>

Metsäkonevalmistajat keskeyttävät Venäjän-toimintaansa

Venäjän Ukrainaan kohdistamien sotatoimien ja tästä johtuvien kansainvälisten pakotteiden myötä kolme suomessa tuotteitaan valmistavaa metsäkonevalmistajaa on ilmoittanut keskeyttävänsä toimintansa ja toimituksensa Venäjälle.

John Deere Forestry on perjantaina 25.2. keskeyttänyt toistaiseksi kaiken myynnin Venäjälle. Yhtiö keskeyttää myös varaosien viennin Venäjälle. Yhtiön viennistä noin 20 % koostuu Venäjän markkinasta. 

Nisula Forest Oy ilmoitti 28.2. keskeyttävänsä liiketoimintansa Venäjälle ja Valko-Venäjälle.

Ponsse Oyj päätti 2.3. keskeyttää toistaiseksi kaikki vientitoiminnot Venäjälle ja Valko-Venäjälle sekä Ponsse-metsäkoneiden että niiden varaosien osalta. Myös Ponsse-konsernin venäläinen tytäryhtiö OOO Ponsse keskeyttää paikalliset varaosa- ja huoltopalvelutoimintonsa toistaiseksi. Venäjän ja Valko-Venäjän myynnin osuus yhtiön liikevaihdosta on noin 20 prosenttia vuoden 2021 tilinpäätöksestä laskettuna. Ponsse pyrkii haastavassa tilanteessa huolehtimaan myös OOO Ponssen henkilöstöstä.

Volvo CE hankki kaksi järeää huoltoautoa

Volvo Construction Equipment parantaa asiakaspalveluaan ja siirtää huoltokalustoaan lähemmäksi asiakkaitaan. Uusien Volvo FMX380 6×6 -huoltoautojen myötä huolto- ja korjaustyöt onnistuvat nyt myös haastavimmissa kaivosolosuhteissa.

Tyypillisesti työkoneiden huoltotehtävissä käytetään pakettiautoja ja keskiraskaita kuorma-autoja. Työkoneiden kasvavat koot asettavat kuitenkin omat haasteensa myös huoltokalustolle, jota on kehitettävä asiakastarpeiden mukaan.

”Uusien huoltoautohankintojen myötä pystymme tarjoamaan laajan valikoiman erityyppisiin huoltotehtäviin tarkoitettuja autoja aina pakettiautoista raskaisiin kuorma-autoihin”, kertoo Jenni Lampinen, Volvo Construction Equipmentin Director Uptime and Parts.

Alansa suurimpana toimijana Volvo Construction Equipmentilla on yhteensä 65 huoltoautoa ympäri Suomen.

Sijoituspaikkana vaativat kaivosolosuhteet

Nyt hankitut Volvo FMX380 6×6 -kuorma-autot ovat poikkeuksellisen isoja autoja huoltokäytössä. Pohjoismaiden, ellei jopa Euroopankin suurimpien huoltoautojen päätoimiset käyttöpaikat ovat kaivokset.

Toinen auto sijoitetaan Sodankylään Kevitsan kaivokseen ja toinen operoi Kuopio-Joensuu-akselilla. Huoltoautot ovat maastokelpoisia ja jokapyörävetoisia, joka on vaatimuksena kaivosympäristössä toimimiseen.

Huoltokalustoa lähemmäksi asiakkaita 

Volvo Construction Equipment siirtää huoltokalustoaan lähemmäksi asiakkaitaan. ”Pyrimme ennemminkin menemään asiakkaan luokse kuin että asiakas tulisi meidän luoksemme. Näin asiakas säästää aikaa ja tuottavuus paranee, kun huollot voidaan tehdä paikan päällä, eikä koneelle tarvitse erikseen tilata kuljetusta”, Jenni Lampinen sanoo.

Täyskonekorjaamovarustus

Volvo FMX380 6×6 -huoltoautojen mukana saadaan kuljetettua myös isompi varaosavarasto, mikä tarkoittaa parempaa palvelua asiakkaille. Kyydissä kulkee isojenkin, kuten esimerkiksi kaivinkoneiden ja pyöräkuormaajien komponentteja.

