>

Juha-Matti Raatikainen Witraktorin liiketoimintajohtajaksi

Wihuri Oy Teknisen Kaupan Witraktor-liiketoiminnan uudeksi liiketoimintajohtajaksi on nimitetty Juha-Matti Raatikainen 2.5.2024 lähtien. 

Juha-Matti Raatikainen siirtyy Witraktorille Ponsse Oyj:n Global Marketing Managerin tehtävästä. Hän aloittaa tehtävässään 2.5.2024, Witraktorin nykyisen liiketoimintajohtajan Ilkka Nykäsen siirtyessä yhtiön ulkopuolelle uusiin tehtäviin. Raatikaisella on yli 20 vuotta kokemusta B2B-liiketoiminnan parissa, erityisesti metsäkoneteollisuudessa ja raskaiden ajoneuvojen sektorilla. Hän on toiminut mm. myynnin tehtävissä, tuotepäällikön tehtävissä sekä erilaisissa jälkimarkkinoinnin tehtävissä. Raatikaisella on kokemusta johtoryhmätyöskentelystä sekä markkinoinnin kehittämisestä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Lisäksi hänellä on kokemusta kaupan alan perheyrityksessä toimimisesta.

”Otan uuden tehtävän vastaan innostunein mielin. On hienoa päästä mukaan Witraktorin tiimiin, joka edustaa alan huippubrändejä. Odotan innolla tulevia kohtaamisia asiakkaiden ja uusien kollegoiden kanssa”, Raatikainen kertoo.

Koneurakointi 3/2024

Kevään Koneurakointi ilmestyy huhtikuun alkuun, ja keikkuvaa kevättä kyyditetään ja kiihdytetään kannessa olevan Konetyö Ko-Min Volvolla. Suomi on myös pitkä maa, joka näkyy jutuissakin, sillä Rovaniemellä saakka on käyty tällä kertaa kuulemassa esimerkiksi Veljekset Ruokamon metsäkonetoiminnan ja Pomarak Oy:n kuulumisia. Purkupuolella katsotaan ARE-purkurobottia tarkemmin ja mukana on myös monta muuta tarinaa:

KONEET JA URAKAT

12 Ko-Min näköinen! 

Konetyö Ko-Mi Oy:n Volvo L60H tarjoillaan mustana ja maukkailla höysteillä.

30 Omaa tekemistä

Veljekset Ruokamo Oy urakoi pohjoisen puun parissa.

38 Ponsse uudistaa toimintamalliaan

Globaaleja linjanvetoja Vieremältä.

40 Purkaja Puolasta

ARE-purkurobotti tuo kilpailua ja ideoita luokkaansa.

50 Kuormaajatuotantoa ja akkuladontaa

Sähkö-Avantien akutkin tulevat omalta kokoonpanolinjalta.

56 Kahden konstin kauha

FMG Hybrid on siipikauha höyläysominaisuudella.

60 Pitkään linjalla

Pomarak Oy:n Raino Hämeenniemi aloitti urakoinnin vuonna 1976.

66 Nosturikauppaa kaikilla mantereilla

Lopelta lähtee uupumatonta nostokalustoa ympäri maailman.

72 Odotettu tekijä

Uusi Transit Custom tuo mukanaan nelivedon ja automaatin yhdistelmän.

78 Huolellisesti hämättyä huoltoa

Älyteknologia tuo kyseenalaisiakin mahdollisuuksia.

80 Litiumilla ohi lyijystä?

Sähkötrukkien akkukemia on muutoksessa.

82 Catti ja koukku

PALCAT yhdistää Cat 330:n ja järeän Palfingerin.

94 Siltojen kuntoluokitus uudistui

Siltojen kuntoja tarkastellaan uudella mallilla.

96 Vihreä Nortti

Tuttua Rautaa -katselmuksessa Norcarin kuormatraktoripioneeri.

TAPAHTUMAT

86 Kuvanveistoa kauhalla

Talvi toi jälleen Kaivureiden Lumenveisto-SM:t.

90 Muistojen vihertämiseksi

Museo Militaria Hämeenlinnassa tarjoaa konekantaakin.

