>

Vt 4 Oulu–Kemi valmistuu

Valtatien 4 Oulu–Kemi-välin parantamishankkeen rakennustyöt käynnistyivät kesällä 2017. Hankkeen viimeisinä rakennusurakoina valmistuivat Pohjois-Iin ja Olhavan välinen ohituskaistaurakka sekä Iskon eritasoliittymän läntisten ramppien parantamisurakka lokakuun lopussa.

Hankekokonaisuus on kokonaisuudessaan noin 170 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 143 miljoonaa euroa. Hankkeen rakentamisaikataulu sijoittui vuosille 2017–2021, joten hanke valmistuu nyt alkuperäisessä aikataulussaan.

”­Monivuotinen hanke saadaan rakennustöiden puolesta päätökseen ja tienkäyttäjät pääsevät nauttimaan parannetun tien hyödyistä”, Väyläviraston projektipäällikkö Jukka Päkkilä iloitsee.

Hankkeessa on parannettu valtatietä 4 yhteensä 11 urakassa. Vuonna 2017 työt painottuivat Oulun kohdan moottoritieosuuden parantamiseen ja Kempeleen Zatelliitin eritasoliittymän rakentamiseen.  Vuonna 2018 käynnistyi myös Kello–Räinänperä-välin parantaminen, Oulun kohdan telematiikkaurakka sekä Iin ja Simon alueiden ohituskaistojen rakentaminen, joita toteutettiin vaiheittain usean vuoden aikana. Simossa Viantienjoki–Maksniemi-väli parannettiin vuosien 2019–2020 aikana.

Hankkeeseen on sisältynyt muun muassa 50 uutta tai uusittua siltaa ja lisäksi 45 siltaa on levennetty tai korjattu. Uusia ohituskaistoja on rakennettu 15 kappaletta ja 10 eritasoliittymää on joko rakennettu tai parannettu.

”Urakat ovat sijoittuneet pitkälle matkalle, eteläisimmän ja pohjoisimman kohteen välinen etäisyys on yli 100 kilometriä, josta rakennustöitä on ollut noin 75 kilometrin matkalla. Urakoiden porrastuksella ja vaiheistuksella on pyritty vähentämään liikennehäiriöitä”, Päkkilä kertoo urakoiden etenemisestä.

Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta koko yhteysvälillä. Oulun kohdan ruuhkia on vähennetty muun muassa moottoritien kolmansilla kaistoilla ja eritasoliittymien ramppien parantamisilla. Lisäksi on parannettu joukkoliikenteen olosuhteita uusilla pysäkkijärjestelyillä ja parannettu melunsuojausta.

”Tämän kokoluokan hankkeella on myös merkittävät työllistämisvaikutukset. Kokonaisuudessaan hanke on työllistänyt toteutusvaiheessa noin 750 henkilötyövuoden verran. Suurin osa työntekijöistä on ollut hankealueen läheltä”, Päkkilä tiivistää hankkeen työllistämisvaikutuksia.

Vt 4 Oulu–Kemi-hankkeen rakennustyöt tulevat nyt päätökseen. Yhteysvälillä työt jatkuvat kuitenkin Simon kohdalla, jossa erillisessä hankkeessa parannetaan Simon kohdan liittymiä lähivuosien aikana.

Volvo CE liittyy Open S -joukkoon

Kaivinkoneiden hydraulisten pikakiinnikkeiden yhtenäistämisen puolesta puhuva Open S -allianssi on saanut uuden jäsenen, kun Volvo CE liittyy mukaan projektiin.

Kaivinkoneiden hydraulisten pikakiinnikkeiden yhtenäistämisen puolesta puhuva Open S -allianssi on saanut uuden jäsenen, kun Volvo CE liittyy mukaan projektiin. Valmistajariippumaton Open S -standardi on ollut toiminnassa jo noin kaksi vuotta, ja sen tarkoitus on paitsi lisätä työlaitteiden turvallisuutta ja tehokkuutta, myös varmistaa parempi yhteensopivuus eri laitteiden välillä ja lisätä niiden käyttökelpoisuutta, yhtenäistää valmistusta ja helpottaa käytettyjen laitteiden jatkokäyttöä.

