>

Land Rover Defender tekee paluun Goodyearin rengastamana

Kuva: Goodyear

Jaguar Land Rover on tehnyt useiden vuosien ajan läheistä yhteistyötä Goodyearin kanssa ensiasennusrenkaiden toimittamiseksi sen laajan valikoiman eri malleille. Tällä kertaa tämä isobritannialainen merkki luottaa jälleen siihen, että Goodyear varustaa yhtiön todellisen maasturilegendan, uuden Land Rover Defenderin, joka palaa täysin uutena sukupolvena vuonna 2020.

Uusi Land Rover Defender voidaan varustaa erikokoisilla ja eri ominaisuuksia sisältävillä Goodyear-renkailla. Esimerkiksi Goodyear Wrangler All-Terrain Adventure on saatavilla 18, 19 ja 20 tuuman vanteille uuteen Defenderiin. Tämän monipuolisen ja kaikenlaiseen käyttöön soveltuvan renkaan ansiosta uudella Land Rover Defenderillä ajavat voivat valmistajansa mukaan nauttia hyvin korkeasta ajomukavuuden tasosta ja samaan aikaan siirtyä milloin tahansa tieltä maastoon ja ajaa maastossa ehdottomalla varmuudella. Renkaassa on vahvistettu Kevlar-runko, joka takaa yhdenmukaisuuden ja ehkäisee renkaan puhkeamista maastokäytön aikana. Renkaan olka-alueilla käytetään DuraWall-teknologiaa, joka ehkäisee rengasrikkoja tai vaurioita renkaan sivualueella, mikä on erittäin hyödyllinen ominaisuus kivisillä alueilla ajettaessa. Tässä renkaassa on myös optimoitu pintakuvio, jonka ansiosta rengas saavuttaa Goodyearin tiedotteen mukaan peräti 37% paremman kilometrituloksen kilpailijoiden keskiarvoon verrattuna.

Goodyear kertoo tarjoavansa myös poikkeuksellisen maastoajosuorituskyvyn tason asiakkaille, jotka haluavat päästä autollaan vielä pitemmälle: Goodyear Wrangler DuraTrac -rengas on saatavilla Land Rover -liikkeistä 18, 19 ja 20 tuuman vannekoolla uuteen Defenderiin. Wrangler DuraTrac renkaan ominaisuuksiin kuuluu TractiveGroove-teknologia, joka takaa optimaalisen vetopidon haastavilla alustoilla, kuten mutaisessa maastossa.

Komatsu Forest toimittaa Liettuan valtiolle metsäkoneita

Komatsu Forest Oy tiedottaa voittaneensa tarjouskilpailun Liettuan valtion metsiin toimitettavien metsäkoneiden ensimmäisellä hankintakierroksella. Tämä tarjouskilpailu koski seitsemää harvesteria ja kahdeksaa kuormatraktoria.

Yrityksen tiedotteen mukaan koneiden tekniset ominaisuudet, pitkälle kehitetyt digitaaliset palvelut ja tuottavien korjuumenetelmien tietotaito olivat ratkaisemassa tätä kauppaa Komatsu Forestille.

Komatsu Forest Oy on jo aloittanut koneiden toimitukset. Hakkuukoneet ovat järeitä kahdeksanpyöräisiä Komatsu 931XC -malleja, jotka on varusteltu Komatsu C144 -hakkuulaitteilla.
Kuormatraktorit ovat kahdeksanpyöräisiä Komatsu 855 -koneita.

Liettuan metsähallituksen kanssa solmittu yhteistyö on tärkeä avaus Komatsulle ja sen puolitoista vuotta sitten jälleenmyyjänä aloittaneelle Dojus Agrolle, joka omassa kauppaan liittyvässä tiedotteessaan kertoo valtionmetsien koneinvestointien jatkuvan lähitulevaisuudessa.

Kauppaan sisältyy laaja tekninen ylläpito- ja koulutuskokonaisuus, jolla edistetään liettualaisten koneenkäyttäjien ja huollon tieto-taitoa uusimpaan metsäkonetekniikkaan. Tavoitteena on koneiden korkea käyttöaste, tuottavuus ja taloudellisuus. Koneet on kytketty MaxiFleet- ja MaxiVision-pilvipalveluihin, jotka tukevat koneiden hallintaa, seurantaa sekä tuottavien työmenetelmien kehittämistä.

John Deere Forestry uusiin tiloihin Keski-Suomessa

Kuva: John Deere Forestry

John Deere Forestryn Keski-Suomen toimipiste on muuttanut uusiin toimitiloihin Laukaaseen, ja toiminta on käynnistynyt viime viikolla.