VAKIOPALSTAT

18 Uutiskynnys

84 Katsaus koneeseen

104 Seuraavassa numerossa

Keväinen uutuus Vredolta

Vetisempikään alusta ei ole ongelma hollantilaisen Vredon esittelemälle VT Aqua 3.0:lle. Amfibiokoneen luvataan porskuttavan lietemultauksen parissa vaikka avovedessä.

Hollantilainen Vredo kertoo olevansa maailman ensimmäinen valmistaja, joka lähtee markkinoille itsekulkevan amfibio-lietemultaimen kanssa. Prototyyppi julkistettiin juuri sopivasti huhtikuun ensimmäiseksi päiväksi, kauden lähtiessä vähitellen käyntiin eri puolilla Eurooppaa.
Vredolta kerrotaan, että syyt laitteen kehittelylle ovat olleet selvät. Muuttuva ilmasto on aiheuttanut sen, että vettä tulee pelloille enemmän, ja työt on kuitenkin tehtävä. Dieselsähköisellä voimansiirrolla varustettu VT Aqua 3.0 kantaa selässään 30 kuution lietesäiliötä, ja kone on mahdollista varustella erilaisilla multaimilla. Uudet aluevaltaukset pelkissä kuravesissä piehtaroimisen lisäksikin ovat nyt mahdollisia. ”Tutkimme parhaillaan laitteen mahdollisuuksia esimerkiksi vesiheinän lannoittamiseen”, Vredolta kerrotaan.

AGCO investoi 70 miljoonaa euroa Linnavuoreen

AGCO-konserni investoi 70 miljoonaa euroa Nokian Linnavuoressa sijaitsevaan AGCO Power -tehtaaseensa kiihdyttääkseen erityisesti puhtaan energian innovaatioita.

Mittava investointi mahdollistaa puhtaan energian laboratorion rakentamisen. Laboratoriossa testataan vaihtoehtoisia polttoaineita, joiden tarkoituksena on vähentää työkoneiden päästöjä. Investointien avulla rakentuu myös koulutus- ja vierailukeskus sekä uutta tuotantotilaa niin sylinterinkansien kuin portaattoman CVT-voimansiirron osien valmistamiseen. Uudelleenkunnostettujen reman-moottoreiden toimitilat laajenevat maalaamolla ja testaustiloilla. Uusien rakennusten pinta-ala on yhteensä 11 000 neliömetriä ja ne valmistuvat tämän sekä ensi vuoden aikana.

”Panostamme Linnavuoressa ja koko AGCOssa puhtaan energian tulevaisuuteen. Lisäämällä tuotanto- ja tutkimuskapasiteettiamme huolehdimme entistä paremmin henkilökunnastamme ja palvelemme maailmaa kestävästi ruokkivia viljelijöitä”, AGCO Powerin toimitusjohtaja Juha Tervala kertoo.

AGCO Powerin Linnavuoren tehdas työllistää noin tuhat työntekijää ja investointien uskotaan luovan pohjaa myös työntekijämäärän kasvulle. Viimeisimmät investoinnit havainnollistavat AGCO Powerin mukaan sen pitkäjänteistä kasvua Suomessa. Marraskuussa 2023 tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi pitkäaikaisen kansainvälisen investoijan palkinnon sekä AGCO Powerille että Valtralle. AGCO:n investoinnit AGCO Powerin Linnavuoren tehtaaseen ovat olleet yhteensä yli sata miljoonaa euroa viimeisen viiden vuoden aikana.

Uuden teknologian testausta

Dieselmoottoreiden lisäksi AGCO laajentaa teknologiatarjontaansa kehittämällä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviä moottoreita ja sähköisiä ratkaisuja. Linnavuoren uusi tutkimuslaboratorio onkin AGCO Powerin mukaan luonnollinen jatke sen tuotekehitysvastuuseen.

”Puhtaan energian laboratorioon tulee useita testisoluja tulevaisuuden vaihtoehtoisilla polttoaineilla käyvien polttomoottoreiden sekä sähköisten ratkaisujen, kuten hybridien, polttokennojen ja suurjänniteakkujen kehittämiseen ja testaamiseen”, Juha Tervala toteaa.

