkuuden, monipuolisuuden, yhdistettävyyden ja turvallisuuden osa-alueilla. Eli mitä kaikkea uuden sukupolven edustaja sitten tarjoaa?

Sandvikin mobiili-iskupalkkimurskaimien ensimmäinen ns. kolmannen sukupolven laite on QI353, joka sijoittuu tällä hetkellä valikoimista löytyvien QI341:n ja QI442:n väliin. Kyseessä on vaaka-akselinen eli HSI-iskupalkkimurskain, (horizontal shaft impactor), ja se toistaa jo aiemmista malleista tutuksi tullutta Sandvikin Prisec-teknologiaa, eli laite soveltuu ja on mukautettavissa joko esi- tai jälkimurskaukseen aina tarpeen mukaan. Murskausyksikkö on Sandvikin mukaan suunniteltu alusta asti uusiksi, ja se on tarkoitettu louhoksille, kierrätysmurskaukseen ja urakoitsijakäyttöön. Yksi keskeisiä uutuuksia on automaattinen Optik-hallintajärjestelmä, jonka kerrotaan olevan käyttökokemukseltaan intuitiivinen, sisältäen visuaalisen värinäytön, helpon valikkonavigoinnin ja integroidun ohje-, diagnostiikka- ja tukijärjestelmän. Optik-hallintajärjestelmä mahdollistaa paitsi helpon käytettävyyden paikan päällä, myös yhdistettävyyden My Fleet -etähallintaan. 

kolmannen sukupolven kone. Sandvik QI353-iskupalkkimurskausyksikkö avaa Sandvikin mobiilimurskainten kolmannen sukupolven. Ulkoasu on muuttunut, ja paljon on myös muokattu ominaisuuksien osalta.
Uutta muotoa. Kone erottuu aiemmista ulkoisen muotoilunsa myötä, mutta myös käytännön muotoilua on tehty. Syöttösuppilo on uudistettu kaarevakylkiseksi.

Suuria lukuja luokassaan.

Tuottavuuden suhteen Sandvik mainitsee huipputehoksi jopa 400 tonnia tunnissa. Syöttösuppilo on uudistettu, ja sen kyljet ovat kaarevat ja kovaan käyttöön suunnitellut. Suppilon uudella muotoilulla on pyritty estämään tukkeutumista ja parantamaan materiaalin virtausta. Laitteen tärysyötin on varustettu pintavahdeilla, jotka ohjaavat murskaimen täyttöasetta. Kaksitasoisen esiseulan kokoa on kasvatettu, samoin sen verkonvaihdon helppouteen on panostettu. 

Suurelle syötekoolle. QI353:n kerrotaan tarjoavan luokkansa suurimman syöttöaukon. Yhdessä ison roottorin halkaisijan kanssa saavutetaan syötteen suurimmaksi kooksi 700 millimetriä. 


Koko laitoksen ytimenä on uusi keskikokoluokan Prisec-iskupalkkimurskain, jonka kerrotaan tarjoavan paitsi luokkansa suurimman syöttöaukon eli 1170 x 730 millimetriä, myös suurimman roottorin halkaisijan eli 1150 millimetriä. Syötteen suurin koko on 700 millimetriä, ja iskulevyjen ja roottorin nopeuden säädettävyys mahdollistavat useita erilaisia lopputuotteita. Purkukuljettimien korkeutta on myös kasvatettu, ja kuljettimiin on saatavilla nyt myös hihnavaakavarustus. 
QI353:n lisävarusteena on saatavana myös HS323-riippuseula jopa kolmen eri koon lajitteluun, ja laitos on varusteltavissa sekä avoimeen että suljettuun kiertoon.

Tuottavaksi tarkoitettu. Sandvik ilmoittaa uuden iskupalkkimurskausyksikön tuntituotokseksi jopa 400 tonnia tunnissa. Purkukuljettimiin on saatavilla hihnavaakavarustus. 

Pidennettyjä välejä.

