Kilpailija Koreasta – Doosan DX100W-7

18.1.2022

11 tonnin painoinen Doosan DX100W-7 tuo uutta sähinää kaduilla käytävään kumipyöräkaivinkoneiden taistoon. Pitkää väliä valmistajan konevalikoimassa täyttävä uutuus saattaa hyvinkin pistää hanttiin markkinoilla vakiintuneelle vastustajakaartille.

Doosan DX100W-7 on uutuus, jota tarjotaan kilpailijaksi varsin tiukkaan, mutta kysynnällään valmistajia houkuttelevaan koneluokkaan. Noin 11 tonnin painoisia kumipyöräisiä katutaistelijoita on laajalti tyrkyllä, eikä Doosan aikonut jäädä sivustakatsojaksi tässä kategoriassa. Nyt esiin tulee DX100W-7, joka täyttää kohtalaisen pitkää väliä nykyisten DX57W-7:n ja DX140W-7:n keskelle.

Tilauskirjat uudelle koneelle on narautettu auki, ja jonkin verran tietoakin on jo herunut koneesta. Kuvista näkee, että ohjaamo on pienemmästä Doosanista tuttua tyyliä, ja valmistaja tarjoaa tähän kattavasti mukavuutta esimerkiksi kosketusnäytön, lisävarusteisen 360-kamerajärjestelmän ja premium-istuimen myötä. Koneen ulkoinen muotoilu on myös rohkeaa, voisi sanoa jopa näyttävää.

Alavaunun suhteen optiolistalta löytyy mm. nelipyöräohjaus rapukävelyllä, puskulevy- ja tukijalkavaihtoehtoja ja joko pari- tai ykköspyörämahdollisuuden.

Voimanlähteenä on nelisylinterinen Doosanin D34 G2 Stage V -moottori 100 hevosvoiman eli 75 kilowatin teholla. Kuten mallimerkinnästä pystyy päättelemään, tilavuutta on 3,4 litraa. Päästöpuolella nautiskellaan ureaa ja hengitetään partikkelisuodattimen läpi.

Hydrauliikka on e-POS-sähköohjattua mallia, ja pääpumpun tuotto on 200 litraa minuutissa. Suurimman työpaineen kerrotaan olevan 295 baaria. Ajopuolella on kaksi nopeusaluetta, ja huippunopeudeksi ilmoitetaan 37,4 km/h. Etuakselin kaivulukko on tarvittaessa automaattinen.

Puomistossa taittopuomi muodostuu alemmasta 1890-millimetrisestä ja ylemmästä 1880-millimetrisestä puomista, varren pituus on 2250 millimetriä. Suositeltu kauhakoko on 0,28 kuutiometriä. Vastapaino on 1350-kiloinen. Leveyttä koneella on 2450 mm, akseliväli puolestaan on 2240 mm. Työpainoksi ilmoitetaan 10,7-11,1 tonnia.

Ponsse ja Epec perustavat tuotekehitysyksikön Turkuun

18.1.2022

Ponsse ja Epec perustavat yhdessä Turkuun tuotekehitysyksikön, joka keskittyy liikkuvien työkoneiden ohjelmisto- ja automaatiosuunnitteluun, avustaviin ja autonomisiin järjestelmiin sekä sähköisen voimansiirron järjestelmiin. Tavoitteena on varmistaa ohjelmisto- ja automaatioalan huippuosaajien saatavuus myös tulevaisuudessa.

Kilpailu alan parhaimmista osaajista tiivistyy niin Suomessa kuin maailmalla. Uuden tuotekehitysyksikön sijainniksi valikoitui vetovoimainen Turku, joka tarjoaa Ponssen ja Epecin mukaan niiden tuotekehitykselle mahdollisuuden verkostoitua parhaimpien kumppaneiden kanssa niin työntekijöiden, yhteistyökumppaneiden kuin oppilaitosyhteistyönkin osalta.

”Haluamme olla läsnä Suomen vahvoilla teknologiapaikkakunnilla ja tarjota yhteistyö- ja työmahdollisuuksia parhaille osaajille eri puolilla Suomea. Turku on kiinnostava mahdollisuus sekä Ponsselle, että Epecille. Teknologian nopea kehitys vaatii uusia osaamisia ja kyvykkyyksiä. Joustavilla ratkaisuilla varmistamme osaavan työvoiman saannin myös tulevaisuudessa”, kertoo Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja Juho Nummela.