”Uusissa huoltoautoissa on täyskonekorjaamovarustus. Se pitää sisällään muun muassa työkalut, painepesujärjestelmän sekä 19 tm kappaletavaranosturin ohjaamon ja auton korin välissä. Nosturilla saadaan nostettua raskaat tuhansien kilojen painoiset koneiden komponentit ja vaihdettua osat paikan päällä. Pääpiirteissään voisi sanoa, että pystymme tekemään lähes kaikki huolto- ja korjaustyöt paikan päällä työmaalla”, kertoo Jarno Laaksonen, Volvo Construction Equipmentin After Sales Manager.

Turvallisuus ja työergonomia huomioitu autojen varustelussa

Autojen varustelussa on huomioitu työergonomia ja -turvallisuus. Muun muassa hyllykorkeuksiin on kiinnitetty huomiota, jotta vältetään turhaa nostamista. Työvaloihin, hälyttimiin ja vilkkuihin on myös panostettu, jotta huoltoautot näkyvät paremmin kaivosolosuhteissa.

Volvo Construction Equipmentin mekaanikot ovat olleet alusta lähtien mukana uusien huoltoautojen suunnittelussa. ”Mekaanikoilta kerätään jatkuvasti palautetta, jotta tiedämme, mikä toimii ja mikä ei ja pystymme sen perusteella kehittämään autojen varustelua”, Jenni Lampinen sanoo. 

Panostus kuljettajamukavuuteen ja työturvallisuuteen polttoainetehokkuutta unohtamatta

”Volvo Construction Equipment on panostanut kalustohankinnoissaan vahvasti kuljettajamukavuuteen ja työturvallisuuteen unohtamatta polttoainetehokkuutta, joka saavutetaan esimerkiksi yhdistämällä I-Shift-vaihteisto ja I-See-toiminto”, kertoo autot myynyt Volvo Trucksin kuorma-automyyjä Pekka Mäkinen

Nyt toimitetut Volvo FMX -huoltoautot ovat hyvin varusteltuja. Niissä on muun muassa kuljettajamukavuutta lisäävät isot Globetrotter-ohjaamot ja Volvo My Truck -sovellus, jonka avulla saadaan esimerkiksi käynnistettyä webasto etänä ja tarkistettua muita auton tietoja. Lisäksi autoissa on navigointi sekä Volvo Connect, jonka avulla yritys näkee ajoneuvojen reaaliaikaiset paikkatiedot.

”On ollut hienoa olla mukana suunnittelemassa yhdessä Volvo Construction Equipmentin kanssa näitä poikkeuksellisen suuria huoltoautoja vaativiin olosuhteisiin”, Pekka Mäkinen toteaa lopuksi.

Asfalttialan turvallisuuskilpailun voitto GRK:n levitystyömaalle

GRK Road Oy:lle on myönnetty asfalttialan turvallisuuskilpailun 2021 levitystyömaa-osion voitto.

GRK osallistui INFRA ry:n järjestämään turvallisuuskilpailuun työkohteella Mt 1471 Mäntsälä–Oitti, missä työryhmä suoritti alustan REM-tasauksen noin 25 kilometrin matkalle. Työn toteuttaneeseen kokoonpanoon kuului 13 henkilöä ja kaluston osalta käytössä oli kolme asfaltinlämmitintä, remixeri, kaksi jyrää ja huoltoauto. Lisäksi työmaalla oli ajossa neljä massa-autoa.

Kati Kaskiala INFRA ry:stä ja INFRA ry:n turvallisuusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Lyytinen Skanska Industrial Solutions Oy:stä kävivät luovuttamassa palkinnon GRK Road Oy:n Kuopion toimistolla helmikuun lopussa. GRK Road Oy:n puolesta palkinnon vastaanotti työkohteen työmaapäällikkö Mikael Seppänen.