QI353:ssa on myös aiempaa suurempi polttoainesäiliö, ja sen lisäksi laitos on suunniteltu kuluttamaan vähemmän, joten tankkausvälit kasvavat yhdessä taloudellisuuden kanssa. Laitoksen kerrotaan myös tarvitsevan peräti 40% vähemmän hydrauliikkaöljyä huoltojen yhteydessä, ja vaihtovälien kasvaneen myös, mikäli hyödynnetään öljyanalyysiä. Tästä on saatu laskettua prosenttiluku 64, jonka verran vähemmän hydrauliikkaöljyä 10 000 tuntia kohden tarvitaan aiempaan vastaavaan laitokseen verrattuna. 
Moottorina käytetään Stage V -tason Cat C9.3B-dieseliä, joka tuottaa 310 kilowatin tehon. 

Huoltoystävällisyyttä korostetaan.

Huoltopuolen uudistuksina esiseulan alle on suunniteltu tilava huoltotaso, ja muutenkin laitoksen huollettavuus on otettu yhdeksi keskeisistä kehityskohteista. Tarvittavat nostoapuvälineet kuuluvat toimitukseen, samoin Sandvikin patentoima roottorinpyörityslaite, jonka kerrotaan takaavan turvallisuuden vasaroiden irrottamisessa, kääntämisessä ja asentamisessa. Myös kaikki kuljettimet ja erotusmagneetti voidaan laskea turvalliselle huoltokorkeudelle. Uudessa Optik-hallintajärjestelmässä kerrotaan olevan myös laajennettuja turvallisuusominaisuuksia, kuten visuaalisia varoituksia ja tiedot hätäpysäyttimien sijoittelusta.

Uusittu sydän. Laitoksen ytimenä jauhaa uusittu Sandvikin keskikokoluokan Prisec-iskupalkkimurskain 1150 millimetrin roottorihalkaisijalla. 

Pari sanaa iskupalkkimurskaimista.

Iskupalkkimurskaimia käytetään yleisimmin pehmeiden, ei-kuluttavien materiaalien murskaamiseen, ja tällöin yksivaiheisen laitoksen murskaussuhde on usein suuri. Lisäksi lopputuotteen muoto on muita murskaimia kuutiomaisempi, eli varsin haluttu. Iskupalkkimurskaimissa iskuenergia siirretään nopeasti kiviainekseen, ja yleisimmissä malleissa eli HSI-vaaka-akselimurskaimissa se tapahtuu roottorissa olevien vasaroiden tai palkkien iskujen avulla. Materiaalin murskautuminen jatkuu kammiossa myös murskattujen materiaaliosien osuessa toisiinsa ja verhoihin. Iskupalkkimurskain ei tämän toimintatapansa vuoksi ole taloudellisin kovan ja kuluttavan materiaalin murskauksessa vaan soveltuu juurikin parhaiten pehmeille ja ei-kuluttaville materiaaleille.

AdBluen saatavuus heikkenemässä

AdBlue- eli urealiuoksen saatavuus uhkaa heikentyä ja hintojen nousu entisestään on todennäköistä, sillä valmistusprosessi nojaa vahvasti maakaasuun. 

Urean maailmanmarkkinahinta oli nousussa jo viime vuoden lopulla, ja kun jonkinlaista toivonpilkahdusta uskallettiin hinnassa maailmalla lopulta nähdä, syttyi Ukrainassa sota. Urean valmistusprosessi on vahvasti sidoksissa maakaasuun, jonka hinta oli syksyllä jo muutenkin korkealla. Sota nostaa maakaasun hintaa entisestään, sillä iso osa Euroopassa käytettävästä maakaasusta on lähtöisin Venäjältä. Hurjasti nousseiden polttoainehintojen lisäksi näköpiirissä on myös siis urealiuoksen hinnannousu entisestään, ja esimerkiksi Ruotsissa väläytellään jo uhkaa koko aineen loppumisesta.

Ponsse avasi uuden asiakaspalvelukeskuksen Ouluun

Oulun toiminnan laajenemisen taustalla on halu tuoda Ponssen palvelut lähemmäksi alueen asiakkaita. Varaosat, metsäkonetarvikkeet ja huoltopalvelut saavuttavat jatkossa Oulun asiakkaat entistä nopeammin. Asiakkaita palvelee myös osaava konemyynti.