Uusi osoite on Sorajyvänkatu 2, 41310 Leppävesi. Itse asiassa osoite on niin tuore, että edes kaikki navigaattorit eivät vielä välttämättä sinne löydä. Niinpä vaihtoehtoinen kohde on Kuukanpääntie 1046, jonka näpyttely vie käytännössä samoille sijoille.

Made in Finland -konekiertue tulee syksyllä

Kotimaiset konealan toimijat Nokian Renkaat, Novatron, Snowek, Serco, Dynaset ja ALLU järjestävät Made in Finland -konekiertueen läpi Suomen syksyn aikana.
Tapahtumapäivänä toiminta alkaa kiertuepaikoilla aina klo 09.00 ja päivä jatkuu klo 15.30 saakka. 

Kiertupaikkakunnat ja -päivämäärät ovat seuraavat:

10. syyskuuta, Rovaniemi 
Isäntänä: Volvo CE Varikkotie 2, 96320 Rovaniemi 

11. syyskuuta, Oulu 
Isäntänä: Mateko Oy, Takojantie 8, 90420 Oulu

23. syyskuuta, Seinäjoki 
Isäntänä: Rinta-Jouppi Machine, Lentokentäntie 2, Ilmajoki

24. syyskuuta, Lempäälä 
Isäntänä: Real Machinery, Realparkinkatu 9, 37570 Lempäälä

30. syyskuuta, Turku 
Isäntänä: Rotator, Uimarannantie 3, 21420 Lieto

1. lokakuuta, Vantaa 
Isäntänä: Rentti, Kiitoradantie 3, 01530 Vantaa

Ponsse pääsi vaikeasta tilanteesta huolimatta kohtuulliseen liikevaihtoon

Ponssen osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2020 on julkistettu. Lukuina kulunut puoli vuotta näyttää seuraavalta:

– Liikevaihto oli 276,4 (H1/2019 315,8) miljoonaa euroa.

– Q2 liikevaihto oli 131,9 (Q2/2019 172,7) miljoonaa euroa.

– Liiketulos oli 21,8 (H1/2019 30,4) miljoonaa euroa ja liiketulosprosentti 7,9 (9,6).

– Q2 liiketulos oli 8,4 (Q2/2019 17,5) miljoonaa euroa ja liiketulosprosentti 6,4 (10,2).

– Tulos ennen veroja oli 7,0 (H1/2019 30,1) miljoonaa euroa.

– Liiketoiminnan rahavirta oli -14,6 (2,7) miljoonaa euroa.

– Osakekohtainen tulos oli 0,11 (0,83) euroa.

– Omavaraisuusaste oli 47,9 (51,3) prosenttia.

– Tilauskanta oli 179,3 (361,1) miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Juho Nummela kertoo tämän hetken näköaloista seuraavaa:

Koronapandemian vuoksi toinen vuosineljännes oli Ponsselle erittäin haastava. Komponenttien saatavuusongelmista alkaneet haasteet realisoituivat nopeasti kysynnän kriisiksi markkinoilla lisääntyneen epävarmuuden johdosta. Markkinatilanteen heikennyttyä saatujen tilausten arvo toisella neljänneksellä oli 110,6 (168,8) miljoonaa euroa ja tilauskantamme laski 179 miljoonaan euroon.

Nopean reagoinnin ansiosta pystyimme kuitenkin sopeutumaan äkilliseen tilanteeseen tehokkaasti. Koronapandemian alkuvaiheessa komponenttien saatavuusongelmat liittyivät eurooppalaisiin kumppaneihimme, kun erityisesti Pohjois-Italiassa ja Saksassa toimivat tehtaat joutuivat sulkemaan oviaan. Varautumisemme ansiosta tuotantomme pyöri yhdessä vuorossa ilman keskeytyksiä, ja kesäkuussa nostimme tehtaan kapasiteetin takaisin normaalille tasolleen. Tuotanto- ja huoltotoimintoja lukuun ottamatta henkilökuntamme siirtyi etätyöhön maaliskuun puolivälissä. Muutoksista huolimatta ponsselaisten tekemisen taso pysyi erinomaisena ja jatkoimme yhtiön voimakasta kehittämistä kaikissa toiminnoissa.