”Kiitos INFRA ry:lle palkinnosta! On hienoa, että toimintamme työturvallisuuden ylläpitämiseksi huomioidaan. Työturvallisuuden kehittäminen on meille jatkuvaa työtä, johon panostamme tulevinakin kausina”, toteaa GRK Road Oy:n tekninen johtaja Matti Honkonen.

VATT: Venäjän sotatoimista huolimatta energia ei Suomesta lopu

Suomen riippuvuus venäläisen energian tuonnista ei ole ratkaisevaa, Suomen kansainvälinen kilpailukyky ei sotatoimien takia sakkaa, mutta polttoaineiden hinnat nousevat entisestään, tiivistää VATT:n energiateeman johtava tutkija Marita Laukkanen Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan vaikutuksia Suomeen.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja Venäjään kohdistetut pakotteet sekä niiden seuraukset Suomelle ovat aiheuttaneet laajaa huolta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ilmasto- ja energiateeman johtava tutkija Marita Laukkanen arvioi sodan seurauksia Suomelle energiapolitiikan kannalta.

”Suomi ei ole riippuvainen Venäjältä tuodusta sähköstä. Sähkön tarpeesta pystytään kyllä huolehtimaan muilla tavoin, vaikka sen hinta voi toki nousta”, arvioi Laukkanen.

”Suomen talouden kansainvälinen kilpailukyky ei myöskään ole erityisessä vaarassa, koska sotatoimien seuraukset osuvat myös Suomen keskeisiin kilpailijamaihin. Useat maat joutuvat korvaamaan venäläistä energiaa muiden maiden kalliimmalla tuotannolla”, jatkaa Laukkanen ja korostaa, että ”Suomen teollisuus on jo monia kilpailijamaita vähemmän riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Tästä on saatu tuoretta kansainvälistä tutkimustietoa EPREE-verkostossa, jossa VATT on yhtenä partnerina.”

”Kaikkein suurin energiaan liittyvä vaikutus sotatoimilla on polttoaineiden hintoihin. Bensan ja dieselin valmistuksen pohjana olevasta raakaöljystä esimerkiksi Neste on tuonut noin kaksi kolmasosaa Venäjältä, ja tälle tuonnille on nyt kehitettävä vaihtoehtoja, jotka saattavat olla hinnaltaan kalliimpia. Kyseessä Nesteen osalta myös imagokysymys kuten Teboilin kuluttajaboikottien kohdalla on jo nähty”, huomioi Laukkanen.

”Kaiken kaikkiaan bensan ja dieselin hinnat kohoavat tässä tilanteessa entistäkin korkeammalle tasolle”, kiteyttää Laukkanen Venäjän hyökkäyssodan keskeiset seuraukset energiakysymyksessä.

Kosteikkokeikka videolla

Alkutalvesta hiippailtiin Kaivinkoneurakointi Lönnqvist Oy:n kohteella Vihdin Maasojalla, jossa oli työn alla suurehko kosteikkotyömaa. Kalustoa oli tuotu paikalle tarpeeksi sujuvan toiminnan takaamiseksi, ja hyvinhän se sujuikin. Lue aiheesta kertova juttu Koneurakointi 2/2022 -numerosta 10.3. alkaen, ja video puolestaan löytyy tästä.

Nisula N6 -hakkuukone videolla

Uuden Nisula N6 -harvennushakkuukoneen pariin päästään uusimmassa Koneurakointi 2/2022 -numerossa, ja tätä aihetta tukemaan on kuvattu myös video talvisissa tunnelmissa. Lehti löytyy 10.3.2022 lähtien postilaatikosta tai lehtipisteestä, ja video on katsottavissa tästä.

Metsäkonealan neuvottelutulos hyväksytty

Metsäkonealalle on solmittu uusi kaksivuotinen työehtosopimus. Sen mukaan palkkoihin tehdään 2% yleiskorotus toukokuun alussa ja pienempiä yleiskorotuksia toisena sopimusvuonna.