   

Kolmas purkukone Doosanilta

Doosan lisää tarjontaansa purkukonesektorilla, kun keskikokoluokkaan esitellään uusi DX380DM-7, 47-tonninen malli 23 metrin tappikorkeudella.

Doosan lisää valikoimiinsa kolmannen korkeapurkukoneen. DX380DM-7 jatkaa aiemmin julkistettujen DX235DM:n ja DX530DM:n sarjaa. Uudessakin koneessa täyttyvät purkukoneiden tunnusmerkit, eli 30° kallistuva ohjaamo ja korkeapurkumahdollisuus, joka tässä mallissa on tappiin mitattuna 23 metriä. Mukana on myös jopa 4,37-metriseksi hydraulisesti levitettävä alavaunu, jonka kuljetusleveys on 2,97 metriä. Järjestelmä perustuu kestovoideltuun sisäsylinterimenetelmään, jonka kerrotaan olevan hyvin vähävastuksinen ja estävän komponenttivaurioita ja kulumista käytössä. Aiempien mallien tapaan hytti on FOGS-suojin varustettu, puomistossa on turvaventtiilit ja koneessa on vakaushälytinjärjestelmä.

Puomijärjestelmä on modulaarinen ja hydraulisilla lukoilla varustettu, joten purku- ja kaivupuomiston välillä vaihto on helppoa, ja tätä varten on myös tarjolla tarvittava teline. Kaivupuomisto voidaan asentaa myös kahdella eri tavalla, joten samalla peruskoneella voidaan suorittaa kolmea eri päätyölajia. Suoralla kaivupuomistolla suurin työskentelykorkeus on 10,43 metriä. Suurin työkalupaino koneessa on 3 tonnia.

Ponsse ja REDU mittavassa simulaattoriyhteistyössä

Ponsse ja Lapin koulutuskeskus REDU ovat tänään yhteistyössä avanneet edistyksellisen simulaatio-oppimisympäristön Rovaniemellä. Kyseessä on samalla Ponssen historian suurin simulaattorikauppa. 

Simulaatio-oppimisympäristö avattiin Ponssen ja REDUn yhteistyöllä. Ponsse toimitti koulutuskeskukselle yhteensä yhdeksän Ponsse-simulaattoria. Simulaattoreista yksi on Basic-mallin simulaattori, kolme Full-mallin simulaattoria ja viisi uutta Multi-simulaattoria. Nyt koulutuskeskuksen varustukseen kuuluu yhteensä 11 Ponsse-simulaattoria. Opiskelijat hyödyntävät laitteita opintopolun eri vaiheissa aina alkuopinnoista vaativimpiin tehtäviin.

”Uudet laitteet mahdollistavat samanaikaisen kouluttamisen useammalle opiskelijalle kerrallaan. Simulaattoriharjoittelu tukee hyvin metsäkonekoulutuksen koneopetusta ja se antaa hyvät lähtökohdat työskentelylle ennen kuin opiskelijat lähtevät oikean koneen hyttiin”, kertoo lehtori Ilkka Rantahalvari Lapin koulutuskeskus REDU:lta.

”Simulaattorikoulutus on turvallista, taloudellista ja tehokasta”, tiivistää Ponssen Training Development Manager Harri Savonen.

Ponssen simulaattoreissa on uusi virtuaalimaailma, joka vie simulaattoreilla opiskelun uudelle tasolle. Virtuaalimaailman lisäksi uusia ominaisuuksia ovat huoltohenkilöstön koulutukseen diagnostiikkatyökalu ja muun muassa päänseurantaan perustuvaa tekniikkaa niille, jotka eivät pysty käyttämään VR- eli virtuaalitodellisuusominaisuutta.

Lapin koulutuskeskus REDU:lla on meneillään MESOT-investointihanke (Metsäkonesimulaatio – oppimis- ja tutkimusympäristön kehittäminen ja investointiosio). Hankeen tavoitteena on vahvistaa lappilaista metsäkonekoulutusta oppimisympäristöjä sekä eri menetelmiä hyödyntämällä. Ponssen ja REDU:n yhteistyö edesauttaa hankkeen toteutumista merkittävästi.