Tehtaan keskeytymättömän toiminnan ansiosta säilytimme vaikeassa tilanteessa kohtuullisen liikevaihtotason. Vuoden toisella neljänneksellä Ponssen liikevaihto oli 131,9 (172,7) miljoonaa euroa. Koronapandemia vaikutti laajasti asiakkaidemme toimintaan ja huoltopalveluiden ja vaihtokoneliiketoiminnan liikevaihto laski uuskonemyynnin ohella. Vaihtokonemyyntimme oli heikkoa erityisesti toisen neljänneksen alussa ja vaihtokonevarasto kasvoi katsauskaudella huomattavasti. Neljänneksen loppua kohti kaikki liiketoiminta-alueemme alkoivat selvästi virkistyä.

Liiketoiminnan aktiivisuuden laskiessa koko henkilöstöä koskivat kuluneella neljänneksellä määräaikaiset lomautukset ja tehokas kulukuuri. Nämä toimenpiteet vaikuttivat merkittävästi taloudelliseen suoritukseemme. Ponssen liikevoitto kuluneella neljänneksellä oli 8,4 (17,5) miljoonaa euroa ja liiketulosprosentti 6,4 (10,2). Laskimme liiketoiminnan kuluja kuluneella neljänneksellä noin 20 prosenttia. Kumulatiivinen rahavirta oli toisen vuosineljänneksen lopussa -14,6 (2,7) miljoonaa euroa. Katsauskauden liiketulokseen ei ollut tarvetta sisällyttää merkittäviä kertaluontoisia tulosvaikutteisia eriä ja yhtiön tase on vahva.

Haastavassa toimintaympäristössä jatkamme panostuksiamme myyntiin, huoltoon ja varaosien saatavuuteen normaalisti, ja palvelemme asiakkaitamme parhaan kykymme mukaan. Pyrimme keskittymään asioihin, joihin voimme vaikuttaa ja varsinkin investoinnit tuotteidemme kehitykseen tuottavat jatkuvasti tuloksia. Vieremän tehtaamme on aikataulussa ja erinomaisessa iskussa. Tehdas jatkaa toistaiseksi kahdessa vuorossa täydellä kapasiteetilla kohtuullisen tilauskantamme ansiosta.

Koronapandemian aiheuttama epävarmuus on muuttanut nopeasti toimintaympäristöämme ja heikentänyt metsäkoneiden kysyntää. Syksy tulee olemaan meille haastava. Tilauskannan kasvattaminen syksyn aikana on tärkeää, jotta voimme varmistaa normaalin toiminnan myös vuoden vaihteen jälkeen.

Tärkeintä on turvata henkilökuntamme, asiakkaidemme ja muiden sidosryhmiemme terveys kaikissa olosuhteissa.



LIIKEVAIHTO

Konsernin liikevaihdoksi muodostui katsauskauden aikana 276,4 (315,8) miljoonaa euroa, joka on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vertailukaudella. Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 76,0 (79,7) prosenttia.

Liikevaihto jakautui alueittain seuraavasti: Pohjois-Eurooppa 42,9 (37,7) prosenttia, Keski- ja Etelä-Eurooppa 22,8 (21,1) prosenttia, Venäjä ja Aasia 11,5 (16,3) prosenttia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka 22,1 (24,5) prosenttia sekä muut maat 0,7 (0,4) prosenttia.


TULOSKEHITYS

Liiketulos oli 21,8 (30,4) miljoonaa euroa. Liiketuloksen osuus liikevaihdosta oli katsauskaudella 7,9 (9,6) prosenttiaKonsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 4,8 (22,6) prosenttia.

Henkilöstökulut olivat katsauskauden aikana 42,9 (48,0) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 24,0 (29,1) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja -kulut olivat nettomääräisesti -14,8 (-0,3) miljoonaa euroa. Rahoituseriin on kirjattu valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssivoitot ja -tappiot, joiden nettovaikutus katsauskauden aikana oli -13,5 (0,6) miljoonaa euroa. Emoyhtiön saamiset muilta konserniyhtiöiltä olivat nettomääräisesti 111,1 (106,4) miljoonaa euroa. Saatavat tytäryhtiöiltä koostuvat pääosin myyntisaamisista, joiden arvostamiseen liittyvistä suojaamattomien erien realisoitumattomista kurssitappioista kirjaamattomat verosaamiset vaikuttavat konsernin efektiiviseen veroasteeseen. Katsauskauden tulokseksi muodostui 2,9 (23,2) miljoonaa euroa. Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,11 (0,83) euroa.