Koneyrittäjien ja Teollisuusliiton hallitukset ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen metsäkonealan työehtosopimukseksi. Sopimus on kaksivuotinen ja voimassa 1.2.2022–31.1.2024. Neuvottelutulos sopimuksesta saavutettiin 14.2.2022.

Sopimuksen mukaan palkkojen yleiskorotus on toukokuun alusta kaksi prosenttia ja toisen sopimusvuoden yleiskorotukset ovat 0,9 prosenttia huhtikuun 2023 alusta lukien ja 0,75 prosenttia lokakuun 2023 alusta lukien.

”Koneyrittäjien kannalta oli arvokasta, että työehtosopimuksessa pystyttiin epävarmassa tilanteessa sopimaan molempien sopimusvuosien palkankorotuksista ja näin luomaan ennustettavuutta alalle, joka on muutoin parhaillaan kustannuskriisissä metsäteollisuuden takoessa ennätystuloksia”, toteaa Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola.

”Olemme tyytyväisiä sopimuksen syntymiseen vaikeassa tilanteessa. Neuvottelut sujuivat hyvässä yhteishengessä”, sanoo sopimusasiantuntija Jari Sirviö Teollisuusliitosta.

Metsäkonealan työehtosopimus kattaa puunkorjuussa, koneellisissa metsänhoitotöissä, metsähakkeen tuotannossa ja metsäteollisuuden tehtaiden terminaaleissa työskentelevät työntekijät.

Tuplajulkistus – Huddig 1370 ja 1370T

Huddig on julkistanut kaksi uutta konemallia, jotka tuovat paitsi uusia numeroita tiskiin, myös vaihtoehtoisen voimanlähteen. Dieselmoottorista ei siis ole luovuttu uudistuksenkaan myötä.

Huddig julkisti 23.2.2022 kaksi uutta konemallia. Huddig 1370 on HVO-yhteensopivalla dieselmoottorilla varustettu konemalli, ja Huddig 1370T puolestaan on samalle alustalle rakennettu täyshybridi. 

”Astumme täysin uuteen aikakauteen. Tästedes asiakkaat tulevat valitsemaan diesel- ja hybridivoiman välillä kaikilla osa-alueilla. Meille on luonnollista kantaa vastuumme tässä siirtymässä. Kestävään kehitykseen keskittyminen tuo samalla koko alalle uusia mahdollisuuksia”, sanoo Huddigin toimitusjohtaja Lars Lindahl.

Uudet koneet ovat valmistajansa mukaan suunniteltu uudestaan lähes puhtaalta pöydältä. Useat avainkomponentit, kuten vaikkapa kaivulaite ja ohjaamo, ovat saaneet uudistuksia osakseen. Lisäksi koneet on mahdollista varustaa kolmannella kaksitoimisella hydrauliikan ulosotolla, joka toimii samanaikaisesti kahden muun kanssa.

Uusi kaivuuvarsi.

Kaivuvarren uusi geometria tuo voimakkaamman kaivulaitteen kumpaankin koneeseen, kun verrataan edeltäjämalli Huddig 1260E:hen. Suurimmat uudistukset ovat 10% pidempi ulottuvuus, 20% lisäys nostovoimaan ja 40% lisäys kääntövoimaan. Huddig 1370:n uusi toteutus niin geometrian kuin 245 baariin kasvaneen hydrauliikan työpaineen myötä tarkoittaa valmistajan mukaan lisää voimaa niin kaivulaitteelle kuin kuormaajallekin. 

Hybridikone 1370T:ssä on sama työpaine kuin 1260E:ssä eli 233 baaria. Molemmat mallit tuottavat valinnaisella hydrauliikan lisäteholla 260 baarin työpaineen, tehden niistä Huddigin voimakkaimpia koneita koskaan.