Nosturihistoriallinen seura koukuttaa mukaan nostureiden ystäviä

Nostureista ja nostokoneista kiinnostuneet alan toimijat ovat nostaneet tämän kapean, mutta merkittävän toimialan historiatallennuksen täysin uudelle tasolle. Loppuvuodesta 2020 perustettu Nosturihistoriallinen Seura ry koukuttaa yhteen vanhojen nostureiden harrastajat. 

Muutamat nosturialan harrastajat ovat jo pidemmän aikaa rakentaneet pohjaa nosturiharrastukselle ja nosturihistorian tallentamiselle. Toimintaan saatiin uutta puhtia, kun Pirkanmaalta löytyi joukko entisiä nosturitehtaan toimihenkilöitä, joilla oli mielessä lukuisa joukko kiinnostavia muisteloita ja tarinoita Lokomon nostureiden tuotekehityksestä, tuotannosta ja myynnistä. Samalla arkistoista tuotiin päivänvaloon dokumentteja sekä valokuvia, jotka kertovat tarinaa suomalaisen nosturituotannon synnystä, menestyksestä sekä tämän hiipumisesta. 

Nämä Lokomo-nostureiden parissa joko pidempään tai lyhyemmän aikaa työskennelleet henkilöt kannustivat ja yllyttivät keräämään, mutta erityisesti taltioimaan kotimaisen nosturituotannon eri vaiheita. Aktiiviset harrastajat eivät jääneet lepäämään laakereilleen, sillä viime vuoden lopulla he perustivat asialle vihkiytyneen seuran, joka sai nimekseen Nosturihistoriallinen Seura ry. Tämän tarkoituksena on edistää ja vaalia vanhojen ajoneuvonostureiden ja myös muiden nostotyökoneiden sekä työmenetelmien säilymistä jälkipolville. Yhdistys haluaakin omien sanojen mukaan toimia nosturialalla työuransa tehneiden henkilöiden yhteisenä foorumina. 

Toimintaan kuuluu muun muassa historian tallennusta kirjallisten ja enenevissä määrin sähköisten menetelmien avulla. Tallennustyötä tehdään paljolti koneiden käyttäjien, eli nostokoneyrittäjien ja kuljettajien parissa. Taltioimisen arvoisia ovat niin pienet kuin suuretkin tarinat ja muistot koneiden parissa työmailla, korjaamoilla ja huoltohalleissa. Myös kaikki nostotyöhön ja kalustoon liittyvä kuvamateriaali on aina taltioimisen arvoista. 

Historiaselvityksien tekemistä ja mahdollisesti myös vanhojen koneiden kunnostus-, konservointi- ja museointiprojekteja viedään läpi yhteistyössä alan yritysten, konevalmistajien sekä muiden yhdistysten kanssa. Seuran toimintaa esitellään omilla verkkosivuilla, mutta tarkoituksena on tuoda toiminta sekä erityisesti entisaikojen työmenetelmät ja kalusto nähtäville myös alan tapahtumiin. 

Seuran toiminta on lähtenyt vauhtiin lennokkaasti ja ensimmäisenä konkreettisena tehtävänä onkin tuottaa laaja ja kattava hakuteos kotimaisista Lokomo-nostureista. Tässä ainutlaatuisessa hakuteoksessa on määrä käsitellä kaikki Lokomo-mallit 1960-luvun ensimmäisistä prototyypeistä aina viimeisiin 1990-luvulla valmistuneisiin Hoist-nostureihin saakka. Kirjassa pääpaino on runsaalla valokuvatarjonnalla, jota tuetaan seikkaperäisien kuvatekstien avulla. 

Yhdistys toivottaa kaikki kiinnostuneet mukaan tekemään ja taltioimaan suomalaista nosturihistoriaa. Seuran jäseneksi voivat liittyä kaikki nostokoneista ja -alasta kiinnostuneet, niin yksityishenkilöt, yritykset kuin alan yhteisötkin. Nettisivut löytyvät osoitteesta www.nosturihistoriallinen.fi

 

Avant Tecno Oy:lle uusi toimitusjohtaja

Avant Tecno Oy:llä saatetaan tänään loppuun useita vuosia valmisteltu sukupolvenvaihdos, kun yrityksen perustaja ja pitkäaikainen toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Risto Käkelä jää hyvin ansaitulle eläkkeelle. 