“Haluamme asiakaspalvelukeskuksen avulla tuoda varaosat ja palvelumme lähemmäs asiakkaitamme myös Oulun suunnalla. Oulun keskuksen varaosatarjonta on laadittu alueella toimivan konekaluston pohjalta. Näin voimme palvella alueen asiakkaita entistä paremmin”, kertoo Ponssen Suomen maajohtaja Jani Liukkonen.  

Oulussa asiakkaita palvelee selkeä kokonaisuus Ponssen palveluita. Keskuksen palvelut koostuvat monipuolisesta varaosa- ja metsäkonetarviketarjonnasta, konemyynnistä, laajasta kenttähuollosta sekä Ponsse Shopista. Ponsse Shop tarjoaa metsäkonetarvikkeiden lisäksi laadukkaita vaatteita työhön ja vapaa-aikaan.  

Asiakkaita palvelee kaksi kokenutta metsäkoneiden huoltoautoasentajaa sekä varaosamyyjä. Alueella on toiminut myös vuodesta 2017 saakka Ponssen Pohjoinen Express –palvelu. Se on asiakasystävällinen rahtipalvelu metsäkoneiden varaosatoimituksiin. 

Oulun uusi asiakaspalvelukeskus sijaitsee Ruskon kaupunginosassa osoitteessa Laakeritie 7B. Alue sijaitsee kätevästi Kuusamontien eli Valtatie 20:n varressa.

Suomen palveluverkostossa on nyt yhteensä 24 toimipaikkaa, joissa työskentelee noin 200 ammattilaista. Ponssen kansainvälinen huoltoverkosto puolestaan koostuu 235 palvelukeskuksesta.

Neova käynnistää energiajyrsinturvetuotannon kesällä 2022

Energiaturpeen kysynnän kasvu jo kuluvalla lämmityskaudella ja asiakkaiden toiveet monivuotisista energiaturpeentoimitussopimuksista johtavat Neovan energiajyrsinturvetuotannon käynnistymiseen tulevana kesänä Suomessa.

”Tuotanto käynnistyy ensi kesänä ainakin Itä-Suomessa ja meillä on valmius käynnistää tuotantoa myös muualla Suomessa asiakastarpeen mukaan”, Neovan polttoaineliiketoiminnasta vastaava johtaja Pasi Koivisto sanoo.

Neova ilmoitti 26.11.2021, ettei se enää tuota Suomessa energiaturvetta. Jo tuolloin kerrottiin, että tuotantovalmiutta pidetään yllä poikkeustilanteiden varalta. Neovan toimitusjohtaja Vesa Tempakka totesi tuolloin julkaistussa tiedotteessa, että turvetuotanto voidaan käynnistää, mikäli Suomen energiahuollon turvaaminen tai joidenkin kriittisten asiakkaiden energiahuollon turvaaminen sitä vaatisi. Nyt tuo tilanne on Koiviston mukaan käsillä.

”Energiaturpeen kysyntä on kasvanut niin paljon, että olemassa olevat varastot eivät riitä tietyissä osissa Suomea varmuudella ensi lämmityskaudeksi, minkä johdosta tuotanto käynnistetään ainakin Itä-Suomessa”, Koivisto sanoo. Koiviston mukaan turvetta tuotetaan niin paljon, kuin asiakkaat sitä sitovasti tilaavat.

Neovan turvetuotannosta vastaavan johtajan Pasi Rantosen mukaan Neovalla on levossa olevia energiaturpeen tuotantoalueita Suomessa noin 10 000 hehtaaria. ”Me emme ole romuttaneet tuotantokoneistoa ja kokonaisuudessaan meillä on valmius tuottaa ensi kesänä energiajyrsinturvetta määrä, mikä riittää korvaamaan kaiken Suomeen viime vuonna Venäjältä tuodun energiahakkeen energian”, Rantonen sanoo. Suomeen tuotiin viime vuonna energiahaketta Venäjältä noin 2 miljoonaa m3, mikä vastaa energiamäärältään noin neljää terawattituntia. Neovan osuus tuonnista oli noin 15 prosenttia. ”Lisäksi tuotamme ensi kesänä kasvavia määriä kasvu- ja kuiviketurvetta elintarvikehuollon turvaamiseksi”, Rantonen sanoo.