Kiertotaloutta vuodesta 1990

AGCO Powerilta todetaan, että sen tuotteet on tehty kestämään, ja vuosienkin raskaan käytön jälkeen niiden arvoa ja käyttöikää voidaan jatkaa moottoreiden uudelleenkunnostuksen avulla. Moottorit valmistetaan uuden veroisiksi tarkastamalla, puhdistamalla ja koneistamalla tai korvaamalla kuluvat osat uusilla. Laatu varmistetaan koekäyttämällä jokainen moottori. Investoinnit Linnavuoren reman-toimintaan ovat osa AGCO:n maailmanlaajuisia investointeja uudelleenvalmistustoimintaan.  

Juha Tervala, AGCO Powerin toimitusjohtaja

”Olemme uudelleenkunnostaneet käytettyjä moottoreita, eli toteuttaneet kiertotaloutta jo vuodesta 1990. Korjatulle, testatulle, maalatulle ja uusimpien vaatimusten mukaiselle moottorille myönnetään täysi tehdastakuu. Investoinnit mahdollistavat reman-toiminnon kasvattamisen ja globaalin asiakaskunnan lisäämisen”, Tervala kertoo.

Kasvua tuotantomäärissä 

AGCO keskittää voimansiirto-osien valmistusta Linnavuoreen, sillä nyt tehdyt investoinnit mahdollistavat tehtaan kasvun traktorien portaattoman voimansiirron komponenttien valmistajana. Linnavuoren tehtaalla aloitetaan CVT-vaihteistojen komponenttien valmistus AGCOn traktorimerkeille, eli Valtralle, Fendtille sekä Massey Fergusonille. Tulevaisuuden suunnitelmana on valmistaa entistä enemmän korkean tarkkuuden voimansiirtokomponentteja.

”Tällä hetkellä tuotamme vuosittain noin miljoona hammaspyörää ja akselia, mutta odotamme tämän määrän tuplaantuvan investointien jälkeen”, Juha Tervala iloitsee.

Uuteen tuotantotilaan tulee myös uusi korkean automaatioasteen koneistuslinja AGCO Powerin uuden CORE-moottoriperheen sylinterinkansien valmistukseen.

Develon-valikoimassa neljä pitkäpuomia

Develon ilmoittaa, että sen valikoimasta löytyy nyt yhteensä neljä pitkäpuomista tela-alustaista kaivukonetta 24,6-52,2 tonnin työpainovälillä.

Develonin tämän hetken pitkäpuomikoneiden valikoima koostuu neljästä tela-alustaisesta mallista: DX225LC-7 SLR, DX300LC-7 SLR sekä DX530LC-7 josta löytyy SLR-mallit kahdella puomistopituudella.

DX225LC-7 SLR on saatavana 8,5 metrin peruspuomilla ja 6,2 metrin kaivuvarrella, jolloin suurin kaivu-ulottuma on 15,37 metriä ja suurin kaivusyvyys 11,66 metriä. Kaivukorkeus on enimmillään 13,05 metriä. Kaivuvoima kauhasta mitattuna on 10 tonnia ja varresta 6 tonnia.

DX300LC-7 puolestaan tarjoaa 10 metrin peruspuomin ja 7 metrin varren, joilla suurimmaksi ulottumaksi saadaan 17,51 metriä, syvyyttä 13,78 metriä ja korkeutta 14,2 metriä. Kaivuvoima kauhassa 10 tonnia, varresta mitattuna 7,1 tonnia.

Suurimpana koneena tarjolla on DX530LC-7, joka tulee kahdella puomistovaihtoehdolla. Semi-SLR on lyhyempi 9 metrin puomilla ja 6 metrin varrella, kun taas SLR tuo peliin 11 metrin puomin ja 8 metrin varren. Semi-malli tuottaa 16,06 metrin ulottuman, 11,8 metrin kaivusyvyyden ja 12,8 metrin korkeuden. Kauhan kaivuvoima on 19,2 tonnia, varren 13,8 tonnia.

Täyspitkä DX530LC-7 SLR saavutta 11+8 metrin kokoonpanollaan 19,62 metrin ulottuman, 15,13 metrin syvyyden sekä 14,44 metrin korkeuden. Kaivuvoimat ovat 14,3 ja 11,9 tonnia.

Moottorina DX225:ssä ja DX300:ssa ovat 6-sylinteriset Develon DL06V ja DL08V, tuottaen 129 kW (174 hv) ja 202 kW (271 hv), kun taas DX530:ssa moottorina on Scanian DC13-kuutonen 294 kilowatin eli 394 hevosvoiman teholla.