Ylöjärvellä pitkän ja menestyksekkään nousun historiansa aikana tehnyt Avant Tecno Oy on henkilöitynyt lujasti perustajaansa Risto Käkelään. Nyt pitkäaikainen toimitusjohtaja on päättänyt ryhtyä nautiskelemaan eläkemiehen roolista, ja jättää luomuksensa seuraavan sukupolven haltuun. 

”Yritys on nyt erinomaisessa kunnossa ja kasvuvauhdissa. Koko kolmenkymmenen vuoden aikana liikevaihtomme on laskenut vain yhden kerran edelliseen tilikauteen verrattuna, emmekä ole kertaakaan tehneet tappiollista tulosta. Voisi siis todeta, että tästä on helppo jatkaa”, naurahtaa Käkelä ja jatkaa: ”Uusi sukupolvi tuo varmasti mukanaan paljon uusia ideoita ja ajatuksia, ja olen luottavainen siihen, että kasvutahti tulee kiihtymään entisestään. Aina on kuitenkin muistettava, että menestymisessä on kyse tahtotilasta: halu olla paras. Tämä on siivittänyt meidän toimintaamme tähän saakka, ja varmasti samalla linjalla jatketaan myös tulevaisuudessa.” 

Yrityksen uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Jani Käkelä, joka on toiminut viimeiset 11 vuotta yrityksen myynti- ja markkinointijohtajana. Käkelä on ollut mukana yrityksen toiminnassa käytännössä jo lapsesta asti.

Jani Käkelä on lapsesta asti ollut mukana Avant Tecnon toiminnassa, ja jatkaa nyt toimitusjohtajana.

 ”Perheyrityksen toiminnan jatkaminen on ollut itsestään selvää minulle jo hyvin pitkään. Olen historian aikana päässyt hyvin kiinni toimintaan, ja kun ikää on tullut lisää, samalla myös vastuut ovat pikkuhiljaa kasvaneet. Meillä on tällä hetkellä selkeä kasvustrategia ja olemme jo tähän mennessä tehneet paljon toimenpiteitä loistavan kilpailukykymme turvaamiseksi. Askelmerkit tulevaan ovat selkeät, ja toimintamme tulee jatkumaan varmoin ottein”, kertoo Jani Käkelä. 

Jani Käkelän tilalle Avant Tecno Oy:n myynti- ja markkinointijohtajaksi on nimitetty Jukka Kytömäki. Kytömäki on ollut Avantin palveluksessa viimeisen 10 vuoden ajan, viimeisimpänä Avant Tecno USA -myyntiyhtiön toimitusjohtajana. Kytömäki tuntee Avantin toimintaympäristön ja tuotteet erinomaisesti ja siirtyy innolla uusien tehtäviensä pariin. 

Jani Käkelän tilalle Avant Tecno Oy:n myynti- ja markkinointijohtajaksi on nimitetty Jukka Kytömäki.

Myös Avant Tecno Oy:n tytäryhtiön Leguan Lifts Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu, kun yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja Antti Otava jää eläkkeelle niin ikään 30.9.2021. Otava jättää yhtiön hyvässä iskukunnossa seuraajalleen Esa Vuorelalle. Vuorelalla on pitkä kokemus erilaisista teollisuusyritysten kehittämis- ja johtotehtävistä. 

DI Esa Vuorela aloittaa Leguan Lifts Oy:n toimitusjohtajana.

Tapio Hirvikoskesta Finnmetko Oy:n toimitusjohtaja

Finnmetko Oy:n toimitusjohtajana aloittaa lokakuun alussa Tapio Hirvikoski, joka luotsaa organisaatiota vahvalla kokemuksella kohti vuoden 2022 Metkoa.