Epec on järjestelmätoimittaja, joka on erikoistunut työkoneiden ja hyötyajoneuvojen kehittyneeseen elektroniikkaan ja ohjelmistoihin, sähköisen voimansiirron järjestelmiin sekä avustaviin ja autonomisiin järjestelmiin. Toimitusjohtaja Jyri Kylä-Kailan mukaan Turun sijainti mahdollistaa yhtiölle entistä läheisemmän yhteistyön asiakkaiden kanssa.

Uusi tuotekehitysyksikkö aloittaa 1.2.2022. Turun tuotekehitysyksikön henkilöstömääräksi arvioidaan noin 10 henkilöä vuoden loppuun mennessä.

John Deere Forestry -varaosamyymälä Mikkeliin

13.1.2022

Uusi varaosamyymälä kuuluu sarjaan investointeja, joilla John Deere Forestry Oy vahvistaa asiakastukea päämarkkinoillaan. Uusi varaosavarasto ja -myymälä perustetaan Nastolan Forestry Huolto Oy:n Mikkelin toimipaikan tiloihin. John Deere Forestry palkkaa varaosamyymälään kaksi uutta työntekijää. Järjestely vapauttaa Nastolan Forest Huolto Oy:n toimintoja metsäkonehuoltoon ja yritys investoi huoltotiloihin.

John Deere Forestryn oma varaosamyymälä Mikkelin Forest Huollon yhteydessä Arinakadulla tulee vahvistamaan kriittisten varaosien saatavuutta ja nostamaan varaosasaatavuuden uudelle tasolle. Kevään 2022 aikana valmistuva varaosamyymälä on kooltaan noin 100 m² ja varaosavarasto noin 220 m².

”Nastolan Forest Huolto Oy investoi uuteen siltanosturiin sekä modernisoi tilojaan. Mikkelin huoltopisteeseen tulee myös etälukituksella toimiva pesuhalli, jonne asiakas voi tuoda koneen oman aikataulunsa mukaan. Metsäkonehuoltoon panostetaan myös palkkaamalla lisää henkilöstöä”, toteaa Nastolan Forest Huolto Oy:n toimitusjohtaja Ismo Koponen.

”Olemme johdonmukaisesti investoineet asiakastuen parantamiseen Suomessa ja haluamme jatkuvasti parantaa palveluamme. Oma varaosamyymälä tulee vahvistamaan varaosasaatavuutta isomman paikallisen varaston myötä ja samalla lisäämään Nastolan Forest Huolto Oy:n kapasiteettia metsäkoneiden huoltoon”, kertoo John Deere Forestry Oy:n Suomen jälkimarkkinointipäällikkö Mikko Borgström.

Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalista rakennettu 80%

29.12.2021

Vuonna 2022 Kouvolaan valmistuva 42 hehtaarin Kouvola RRT on Suomen ensimmäinen kuivasatama. Terminaaliin tulee Suomen pisimmät 1,100m lastausraiteet, joille voi ajaa sähköveturilla. Junia ei tarvitse pilkkoa lastausta varten, joten se on kustannustehokasta ja nopeaa. Terminaalista on jo valmiina 80 prosenttia ja ensi keväänä alkaa Suomen mittavin asfaltointiurakka, kun terminaalikenttä päällystetään.

Kouvolassa toimii jo pienempi rautatie- ja maantieterminaali sekä klusteri alan yrityksiä ja toimijoita. Kouvola valittiin vuonna 2020 yhdeksi Euroopan parhaimmista logistiikkakeskuksista Saksan logistiikkakeskusten liiton rankingissa.

”Vuonna 2023 alueen palvelut monipuolistuvat merkittävästi, kun Kouvola Rail and Road -intermodaaliterminaali otetaan käyttöön. Terminaali yhdistää maantie- ja rautatiekuljetukset ja mahdollistaa jopa yli kilometrin mittaisten junien käsittelyn alueella. Junien suurin akselipaino voi olla peräti 25 tonnia”, kertoo projektipäällikkö Tero Valtonen Kouvolan RRT-hankkeesta.

Intermodaaliterminaali valmistuu kovaa vauhtia

”Terminaalin yli kilometrin mittaiset laiturit on valettu, raiteiden valmistelutyöt ovat käynnissä ja ensi keväänä nähdään Suomen suurin asfaltointityömaa, kun terminaalikenttä saa kestopäällysteen”, kertoo Valtonen. Päällystettävää on lähes 370 000 m².