”1370:n kasvanut nostokorkeus on optimoitu autojen lastaukseen. Yhdistettynä kasvaneeseen nostovoimaan tarjolla on hienoja mahdollisuuksia tuottavuuden kasvuun. Raakoina numeroina tämä tarkoittaa muun muassa 20% kasvanutta nostovoimaa ja 40% lisääntynyttä kääntövoimaa, mikä helpottaa kaivulaitteella tasoittamista”, projektipäällikkö Per-Olof Jonsson sanoo.

Kolmas kaksitoiminen hydrauliikan ulosotto.

Kolmas kaksitoiminen hydrauliikan ulosotto mahdollistaa kolmen eri hydraulitoiminnon samanaikaisen käytön. Tämä päivitys, yhdistettynä Huddigin kehittelemään rauta- ja ohjelmistotasolla toteutettuun FlexLever-ratkaisuun, mahdollistaa valittujen toimintojen hallinnan ohjainsauvojen painikkeilla.

”Tämä on täysin uusi tapa muokata hydrauliikan toimintoja kuljettajan mieltymysten mukaan. Jos samalla koneella on useampi kuljettaja, he voivat helposti säätää toimintoja näytöllä ja valita kuinka esimerkiksi pihtejä, pyöritystä ja kallistusta hallitaan. Nämä yksilökohtaiset asetukset tekevät työstä paljon tehokkaampaa”, sanoo ohjelmistokehittäjä Daniel Åkerström.

Huddg 1370 -koneiden kerrotaan saaneen myös mukavammat ohjaamot. Uudet ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmät tuovat työ- ja ajoympäristöön parannusta entisestään. Ilmanvaihtojärjestelmä kehitettiin aluksi jäähdyttämään 1370T:n akkua, mutta sitten sama paketti päätettiin asentaa myös 1370-malliin.

”Ohjaamossa on uusi, todella tehokas ilmanvaihtojärjestelmä, jonka lämpötilaa ohjataan moottorinäytöltä. Olemme kohdistaneet paljon huomiota kuljettajan mukavuuteen, kuten esimerkiksi uuteen mukavuusistuimeen, USB-liittimiin ja Bluetooth-yhdistettävyyteen. Mukana on myös RAM-telineliitin, joten kuljettaja voi pitää tabletin, puhelimen tai muita vastaavia työkaluja turvallisesti ja mukavasti mukana”, kertoo insinööri ja projektipäällikkö Fredrik Forsberg.

Valmiina IoT:n.

Huddig 1370T:ssä on IoT-liitettävyys (Internet of Things, asioiden internet) valmiina, ja 1370:ssa puolestaan on valmius siihen. Liitettävyys mahdollistaa niin asiakkaalle kuin huollolle keinot tarkkailla koneen kuntoa ja tilaa jatkuvasti. Reaaliaikaisella koneen tilan ja tarpeiden valvonnalla voidaan muun muassa optimoida huoltovälejä.

”Huddig-portaaliin liitetystä koneesta asiakkaat voivat kerätä tietoa ja tutkia sitä. Samalla viat voidaan paikallistaa ja hoitaa nopeammin”, sanoo insinööri Per Söderström.

Jälkimarkkinapuolelta kerrotaan, että optimaaliset huoltovälit ja koneiden kasvanut elinkaari ovat olleet tärkeitä asioita kehityksessä. 

”Koneen tilan seuranta mahdollistaa huollolle paremman palvelun tarjoamisen jo ennaltaehkäisevästi. Tämä parantaa koneen kestävyyttä ja ikää, ehkäisten samalla yllättäviä seisokkeja”, jälkimarkkinointijohtaja Maria Thurin kertoo.

Tigon-teknologiaa.

Täyshybriditeknologia julkistettiin vuonna 2015, kun Huddig esitteli ensimmäisen Tigon-teknologiaan perustuvan konseptikoneen. Kaksi Tigonia on nyt täydessä toiminnassa asiakkailla Ruotsissa. Huddigilta kerrotaan, että koneet ovat keränneet kiitosta matalalla äänitasollaan ja kasvanut teho on vakuuttanut kuljettajat.

Ensimmäisten Tigonien värimaailma on ainutkertainen, eli sinistä ja valkoista yhdistelevä Tigon Ice.