Isompi Britanniasta – JCB 370X

JCB on julkistanut odotettua jatkoa X-sarjan konevalikoimaan, kun markkinoille saateltiin uusi JCB 370X 35-40 tonnin työpainoluokkaan. X-sarjan uusin ja suurin kone korvaa poistuvan JS370:n.

JCB:n X-sarjan suurin kaivukone on nyt 35-40-tonniseen luokkaan sijoittuva 370X. Se tulee korvaamaan aiemman JS370:n, ja perustuu valmistajan mukaan täysin alusta asti uudelle suunnittelulle kuten aiemmatkin X-sarjan koneet.

Moottorina koneessa on tuoreimman sukupolven 322-hevosvoimainen Cummins, eli kuusisylinterinen, 8,9-litrainen L9, joka tuo peräti 14% enemmän tehoa aiempaan JS370:n moottoriin nähden. JCB:n mukaan uusi 370X on myös markkinoiden energiatehokkain kone, kyeten siirtämään 4,5 tonnia enemmän materiaalia polttoainelitraa kohden ja 86 tonnia enemmän tuntia kohden kuin seuraavaksi tuleva kilpaileva konemalli.

Hydrauliikka tulee Kawasakilta ja tuplapumppuinen järjestelmä tuottaa 2 x 302 litraa minuutissa sekä 350 baarin paineen, joka pystytään nostamaan tehonlisää tarvittaessa 380 baariin.

Kaivupuomisto koostuu 6,45-metrisestä peruspuomista ja vaihtoehtoina on 2,63-, 3,23- ja 4,03-metriset kaivuvarret. Myös pitkäpuomivarustus on valmistajan mukaan tilattavissa.

Ohjaamo on X-sarjan mukaisesti uusi CommandPlus, joka on tilavuudeltaan 2,86 kuutiometriä ja desibelitasoltaan 69 dB. 

Huomioitavaa on myös esimerkiksi uusi kuljettajan käyttöliittymä, JCB UX, joka tulee tuotantoon muissakin X-sarjan koneissa. Näyttö on uusi 10” kosketuspaneeli aiemman rullaohjattavan sijaan, ja järjestelmän käyttölogiikka on muuttunut entistäkin helpommaksi ja intuitiivisemmaksi. Mukana on 25 erilaista käyttäjäprofiilia, joiden avulla koneen käyttäjä voi mukauttaa toimintoja vastaamaan paitsi erilaisia työtarpeita, myös käyttäjiä. Pääkäyttäjä, eli esimerkiksi koneen omistaja, voi myös sulkea pois sellaisia toimintoja, joita ei halua kaikille käyttäjille antaa.

Huoltovälejä on pidennetty niin, että hydrauliikan osalta tuntimäärä on tuplaantunut 2000:n, moottorin jäähdytysnesteen vaihtoväli on 3000 tuntia ja ilmansuodattimen patruunan 2000 tuntia. 

Palaamme asiaan Koneurakoinnin numerossa 4/2024 tarkemmin, ja koneiden myynti on jo alkanut. Esittelykonekin pitäisi olla ihmeteltävänä lähiaikoina Suomessa.

Finavia tähtää kunnossapitoon vedyllä

Kuva: Finavia Oyj

Lentoasemayhtiö Finavia on sitoutunut edistämään kestävän lentoliikenteen kehittämistä Suomessa, ja liittyi Suomen vetyklusteriin tammikuussa 2024. Lisäksi Finavia osallistuu kansainväliseen EU-hankkeeseen, jossa yhtiö pilotoi Helsinki-Vantaalla vedyn käyttöä kunnossapidon kalustossa ensimmäisenä Euroopassa.

”Vety on tulevaisuudessa potentiaalinen energianlähde lentoaseman kalustossa ja ilmailussa. Valmistaudumme vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin niin oman kalustomme kuin lentoasemalla toimivien lentoyhtiöiden ja yritysten tarpeita ajatellen”, Finavian vastuullisuudesta, tekniikasta ja turvallisuudesta vastaava johtaja Henri Hansson sanoo.