Finnmetko Oy:n liiketoimintajohtaja DI Tapio Hirvikoski on nimitetty Finnmetko Oy:n toimitusjohtajaksi 1.10.2021 alkaen. Yhtiön toimitusjohtajana toiminut Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola siirtyy yhtiön varatoimitusjohtajaksi samalla jatkaen yhtiön hallituksen jäsenenä.

”Finnmetko Oy:n liiketoiminnasta vastanneen Tapio Hirvikosken nimitys yhtiön toimitusjohtajaksi oli luonteva jatkumo yrityksen toiminnassa ja FinnMETKO 2022 -näyttelyn järjestelyiden kannalta”, sanoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Suominen

”FinnMETKO 2022 -näyttelyn osastomyynti on täydessä vauhdissa ja osastovarauksia on tehty ennätysvilkkaasti. Kiitos asiakkaillemme luottamuksesta näyttelyä ja yhtiötämme kohtaan”, toteaa Tapio Hirvikoski.

FinnMetko 2022 järjestetään Jämsässä 1.-3.9.2022.

Työsuojeluviranomaiset kohdentavat markkinavalvontaa kaivinkoneisiin ja kuormaajiin

Työsuojeluviranomaisilla on käynnissä kolmevuotinen valtakunnallinen rakennuskoneiden markkinavalvontahanke. Hankkeen tarkoituksena on ollut varmistaa, että rakennusalalla käytettävät koneet ovat koneasetuksen vaatimusten mukaisia ja turvallisia tarkoitetussa käytössä.

Tänä ja viime vuonna valvontaa on kohdistettu tapaturmatilastojen perusteella erityisesti riskialttiisiin rakennussirkkeleihin ja käsin kannettaviin konetoimisiin sahoihin ja leikkuulaitteisiin.

Tarkastettavia asioita ovat olleet koneen CE-merkintä, koneen käyttöohjeet, koneen muut merkinnät, koneen EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus, koneen rakenteellinen turvallisuus ja koneen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen.

Koska liikkuvat ja siirrettävät koneet aiheuttavat myös huomattavan määrän tapaturmia, valvontaa aletaan kohdistamaan tästä syksystä alkaen kaivinkoneisiin, kuormaajiin ja lisälaitteisiin. Edellä mainittujen tarkastettavien asioiden lisäksi tarkastuksilla kiinnitetään huomioita muun muassa ohjaamon turvallisuuteen, lisälaitteiden lukituksen varmistamiseen ja muuhun turvallisuuteen.

Valvontaa tullaan tekemään valmistajiin, maahantuojiin ja jakelijoihin suunnatuilla tarkastuskäynneillä sekä messuilla. Tarkastuksista ilmoitetaan pääosin ennakkoon.  

Koneurakointi 6/2021

Syyskuun lehdessä otettiin tuoreeltaan käsittelyyn JCB:n lyhytperäinen 245XR, joka oli juttua tehdessä vielä julkaisematon malli. Suomesta tällaisia koneita kuitenkin löytyi, ja kävimme Kuopiossa katsomassa yhtä näistä. Uutta markkinoillamme on myös venäläinen puimurivalmistaja Rostselmash, jonka nykypäivän tuotannosta maahan on saapunut esimerkiksi lehdessä nähtävä RSM 161. Muita aiheita löytyy Sanyn tyhjien konttien käsittelijän esittelyn muodossa, MenSen uuden, omavalmisteisen ja Suomeen soveltuvan niittokauhan merkeissä ja käymme myös tutustumassa siihen, miten KNK Networks kehittää toimintaansa kokonaisvaltaisen verkkourakoinnin parissa. Katso kaikki aiheet kootusti alta, ja ota lehti haltuun joko lehtipisteestä tai postin kantamana!

KONEET JA URAKAT

8 Kaivattu kaivaja

Odotettu lyhytperäinen JCB 245XR LCD tuli Suomeen.

22 Arojen karaisema

Rostselmash RSM 161 -leikkuupuimuri on pitkän historian lopputuote.

30 Johdonmukaisia linjanvetoja

KNK Networks uskoo jatkuvaan rakentamiseen ja kehittämiseen.