TASE JA RAHOITUS

Konsernitaseen loppusumma oli katsauskauden päättyessä 484,8 (403,0) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden määrä oli 174,8 (157,1) miljoonaa euroa. Myyntisaamisia oli 38,5 (53,0) miljoonaa euroa sekä likvidejä kassavaroja 103,3 (24,2) miljoonaa euroa. Konsernin oman pääoman määrä oli 229,5 (202,2) miljoonaa euroa ja emoyhtiön oma pääoma (FAS) oli 215,7 (187,8) miljoonaa euroa. Korollisten velkojen määrä oli 165,0 (77,6) miljoonaa euroa. Yhtiö on varmistanut likviditeettiään nostamalla rahoituslimiiteistä ja yritystodistusohjelman kautta lyhytaikaista lainaa. Yhtiön rahoituslimiiteistä on käytössä 41 %. Konsernin lainat rahoituslaitoksilta ovat vakuudettomia lainoja ilman rahoituskovenantteja. Konsernin nettovelat olivat 61,7 (53,3) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste (net gearing) 26,9 (26,3) prosenttia. Omavaraisuusaste oli katsauskauden päättyessä 47,9 (51,3) prosenttia.

Liiketoiminnan rahavirta oli -14,6 (2,7) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -7,2 (-11,5) miljoonaa euroa.


SAADUT TILAUKSET JA TILAUSKANTA

Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 217,4 (391,6) miljoonan euron arvosta ja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 179,3 (361,1) miljoonaa euroa.


JAKELUVERKOSTO

Ponsse-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Ponsse AB, Ruotsi; Ponsse AS, Norja; Ponssé S.A.S., Ranska; Ponsse UK Ltd, Iso-Britannia; Ponsse Machines Ireland Ltd, Irlanti, Ponsse North America, Inc., Amerikan Yhdysvallat; Ponsse Latin America Ltda, Brasilia; Ponsse Uruguay S.A., Uruguay; OOO Ponsse, Venäjä; Ponsse Asia-Pacific Ltd, Hong Kong; Ponsse China Ltd, Kiina sekä Epec Oy, Suomi. Konserniin kuuluu myös kiinteistöyhtiö Ponsse Centre, Venäjä. Lisäksi konserniin kuuluu osakkuusyhtiö Sunit Oy, Suomi, josta Ponsse Oyj:n omistusosuus on 34 prosenttia.


TUOTEKEHITYS JA INVESTOINNIT

Konsernin tuotekehitysmenot olivat katsauskaudella yhteensä 10,9 (9,6) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 4,4 (3,1) miljoonaa euroa.

Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 7,2 (11,7) miljoonaa euroa. Ne koostuivat tuotekehitysaktivointien lisäksi rakennusinvestoinneista ja tavanomaisista koneiden ja laitteiden ylläpito- ja korvausinvestoinneista.


JOHTO

Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, toimitusjohtajan sijainen, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg, huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, henkilöstöjohtaja Paula Oksman, toimitusketjusta vastaava johtaja Tommi Väänänen sekä myynti- ja markkinointijohtaja Marko Mattila. Yhtiön johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus.

Myynnin aluejohtajaorganisaation johdossa toimivat konsernin myynti- ja markkinointijohtaja Marko Mattila ja huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen. Aluejohtajat raportoivat Ponsse Oyj:n jälleenmyyjäverkostosta vastaavalle johtaja Jussi Hentuselle. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ja Jussi Hentunen raportoivat Ponsse Oyj:n myynti- ja markkinointijohtaja Marko Mattilalle.

Aluejako ja vastuuhenkilöt on esitetty alla:
Pohjois-Eurooppa:
Jani Liukkonen (Suomi),
Carl-Henrik Hammar (Ruotsi ja Tanska sekä Norja) ja
Tarmo Saks (Viro, Latvia ja Liettua).

Keski- ja Etelä-Eurooppa:
Tuomo Moilanen (Saksa ja Itävalta),
Clément Puybaret (Ranska),
Janne Tarvainen (Espanja ja Portugali),
Dean Robson (Iso-Britannia),
Patrick Murphy (Irlanti),
Gary Glendinning (Unkari, Romania, Slovenia, Kroatia ja Serbia) ja
Tarmo Saks (Puola, Tsekki ja Slovakia).

Venäjä ja Aasia:
Jaakko Laurila (Venäjä ja Valko-Venäjä),
Janne Tarvainen (Australia ja Etelä-Afrikka) ja
Risto Kääriäinen (Kiina ja Japani).

Pohjois- ja Etelä-Amerikka:
Pekka Ruuskanen (USA),
Eero Lukkarinen (Kanada),
Fernando Campos (Brasilia) ja
Martin Toledo (Uruguay, Chile ja Argentiina).


HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 1 771 (1 755) henkilöä. Katsauskauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 1 777 (1 808) henkilöä.