Yritysvetoinen kansallinen vetyklusteri on perustettu vauhdittamaan vetytaloutta Suomessa. Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin tammikuussa 2024 tavoitteenaan liittää Finavian lentoasemat ja lentoliikenne Suomen vetyekosysteemiin.

”Lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä avainasemassa on lentokerosiinin korvaaminen fossiilittomalla käyttövoimalla, eli uusiutuvista raaka-aineista tehdyllä polttoaineella sekä sähköllä ja vedyllä. Suomalaisena lentoasemayhtiönä haluamme olla mukana Euroopan kärkijoukoissa innovoimassa uusien käyttövoimien soveltamiskohteita.”

Helsinki-Vantaalla pilotoidaan vetyä raskaan kaluston käyttövoimana

Finavia pilotoi ensimmäisenä Euroopassa vedyn käyttöä Helsinki-Vantaan lentoaseman raskaan kunnossapitokaluston käyttövoimana osana kansainvälistä Baltic Sea Region HyAirport -hanketta.

Vedyn käsittely antaa arvokasta kokemusta tulevaisuuden ilmailun tarpeisiin. Kolmivuotiselle vetyhankkeelle on myönnetty neljän miljoonan euron EU-rahoitus.

”Vetyvoimainen kalusto ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös vedyllä toimivat ilma-alukset tuovat mukanaan uudenlaisia vaatimuksia lentoasemille. Kokemus vedyn toimittamisesta, varastoinnista ja jakelusta antaa meille arvokasta tietoa lentoaseman toiminnan ja infrastruktuurin kehittämistä varten”, kestävän kehityksen päällikkö Mikko Viinikainen Finaviasta sanoo.

Baltic Sea Region HyAirport -hankkeessa Finavia vaihtaa Suomessa valmistetun harjapuhaltimen toisen moottorin kaasumaista vetyä polttavaksi mäntämoottoriksi. Finavian mukaan sillä on pelkästään Helsinki-Vantaalla noin 20 raskasta lumenpoistokonetta, jotka voisivat tulevaisuudessa toimia vetyvoimaisesti.

INFRA ry: Tiestön korjaustarve lähdössä hallitsemattomaan kasvuun

Teiden huono kunto on aiheuttanut tänä talvena vahinkoja ja vaaratilanteita eri puolilla Suomea. Tieverkon kunnossapidon vision perusteella nyt nähty voi olla INFRA ry:n mukaan vasta alkusoittoa. Tiestön peruskorjaustarve näyttää lähtevän jyrkkään kasvuun lähivuosina, yhdistys arvioi. 

INFRA ry on koonnut yhteen elinkeinoelämän ja väyläalan toimijoiden visioita tulevaisuuden tieverkon kohtalosta, eikä se ole kaunista luettavaa. Vision mukaan tiestön peruskorjaustarve näyttää lähtevän jyrkkään kasvuun lähivuosina. Keskeinen syy on tiestön ”suurten ikäluokkien” tulo korjausikään. Vision julkaisseet elinkeinoelämän ja väyläalan organisaatiot pitävät tilannetta hälyttävänä ja esittävät ratkaisuksi muutoksia väylärahoitukseen. Tilanteen pelastukseksi ehdotetaan kolmea konstia:

”Vuositasolla päivittäishoidon rahoitus pitää säilyttää ostovoimaltaan nykyisenä, päällystysmäärä vakiinnuttaa 4 000 kilometriin ja teiden muuhun korjaamiseen osoittaa 300 miljoonaa euroa. Kun nämä on tehty, vakautetaan tilanne ja pannaan piste rahoituksen jatkuvalle poukkoilulle”, INFRAn johtava asiantuntija Nina Raitanen sanoo. 

Vuonna 2023 tiestöä päällystettiin noin 1 400 kilometriä. Tierakenteiden korjaamiseen käytettiin 74 miljoonaa euroa perusväylänpidon rahaa. Etenkin päällystysrahat vaihtelevat rajusti eri vuosina. Väyläviraston tuoreimman arvion mukaan tieverkkoon kohdistuu liki 2,4 miljardin euron korjausvelka. 

Hyötyjä uudistuksista saadaan Raitasen mukaan nopeasti, kun korjausvelka ja tiestön ylläpitokustannukset kääntyvät laskuun ja tieturvallisuus sekä kuljetusten toimitusvarmuus paranevat. 