Uusi terminaalialue rakennetaan ympäristö- ja materiaalitehokkaasti, muun muassa kierrätysmateriaaleja hyödyntäen. Asfaltoinnissa hyödynnetään läheisen valtatien vanhaa asvalttia ja alueen teiden rakentamiseen on käytetty purettujen rakennusten mm. koulujen betonia. Lähes kaikki hankkeeseen tarvittu kiviaines on saatu rakennuspaikalta. Se on tuonut merkittävää kustannussäästöä.

Kouvolan terminaalialue ja sen ympärille rakentuva tuotannollinen toiminta palvelee lähitulevaisuudessa laajasti logistiikka-alan yrityksiä suurista operaattoreista pieniin kuljetusalan toimijoihin.

Kaikille toimijoille avoin kuivasatama

”Open access -periaatteella toimiva terminaali yhdistää eri liikennemuodot ja siellä pystytään käsittelemään yli kilometrin mittaisia junia kokonaisina. Valmistuvalla 42 hehtaarin terminaalialueella tullaan toteuttamaan uudenlaisia lastinkäsittelymenetelmiä robotiikkaa ja digitaalisuutta hyödyntämällä. Vuonna 2022 terminaalialueelle rakennetaan kaksi uutta lastausraidetta Väyläviraston toimesta”, kertoo Valtonen.

Kouvola RRT on Suomen ainoa EU:n liikenteen ydinverkon rautatie- ja maantieterminaali ja osa Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä. Rakenteilla olevalla alueella Kouvolan logistiikan palvelutaso nostetaan vastaamaan EU:n tavoitteita. TEN-T-ydinverkko toteutetaan EU-tasolla määritettyyn palvelutasoon vuoteen 2030 mennessä.

Kouvola on myös Suomen sisäisten kuljetusten kannalta sijainniltaan erinomainen. Kouvolasta on hyvät yhteydet esimerkiksi Vuosaaren, HaminaKotkan, Turun ja Naantalin satamiin. Tavaravirrat liikkuvat sujuvasti myös Pohjois-Suomeen ja edelleen Ruotsiin ja Norjaan. Kouvola RRT toimiikin merkittävänä linkkinä Pohjois-Euroopan ja Aasian logistiikassa.

Mikä on Kouvola RRT?

Rautatie- ja maantieterminaali Kouvola RRT (Rail and Road Terminal) -hanke on osa Kouvolan logistiikka-alan ja terminaalitoimintojen kehittämistä.
Koko RRT-alueen rakentamisen ja suunnittelun pinta-ala on 170 hehtaaria.
Vuonna 2022 valmistuvan Intermodaaliterminaalin pinta-ala radan pohjoispuolella on 42 hehtaaria. Sen kustannus on noin 40 miljoonaa euroa. Tästä Kouvolan kaupungin osuus on noin 28 M€ ja valtion osuus (Väylävirasto) 4,4 M€. EU rahoitusta hankkeeseen on saatu 9,9M€.
Kouvola RRT on moderni ja monipuolinen, eri kuljetusmuotoja yhdistävä terminaalialue, joka palvelee tasapuolisesti kasvavan kotimaisen ja kansainvälisen konttiliikenteen tarpeita.
Kouvola RRT vastaa EU:n määrittämiin tarpeisiin ilmastorasituksen pienentämiseksi.
Saksan logistiikkakeskusten liitto, Deutsche GVZ-Gesellschaft mbH valitsi maaliskuussa 2020 Kouvolan RRT-logistiikka-alueen yhdeksi Euroopan parhaimmista.

Marakon teki jättilahjoituksen juhlavuotensa kunniaksi

22.12.2021

40-vuotias Marakon Oy ei päässyt vallitsevan tilanteen vuoksi viettämään juhliaan, mutta yritys päätti tehdä merkittävän lahjoituksen hyvän asian tukemiseksi ojentamalla Päijät-Hämeen lastenklinikalle 40 000 euroa.