”Olemme ottaneet kestävän kehityksen huomioon kaikessa. Tigonin värimaailmaa on inspiroinut meri, joka merkitsee meille puhtautta ja kestävää kehitystä”, sanoo markkinointi- ja myyntijohtaja Daniel Myrgren.

Huddigin mukaan selkeä trendi alalla on näkyvissä lisääntyvien ympäristövaatimusten muodossa niin asiakkailta kuin rakennusyrityksiltäkin, ja tämä ajaa hybridikoneiden kehitystä.

”Ympäristövaatimukset on asetettu niin kansallisella kuin maailmanlaajuisella tasolla. Tämä lisää asiakkaillemme vaatimuksia tuottaa kestävän kehityksen palveluita rakentamisen parissa. Tämä luo myös vahvan kysynnän tällaisille koneille, erityisesti Huddig 1370T:lle”, Daniel jatkaa.

Huddig kertookin, että 1370:n ja 1370T:n julkistamisen myötä yritys vastaa huutoon kasvaneella valinnanmahdollisuudella ja kestävällä kehityksellä rakennusalalla. Uusien mallien julkistaminen mahdollistaa nyt asiakkaille valinnan joko dieselmoottorin tai täyshybridin välillä. Huddig kokeekin olevansa koneiden sähköistämisen eturintamassa. 

”Kahden eri voimanlähdevaihtoehdon, ja erityisesti 1370T:n, julkistaminen osuu oikeaan aikaan, kiristyvien vaatimusten kanssa. Olen erittäin ylpeä, että meillä on vahvaa teknistä kilpailukykyä ja kokemusta yrityksen sisällä, jotta voimme johtaa tällaista kestävän kehityksen siirtymää alalla,” Lars Lindahl sanoo lopuksi. 

Uusia nostureita Rottnelta

Rottne julkistaa kaksi uutta hakkuukoneen nosturia: H8D-malliin tarkoitetun RK75:n ja H21D-malliin tarkoitetun RK310:n. Molemmat ovat totuttuun tapaan Rottnen omaa valmistusta.

Rottne RK75 korvaa 2000-luvun alussa esitellyn RK50-mallin paranneltuna erityisesti huollon ja kuljettajien ehdoilla. Suoritusarvot ovat kasvaneet käytännössä joka suhteessa, ja ominaisuuksia on kehitetty kattavasti. Nosturi on myös valmisteltu tulevaa kärkiohjausta silmällä pitäen.

• Uusittu käännön rakenne, sisältäen esimerkiksi rullalaakeroidun kääntökehän

• Suurempi nostokorkeus

• Suurempi kääntökulma

• Kasvanut bruttonostovoima (90kNm).

• Kasvanut vääntö (20kNm).

• Päätyvaimennukset sylintereillä ja käännössä.

• Paranneltu letkujen ja putkien reititys, keskusvoitelu ja nosturin geometria.

• Rotaattorina H101.

• Päivitetyt jatkeprofiili ja liukulevyt.

• Paranneltu huollettavuus.

• Kärjen hallinnan parannukset.

• Nosturin asentotiedon vienti suoraan StanForD-mittalaitedataan.

• Dynaaminen käännön nopeuden ohjaus. 

• Dynaaminen nosturin laskunopeuden ohjaus.

RK310 korvaa aiemman RK250-mallin, ja tässä nosturissa on puolestaan paranneltu erityisesti kestävyyteen liittyviä seikkoja, kuten kiinnityksiä ja laakerointia. Myös käännön moottori on suoravetoinen.

• Suoravetoinen käännön moottori, tarjoaa paremman tehokkuuden.

• Vahvempi laakerointi nosto- ja taittopuomin välillä.

• Mekaaninen stoppari nosto- ja taittopuomin välillä.

• Uloimman sylinterin kiinnitystä parannettu.

• Nosturin jalan valotelineitä parannettu.

Uusien nosturien asentaminen tuotannossa oleviin koneisiin alkaa kevään aikana.