”Saamme yhteiskuntana säästöjä. Suomihan on täysin riippuvainen tieyhteyksistä: tavaraliikenteen tonneista 90 prosenttia kulkee meillä tietä pitkin. Siksi niin kilpailukykymme, kokonaisturvallisuutemme kuin kykymme houkutella vaikkapa vihreitä investointeja kohenevat, kun tiestö tulee kuntoon.”

Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola toivoo, että valtion menosäästöissä nähdään metsä puilta: ”Miljardisäästöjen paineessa tieverkko ei voi olla säästökohde, sillä se on ollut sitä jo yli 20 vuotta. Tiestön kunnossapidon vähentäminen johtaa kansalaisten ja yritysten kulkemisen ja kuljettamisen kustannusten nousuun. Ei meillä ole kansakuntana tällaiseen varaa.” 

Raskas liikenne otettava nykyistä paremmin huomioon 

Elinkeinoelämän ja väyläalan organisaatiot ovat julkaisseet oman visionsa tiestön kunnon pelastamiseksi. Visioraportti osoittaa tiestön korjaustarpeen kasvavan jyrkästi lähivuosina. Tärkeäksi syyksi nähdään verkon 1960–1970-luvulla rakennetut ”suuret ikäluokat”, jotka tulevat joukolla korjausikään. 

”Korjaustarve vaihtelee verkon rakentamis- ja korjaushistorian mukaan. Nopea kasvu paljastaa, että korjaaminen ei ole ollut tähän mennessä riittävää eikä riittävän systemaattista”, johtaja, professori Jorma Mäntynen Destiasta sanoo. 

Mäntysen mukaan kunnossapidon tulisi heijastaa paremmin raskaan liikenteen tarpeita: ”Kunnossapitopäätökset on meillä pohjattu liikennemääriin, ja se ylikorostaa henkilöautoliikennettä. Tiestö vaikuttaa talouteen, kilpailukykyyn, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen kuitenkin raskaan liikenteen kautta. Raskaalle liikenteelle tärkeää on esimerkiksi hoidon reagointinopeus ja täsmäkorjaukset.” 

”Alkutuotannon, teollisuuden ja kaupan toimitusketjut ulottuvat kaikkialle Suomeen, ja raskas liikenne käyttää tiestöä silloinkin, kun liikennemäärä on pieni: myös öisin ja syrjäseuduilla”, MTK:n johtaja Markus Lassheikki vahvistaa.

Isojoen Sahan toimitusjohtaja Esa Hakamäki nostaa esimerkiksi seututiet: ”Niistä osa on ajalta, jolloin kaluston massat yltivät 10 tonniin, kun nyt käytetään jopa 76 tonnin kalustoa. Heikkokuntoisten teiden kelirikkoajat katkaisevat puukuljetukset jopa viikoiksi. Annamme suotta etua kilpailijamaille.”

”Valtion tulisi luoda olosuhteet, joissa elinkeinoelämä voi luoda työpaikkoja, kasvua ja turvaa. Nyt tavoitteesta tuntuu tiestön osalta osin luovutun”, MTK:n Lassheikki pohtii. 

Suomi ei ole tiehuolineen yksin. Useissa länsimaissa kuten Ruotsissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa korjausvelkaongelmaan on puututtu erilaisilla infraohjelmilla. Ohjelmallinen ja ennakoiva korjaaminen on kokonaistaloudellisesti järkevää, sillä korjaaminen on sitä kalliimpaa, mitä huonompaan kuntoon tierakenne pääsee. Esimerkiksi päällystevaurion juurisyy on tuoreen visioraportin mukaan tien rakenteissa: kun pinta on rikki, ollaan jo myöhässä parhaasta korjausajankohdasta.

Tieverkon kunnossapidon vision toteuttivat INFRA, Kaupan liitto, Koneyrittäjät, MTK, Sahateollisuus, Tieyhdistys ja Destia. Se julkistettiin INFRAn ammattipäivillä 13.3.2024.

Destia ostaa Verkkoviikarit Oy:n

Destia vahvistaa rataliiketoimintansa sähköistys- ja turvalaitekyvykkyyttä ostamalla Verkkoviikarit Oy:n. Kaupassa Verkkoviikarit Oy:n toiminta siirtyy kokonaisuudessaan Destialle 12.3.2024 sisältäen liiketoiminnan, noin 20 työntekijää, kaluston ja sopimukset.