38 Sinkki tiukalle!

Ponssen rinneratkaisuille on kysyntää maailman jyrkissä mäissä.

40 Uudistuneet kevyet klassikot

Mohedan M51T- ja M41T-kuormaimet perivät paljon ja tuovat uutta.

42 Ihmisten ilmoilla

Sampo Rosenlewin metsäkoneita nähtiin monessa toimessa Isojoella.

48 Panthereiden paranneltu pesue

Prinoth Pantherit uudistuivat tehokkuuden ehdoilla.

50 Ottavampi ojanperkaaja

MenSen uusi niittokauha on kotimaisiin oloihin suunniteltu ja tehty.

54 Portaatonta poljentoa

Doosan DL420CVT-7 -pyöräkuormaaja jatkaa portaattomalla linjalla.

56 Asiallinen aloituspaketti

Sunward SWE90UF oli Tolkun Palvelut Oy:n valinta ensimmäiseksi koneeksi.

60 Bobcat E57W päivittyi

6-tonninen pyöräalusta-Bobcat.

62 Traksan perillinen

Cat Track Loaderit ovat harvinaisempia, mutta perinteikkäitä koneita.

68 Penaalit pinoon!

Sanyn satamakoneiden myynti ja huolto alkoi Suomessa.

74 Siistiä vähin äänin

Bucherin MaxPowa V65e on sähköinen imulakaisuauto.

78 Uutta virtaa

Koeajossa Maxus eDeliver-pakettiautomallisto.

84 Trukkiuutta Unicarriersilta

Uusia vastapainotrukkeja kaasu- ja sähkökäytöllä.

86 Lapputraktori Legoista

Kuusen alle kannattaa raivata laajasti tilaa tänäkin jouluna.

VAKIOPALSTAT

14 Uutiskynnys

66 Katsaus Koneeseen

90 Seuraavassa numerossa

Vahva C60HD -koura Koneosapalvelulta

Koneosapalvelun kahmarimallisto täydentyy uuden kokoluokan tuotteella, kun järeä Vahva C60 HD kuormainkoura ensiesitellään Proforest-näyttelyssä Kalajoella 24.-25.9.2021. 

Koneosapalvelun oma Vahva-tuotemallisto on viime vuosina kehittynyt voimakkaasti. Perinteistä kuormatraktoreihin ja myös kuorma-autoihin soveltuvaa C-mallistoa on uudistettu, ja kaivinkoneisiin soveltuvaa KC-mallistoa on laajennettu. Tuoterakenteen kehittämisen lisäksi valmistustekniikkaan on yrityksen mukaan panostettu paljon. Vahva-kourat valmistetaan Koneosapalvelun emoyhtiön Outokummun Metallin tehtaalla Pohjois-Karjalassa.

Rotaattorikiinnitteisen Vahva C -malliston uusin tulokas C60 HD edustaa isompien kourien kokoluokkaa, jota käytetään materiaalinkäsittelykoneissa. Pinta-alaltaan 0,60 m² kokoinen jykevä kuormainkoura soveltuu suurten puumäärien käsittelyyn esimerkiksi terminaaleissa ja saaripuuhakkuilla. Koura pohjautuu teknisiltä ratkaisuiltaan tuttuun, vuonna 2016 lanseerattuun Vahva C -mallisarjaan. Koura on HD- eli ns. heavy duty -malli, mikä tarkoittaa lujempaa materiaalia ja muita kovaan käyttöön suunniteltuja teknisiä ratkaisuja. Vahva C -mallistosta löytyy ennestään kaksi muuta HD-mallia kokoluokissa 36 ja 46. 

Materiaalinkäsittelykoneisiin tarkoitettuja isompia Vahva-kouria on tulossa lisää vuonna 2022, kun mallisto täydentyy tällä hetkellä testivaiheessa olevilla C80 ja C100 -malleilla. 

 VAHVA C60 HD – TEKNISET TIEDOT

Paino 450 kg 
Pinta-ala 0,60 m² 
Työpaine (max.) 250 bar 
Kuorma (max.) 6000 kg 
Avauma 2300 mm 

2,310tykkääjääTykkää