Vuonna 2021 40 vuotta täyttänyt Marakon Oy ei voinut juhlistaa merkkivuottaan suurien tapahtumien tai juhlien merkeissä, mutta merkkipaalua päätettiin silti kunnioittaa mieleenpainuvasti. Marakon Oy lahjoitti Päijät-Hämeen lastenklinikalle 1000 euroa jokaista toimintavuottaan kohden, loppusumman ollessa siis huikeat 40 000 euroa. Lastenklinikalle lahjoitus oli erittäin tärkeä, sillä sen ja muiden vastaavien muistamisten avulla voidaan rahoittaa esimerkiksi äkillisiäkin laitehankintoja.

”Sijoitamme tämän summan yleiselle lahjoitustilille, josta voimme sitten tarpeen mukaan ostaa esimerkiksi laitteita. Juuri tilasimme lahjoitusvaroilla lisää hengitysapulaitteita lastenosastolle. Lahjoitukset ovat meille iso ja tärkeä asia. Ne antavat toimintaamme joustoa”, Päijät-Hämeen keskussairaalan lastentautien ylilääkäri Mikko Lavonius kiittää lahjoitustilaisuuden yhteydessä.

Aiheeseen liittyen kannattaakin käydä lukemassa Marakon Oy:n toimitusjohtaja Kaj Koskelan jouluterveiset.

Myös Koneurakointi-lehti nostaa hattua hienosta teosta 40-vuotiaalle Marakon Oy:lle, ja toivottaa hyvää joulua sekä menestyksekästä vuotta 2022!

Koneurakointi 8/2021

13.12.2021

Vuoden viimeisessä Koneurakoinnissa sähistään monella suunnalla ja suoritteella, kun tarjolla on kannesta lähtien joutsalaista pitkän linjan koneyrittämistä Maanrakennus Pertti Kärnä Oy:n matkassa. Siitä siirrytään sujuvasti Pohjanmaan suuntiin, jossa Suupohjan Konehakkuu Oy on myös tehnyt melko siivun toimessaan. JK Sorajalosteeltakaan ei historia aivan kuiviin käy, ja siihen sekä nykypäivään käytiin tutustumassa mm. Salon nurkilla. Itä-Suomessa ihmeteltiin melkoista projektia Suomen Mobiilimurskaus Oy:n hybridimurskaimen äärellä. Se kun on isoilta osin omaa tuotantoa ja ideointia. Metsään tehtiin vielä paluu Metsäkuution matkassa, ja jätteenkäsittelytöissä tavattiin sitkeä ja uusiksi laitettu Tana Shark. Koeajossa oli tällä kertaa puolestaan rautaa ison veden takaa, RAM 1500 Laramie. Historiaosiossa käsiteltiin Lars Bruunin Bruunett Mini -metsäkonetta, ja ikäväksemme saimme kuulla vain hetki lehden painoon menon jälkeen, että 87-vuotias Bruun on nukkunut pois.

Tässä vielä täysi sisällysluettelo:

KONEET JA URAKAT

8 Täysillä mukana!

Maanrakennus Pertti Kärnä Oy Joutsasta.

24 Paikallista puunkorjuuta

Suupohjan Konehakkuu Oy on urakoinut jo yli kolme vuosikymmentä.

32 Omalla alalla

Stenbergien kivenmurskaushistoria on pitkä ja sitä tehdään koko ajan lisää.

40 Evo-voimia

Suomen Mobiilimurskaus rakensi itselleen mieleisen työkalun.

46 Korpipajan vahdinvaihto

Kiihtelysvaarassa syntyy metallista mitä vain AJJ-Konepaja Oy:n toimesta.

48 Täysi sarja

John Deere esitteli uudistuneen 6R-traktorimalliston.

52 Venäjän-vetäjä

Rostselmash DT 3000 -telatraktorisarjan valmistus alkoi.

54 Uusiksi ajateltu

Metsäkuutio Oy:n kasvutarinassa näkyy palvelu ja hyvä yhteishenki.

60 Aatelisnorsu

Ponsse Elephant King on kone maailmanluokan savotoille.

62 Hain uudet hampaat

Kierrätysalalla toimiva LHJ päätti kierrättää vanhan Tanan toimintaan.

68 Uudistajan roolissa

Liebherr LTM1110-5.2 tuo monta uutta asiaa mobiilinosturien tulevaisuuteen.

70 Voimanlähteenä vety

Vetyä on kaikkialla, mutta onko sillä tulevaisuutta käyttövoimana?

78 Mukavuutta ja menohaluja

RAM 1500 Laramie on pickup-herkuttelua amerikkalaiseen tapaan.