Verkkoviikarit Oy on toiminut Destian alihankkijana ratarakentamisessa ja -kunnossapidossa, ja sillä on kokemusta niin radoista, raitioteistä kuin metrosta. Se tekee myös muita sähkötöitä ja rakentamiseen liittyviä urakoita.

”Rataliiketoiminta on keskeinen osa Destian strategiaa. Valtion ja kaupunkien investoinnit raideinfraan tarjoavat liiketoiminnalle hyvää kasvupotentiaalia. Haluamme siksi vahvistaa rataliiketoimintamme sähköistys- ja turvalaitekyvykkyyttä. Verkkoviikareiden osaaminen vahvistaa tarjontaamme ja toivotammekin uudet työntekijät lämpimästi tervetulleiksi Destiaan”, sanoo Kari Alavillamo, Rata- ja kaupunkipalvelut-liiketoimintaryhmän johtaja, Destia.

Destian rataliiketoiminta rakentaa ratoja ja raitioteitä. Se on myös Suomen johtava radan päällysrakenteen ja turvalaitteiden kunnossapitäjä, joka ylläpitää noin 3 600 kilometriä valtion rataverkkoa. Se tarjoaa palveluitaan myös yksityisraiteiden kunnossapitoon ja rakentamiseen.

Koneurakointi 2/2024

Vuoden 2024 toinen Koneurakointi tuo paljon talvista asiaa, sattuneesta syystä. On Wille 875 Delta, JCB Fastrac 4220 iCON sekä OXSA Snow 285 -siipilumilinko, joiden tehtävät ovat vuodenaikaan varsin sopivia. Metsässä käydään Granvikin Metsätyön juttusilla, ja tapahtumarintamakin on päästy vyöryttämään sekä Kuopion että Jyväskylän suunnalla. Katso koko sisällyslista tästä ja lehti saapuu hyllyihin ja tilaajille viikolla 10.

KONEET JA URAKAT

6 Paras kaveri

Kiinteistöhuolto Esa Vanhanen Oy:n tuore Wille 875 Delta -taajamakone.

20 Deeren jäljillä Evijärvellä

Granvikin Metsätyö Oy:n John Deere 1170G -hakkuukone H424-hakkuupäällä.

26 Hiottuja yksityiskohtia

Bobcat tuo L75- ja L85-pienkuormaajiin L95:n ominaisuuksia ja parannuksia.

28 Ikonikonttori

M. Sihlman Oy:lle tuli Suomen ensimmäinen JCB Fastrac 4220 iCON.

36 Suuren luokan lähtökuoppa

Laakson yhteissairaala -hanke etenee louhinta- ja perustusvaiheessa.

42 Mönkivälle sattuu

Traktorimönkijöiden kysyntä heijastuu myös onnettomuustilastoihin.

44 Teknologialoikka lakeuksilla

Ponsse-konserniin kuuluva Epec avasi Seinäjoelle huippumodernin ESF1:n.

50 Etupäässä takapäässä

OXSA Snow 285 on raskaaseen urakointikäyttöön tehty siipilumilinko.

64 Väellä ja e-voimalla

Peugeot e-Expert Crew Cab on autoveroton miehistöohjaamopaku.

70 Paluu pelloille

Pyörätuolistakin voi päästä peltotöihin, jos traktorista tehdään esteetön.

72 Volvo vedenajoon

Volvo A25G -dumpperi ja 19 motin vesisäiliön kastelu- ja vesitykkilaittein.

74 Mecalift Oy tehostaa ja keskittää tuotantoaan

Mecaliftin Meclift-trukkituotanto siirtyy Toijalaan.

76 Riviviljelijän Ressu

IH 2+2-traktori oli mielipiteitä jakanut ja keulan verran edelle pyrkinyt mallisarja.

TAPAHTUMAT

56 Kauden käynnistelyä

Kuopion Konepäivät toi aurinkoa ja tunnelmaa konealan kohmeeseen.

62 Lutakon lumilla

Talvitiepäivien pitovuoro oli tällä kertaa Jyväskylässä.

VAKIOPALSTAT

12 Uutiskynnys

82 Seuraavassa numerossa

2,310tykkääjääTykkää