Laadukas lumen auraus rautatien tasoristeyksessä on turvallisuusteko

Väylävirasto muistuttaa, että asianmukaisesti tehty lumen auraus tasoristeyksessä lisää aina liikenneturvallisuutta. Tämä vaikuttaa niin rautatie- kuin maantieliikenteen turvallisuuteen.

Talvet vaihtelevat vuodesta toiseen. Tänäkin vuonna lunta on kuitenkin ollut niin paljon, että sitä on pitänyt aurata. Tien auraamisessa tulee huomioida erityistä varovaisuutta vaativat kohteet, joihin kuuluvat esimerkiksi tasoristeykset.

Suomessa on noin 2 700 tasoristeystä. Niistä yli puolet, eli noin 1 700 kappaletta, sijaitsee yksityisteiden varsilla. Yksityisteiden kunnossapidosta vastaavat tieosakkaat. Väylävirasto muistuttaa, että myös yksityisteiden aurauksessa on huomioitava tasoristeykset. Muutaman yksinkertaisen aurausvinkin avulla liikenneturvallisuus paranee.

”Kun lunta ei kasata tasoristeyksen lähelle, tienkäyttäjällä on parempi mahdollisuus nähdä lähestyvä juna riittävän ajoissa. Myös radan kohdalla auraamisella on suuri merkitys turvallisuudelle. Kun varmistetaan, ettei radan kohdalle jää aurausvalleja tai jäälohkareita, vältetään junien törmääminen niihin”, kertoo rautatieturvallisuuden johtava asiantuntija Marko Tuominen Väylävirastosta.

Radan kohdalle jätetyt aurausvallit ja jäälohkareet saattavat aiheuttaa vakavia vaurioita junaan sen törmätessä niihin suurella nopeudella. Pahimmassa tapauksessa suuret aurausvallit ja jäälohkareet voivat aiheuttaa junan suistumisen kiskoilta.

”Samalla on hyvä muistaa, että junan liikkeelle laittamat jäälohkareet voivat aiheuttaa vaaraa tienkäyttäjille ja sivullisille. Lisäksi tasoristeysten varoituslaitteet voivat vaurioitua lentävästä jäästä”, Tuominen toteaa.

Miten toimia?

Turvallisuuden varmistamiseksi lumen aurauksessa kannattaa noudattaa Väyläviraston ohjetta Maanteiden talvihoito – Menetelmätieto (pdf). Keskeiset seikat ovat seuraavat:

  • Rautatien tasoristeys on erityistä varovaisuutta vaativa kohde. Oman turvallisuuden lisäksi on varmistettava, ettei rautatieliikenteelle aiheuteta vaaraa.
  • Rautatieliikennettä tulee aina varoa aurauksen aikana.
  • Aurausnopeus on pidettävä alhaisena (10–20 km/h) ja on varottava radan rakenteita.
  • Ratarakenteiden ylityksessä terää nostetaan hieman ja valitaan sellainen ajovaihde, että risteys voidaan ylittää turvallisesti. Aurauksen yhteydessä tulisi käyttää alusterää, jotta polanne pysyy ohuena tasoristeyksen läheisyydessä.
  • Tien aurauksen ja höyläyksen synnyttämät vallit on siirrettävä niin kauaksi radasta, että ne eivät aiheuta haittaa raiteella liikkuvalle kalustolle tai radan kiinteiden laitteiden toiminnalle eivätkä muodosta näkemäestettä.
  • Tasoristeyksen kunnossapidon yhteydessä on varmistettava, että raideliikenteelle ei synny vaaraa kivistä tai jäälohkareista. Tien ja radan laatutason tulee olla yhteneväinen ja muutoskohtiin ei saa jäädä pykälää.

Vastaavia ohjeita annetaan myös Tieyhdistyksen julkaisemassa kirjassa Yksityistien kunnossapito – Kunnossapitotöiden suunnittelun ja toteuttamisen perusteet (pdf).

2,310tykkääjääTykkää