84 Mini-Bruunett

Bruunett Mini on yksi legendaarisimmista metsäkoneista.

VAKIOPALSTAT

16 Uutiskynnys

38 Katsaus koneeseen – Puimurin siirto

90 Seuraavassa numerossa

Agritechnica 2022 on peruttu

13.12.2021

Saksan paheneva koronatilanne pakottaa Agritechnica-messujärjestelyt jäihin, ja uusi päivämäärä löytyy nyt syksyltä 2023.

Hannoverissa 27.2-5.3.2022 järjestettäväksi aiotut Agritechnica-maatalouskonemessut on siirretty vuodelle 2023. Syynä on Saksan paheneva koronatilanne, jonka tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa. Tämän kokoluokan messujärjestelyt vaativat nopeita päätöksiä, ja niinpä järjestävä taho on päättänyt siirtää tapahtuman syksylle 2023. Uusi päivämäärä on 12.-18.11.2023.

Lars Bruun on poissa

5.12.2021

Metsäkoneiden kehitykseen merkittävästi yli kuuden vuosikymmene ajan vaikuttanut ruotsalainen Lars Bruun on kuollut. Bruunin saavutuksiin kuuluvat mm. runko-ohjauksen ja kahdeksanpyöräisten koneiden kehittäminen.

Kun kirjoitin tulevaan, muutaman viikon päästä ilmestyvään Koneurakointi 8/2021 -lehteen artikkelia Bruunett Mini -metsäkoneesta ja sen kehittäjästä, legendaarisesta Lars Bruunista, lopetin artikkelin siihen tietoon, että 87 vuotta täyttänyt Bruun kehittelee yhäkin uusia metsäkoneideoita.
Elämä kuitenkin kulkee merkillisiä latuja – en olisi osannut arvata, että vain joitakin tunteja tuon artikkelin painokoneeseen saattamisesta perjantaina 3.12.2021 saamme tiedon Lars Bruunin poisnukkumisesta.

Vuonna 1934 syntyneen filipstadilaisen Bruunin saavutuksiin kuuluivat mm. runko-ohjattujen metsäkoneiden kantamuodon, VSA Brunettin, kehittäminen ja todella suosituksi muodostunut Bruunett Mini, sekä monet muut metsäkoneinnovaatiot yli 60 vuoden ajalta.

Hyvää matkaa Larsille sinne suuremmille savotoille.

YSAO:n Ponsse-polku 10 vuotta

3.12.2021

Ponsse Oyj ja Ylä-Savon ammattiopisto juhlistivat perjantaina 3.12. yhteistyötään, Ponsse-polun 10 vuotista taivalta. Yhteistyö Ponssen ja YSAOn kesken pyrkii varmistamaan alalla tarvittavaa osaamista ja sen myötä yrityksen työvoimatarpeisiin vastataan joustavasti ja nopeasti.

Ponsse-polku syntyi tarpeesta oppia työpaikalla metsäkonetekniikkaa, johon Ponsse Oyj tarjoaa puitteet paitsi Suomessa, myös ulkomailla.

”Ponsse-polun ideana on mahdollistaa opiskelijalle joustava opintopolku ja käytännönläheinen ammatillinen perustutkinto. Haluamme jatkuvasti kehittää Ponsse-polkua sekä työssäoppimisen laatua yhteistyössä YSAOn kanssa, ja tarjota opiskelijoille kaikin puolin mahdollisimman hyvän oppimisympäristön. Ponsse saa polkulaisista osaavia työntekijöitä”, kertoo Ponssen henkilöstöjohtaja Paula Oksman.

”Tällaisen polun synnyttäminen vaatii sitoutumista, pitkäjännitteisyyttä ja ennenkaikkea uskoa omaan tekemiseen. Työtä tehdessä syntyy luottamusta kumppaniin, ja yhteistyö Ponssen kanssa on antanut YSAOlle aivan valtavasti, muun muassa osaamista, verkostoja, uskoa omaan tekemiseen ja kykyä vastata erilaisten asiakkaiden tarpeisiin”, sanoi YSAOn rehtori Kari Puumalainen omassa puheenvuorossaan.