Neova on monien muiden yhtiöiden tapaan lopettanut energiapuun tuonnin Venäjältä. Viimeinen Neovan hakerekka tuli Suomeen maanantaina 7.3.2022 Koiviston mukaan tämän kauden asiakkaiden tuontipuutoimitukset korvataan suuntaamalla kotimaisia energiapuuvirtoja uudelleen. Koiviston mukaan suomalaisten kaukolämpöasiakkaiden ei tarvitse olla huolissaan ensi talvena niissä kaupungeissa, joiden energiayhtiöillä on valmius käyttää polttoaineena puun lisäksi turvetta.

Koneurakointi 2/2022

Uusin Koneurakointi-lehti ilmestyy 10.3.2022 ja numero on 2/2022. Uuden lehden myötä käydään katsomassa tuoretta Nisula N6 -harvennushakkuukonetta ja tutustutaan myös Biojackin 330H -harvesteripäähän. Lumen kanssa peuhataan Kuusankoskella ja Vihdissä, eikä unohtaa sovi myöskään hienosti käyttökunnostettua Lännen 213C:tä, joka on myös valjastettu lumitöihin. Kosteikkotyömaalla tutustutaan Lönnqvistin meininkeihin ja Metsäapu Rantanen löytyi kohteelta Airiston suunnalta. Esitellään myös THW:n mittavaa konevetoista vapaaehtoistoimintaa Saksassa, muistellaan Rauma-Repolan rautatienostureita ja kertaillaan lähiaikojen uutuuksia meiltä ja maailmalta. Koeajossa on Renault Trafic, ja koko sisällysluettelo löytyy tästä:

KONEET JA URAKAT

8 Uusi N6

Nisula N6 -harvennushakkuukoneen suunnittelu alkoi puhtaalta pöydältä.

22 Kaikenlaista kauhomista

Kuusaan Muonituspalvelu harjoittaa monipuolista koneurakointia.

28 Vaihtelua Kasikouraan

Uudistunut Ponsse H8 tarjoaa kolme vaihdetta syöttöön.

30 Metsäpalvelu pelaa

Metsäapu Rantanen tekee työtä asiakaspalveluasenteella.

36 Kosteikkokeikka

Kaivinkoneurakointi Lönnqvist Oy tekee vesi- ja kosteikkorakentamista.

42 Virroitettu villikissa

Bobcat T7X on luokkansa ensimmäinen täyssähköinen telakuormaaja. 

44 Oman kylän kone

PT-Koneet Oy:n uusi Huddig 1260E on tuttu näky vihtiläisessä maisemassa.

50 Kodinkone

Lännen M213C vuosimallia 1988 on Lauri Helken harrastus- ja hyötykone.

56 Tavallista enemmän

KiviHyvölä lähti tutkimaan suurempia suuntia mobiilimurskauksessa.

60 Kypsä tuote raakaan työhön

Biojack-hakkuupääperheen uusin tulokas 330H pääsi tositoimiin.

66 Kerros kerrallaan

Mikä se on se kaavinvaunu, ja tekeekö sellaisella enää nykyään mitään?

72 Raikkaana liikenteeseen

Renault Traficin päivitys näkyy erityisesti ohjaamossa ja ilmeessä.

78 Vapaaehtoistyötä kaikin voimin

Saksalainen THW on mielenkiintoinen organisaatio, jossa koneilla on osansa.

84 Parkanolainen perustunkki perheineen

Rauma-Repolan rautatienosturit olivat aikanaan maailman huippua.

VAKIOPALSTAT

14 Uutiskynnys

58 Katsaus koneeseen

90 Seuraavassa numerossa

2,310tykkääjääTykkää