Ponsse-polusta kiinnostuneet ja valitut opiskelijat aloittavat työpaikalla tapahtuvan oppimisen heti ensimmäisen opiskeluvuotensa aikana. Opiskelijat ovat saaneet polun suorittaneena käytännönläheisen tutkinnon sekä mahdollisesti työpaikan heti opintojen jälkeen. Ponsse-polkuun voi hakeutua, mikäli opiskelee YSAOlla kone- ja tuotantotekniikan, sähkö- ja automaatiotekniikan, autoalan, logistiikka-alan sekä tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoa.

Ponsse-polun juhlistamisen yhteydessä YSAO luovutti Ponssen Vieremän metsäkonetehtaalle Mainio koulutustyöpaikka -sertifikaatin, jonka vastaanotti Paula Oksman. Sertifikaatti on Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän myöntämä todistus työelämässä tapahtuvan oppimisen laadusta. Se perustuu kumppanuuteen, joka toimii vastavuoroisesti oppilaitoksen ja työpaikan välillä. Opiskelijoiden ohjauksen tavoitteellisuus ja oppimisen kannalta tehtävien määrittäminen auttavat opintojen etenemiseen, joka mahdollistaa opiskelijoiden nopeamman valmistumisen ja työllistymisen.

Metsäkoneurakoinnin konekustannukset nousseet yli 11%

1.12.2021

Metsäkoneurakoinnin konekustannukset ovat kallistuneet 11,4 prosenttia viime vuoden toukokuusta tämän vuoden lokakuuhun, tiedottaa Koneyrittäjät ry. Koronapandemian alkuvaiheessa kustannukset laskivat jyrkästi ja metsäalan konekustannusindeksi painui tuolloin alhaisimmalle tasolleen kolmeen vuoteen. Tämä kesti vain hetken ja sen jälkeen kustannukset ovat nousseet nopeasti. Tiedot on laskettu Tilastokeskuksen ylläpitämästä metsäalan konekustannusindeksistä.

Koneyrittäjät ry tiedottaa, että yhä useampi koneyrittäjä on kohdannut vakavia kannattavuusongelmia kuluneen puolen vuoden aikana. ”Yrittäjät ovat todenneet, että runsaasta kysynnästä huolimatta raha ei tee ollenkaan pesää yritykseen vaan virtaa läpi. Rahat eivät tahdo riittää edes kustannusten kattamiseen”, kertoo Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.

Eniten on kallistunut polttoaine. Polttoaineen hinnannousun vaikutusta lieventää polttoaineklausuulit niillä, joilla sellainen on urakointisopimuksessa. Klausuuli tarkoittaa, että urakointihintoja tarkastetaan määrävälein sopimuskauden aikana polttoaineen hintojen kehityksen mukaisesti. Hinnan noustessa urakointihinta nousee ja hinnan laskiessa myös urakointihinnat laskevat.

Kun polttoaineen hintamuutokset poistetaan kustannusindeksistä, ovat muut kustannukset nostaneet urakoinnin kokonaiskustannuksia 4,4 prosenttia viime vuoden toukokuusta tämän vuoden lokakuuhun Tilastokeskuksen konekustannusindeksin mukaan. Muiden kustannusten muutosten vaikutuksista urakoinnin hintoihin pitää koneyrittäjän sopia asiakkaan kanssa. Alan markkinarakenteesta johtuen puunkorjuuyrittäjällä on usein sopimusneuvotteluissa vastassaan metsäteollisuuden suuryritys.

”Tilastot osoittavat, että korjuuyrittäjät eivät ole onnistuneet neuvotteluissa siirtämään muiden kustannusten nousua urakointihintoihin kovin hyvin. Tämä näkyy sekä Koneyrittäjien keräämistä hintahistoriatilastoista että metsäteollisuuden puunkorjuun kustannustilastoista. Tosiasiassa metsäkoneurakoinnin hintataso ei ole juurikaan muuttunut liki kymmeneen vuoteen. Jos koneyritys ei pysty parantamaan tuottavuuttaan vähintään kustannusnousun verran, heikkenee sen toiminnan kannattavuus vääjäämättä”, Koneyrittäjät ry tiedottaa.

Tilanne muuttuu yhä haastavammaksi, sillä Koneyrittäjät ry:n markkinatilannekyselyn mukaan noin 70 prosentilla vastaajista on odotettavissa vähintään kahden viikon puunkorjuurajoituksia joulukuussa. Lisäksi metsäteollisuutta koskevista työtaisteluista on spekuloitu julkisuudessa. Näiden myötä voi tulla seisahduksia myös puunkorjuuseen, kuten nähtiin viime vuonna.