OSAKKEET

Yhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu 28 000 000 osakkeesta. Osakkeiden vaihto ajalla 1.1.–30.6.2020 oli 2 206 888 kappaletta, joka on 7,9 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 54,8 miljoonaa euroa. Katsauskauden alin kurssi oli 19,36 euroa osakkeelta ja ylin 33,00 euroa osakkeelta.

Katsauskauden päätöskurssi oli 25,40 euroa osakkeelta ja koko osakekannan markkina-arvo 711,2 miljoonaa euroa.

Katsauskauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 227 omaa osaketta.


VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamista valtuutuksista ja muista päätöksistä on annettu erillinen tiedote 27.5.2020.


HALLINNOINTI

Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on vahvistanut tämän hallinnointikoodin, joka noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance). Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.

Hallinnointikoodi on luettavissa yhtiön internet-sivujen sijoittajaosiossa.


RISKIENHALLINTA

Riskienhallinta perustuu yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekä turvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta.

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan.

Riskienhallinta on osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta.


LÄHIAJAN RISKIT JA NIIDEN HALLINTA

Maailman talouden epävarmuus saattaa vaikuttaa metsäkoneiden kysynnän heikkenemiseen. Epävarmuutta voi lisätä kehittyvien maiden valuuttamarkkinoiden volatiliteetti. Erityisesti geopoliittinen tilanne lisää epävarmuutta rahoitusmarkkinoiden toimivuuden ja pakotteiden kautta. Vientimaiden vero- ja tullilainsäädännöissä tapahtuvat muutokset voivat vaikeuttaa yhtiön harjoittamaa vientikauppaa tai sen kannattavuutta.

Koronaviruspandemia on aiheuttanut nopeita muutoksia yhtiön toimintaympäristössä. Yhtiön johto on pyrkinyt aktiivisesti seuraamaan ja ennakoimaan pandemian kehittymistä sekä ryhtynyt pandemian vaikutusten ennaltaehkäiseviin ja korjaaviin toimenpiteisiin. Koronapandemian pitkittyminen voi vaikuttaa merkittävästi metsäkoneiden kysyntään sekä komponenttien että rahoituksen saatavuuteen.

Emoyhtiö seuraa konsernin sisäisten ja ulkoisten myyntisaamisten arvon muutoksia sekä niihin liittyvää riskiä arvonalentumisesta.

Yhtiön rahoituksen riskienhallinnan keskeisenä tavoitteena on maksuvalmius-, korko- ja valuuttariskien hallinta. Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiöllä on käytössään eri rahoittajien kanssa tehtyjä luottolimiittisopimuksia. Haitallisten koronmuutosten vaikutusta minimoidaan käyttämällä erilaisiin viitekorkoihin sidottuja luottoja sekä koronvaihtosopimuksia. Valuuttakurssimuutosten vaikutusta vähennetään osittain johdannaissopimusten avulla.


LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Ponsse perui 17.3.2020 antamallaan tulosvaroitustiedotteella aikaisemman tulosohjauksen, jonka mukaan konsernin euromääräisen liikevoiton odotetaan olevan vuonna 2020 samalla tasolla kuin 2019.

Koronaviruspandemian merkitystä ja sen vaikutusta Ponssen liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, toiminnan tuloksiin tai maksuvalmiuteen ei voida tällä hetkellä kohtuudella arvioida tilanteen nopean kehityksen ja epävarmuuden vuoksi.

On edelleen epäselvää, kuinka kauan koronapandemia tulee jatkumaan, joten emme tässä vaiheessa anna tulosohjausta kuluvalle vuodelle.

Kulujen tarkka kontrollointi tulee yhtiössä jatkumaan ja investointeja toteutetaan tarkkaa harkintaa käyttäen. 
 


Suomalaisnimityksiä Deere&Companyn vastuupaikoille

John Deere Forestry Oy:n toimitusjohtaja Timo Ylänen on nimitetty koko Deere&Company-konsernin metsäkoneliiketoiminnan johtajaksi. Uudessa tehtävässään Ylänen vastaa sekä katkotun puutavaralajimenetelmän että kokopuumenetelmän koneiden liiketoiminnasta maailmanlaajuisesti ja siirtyy myös johtoryhmän jäseneksi maanrakennus- ja metsäkonedivisioonaan.

Timo Ylänen

Uudessa tehtävässään Ylänen raportoi maanrakennus- ja metsäkone -divisioonan pääjohtaja John Stonelle. Deere&Companyn luonnehdinnan mukaan Timon vahva myynti- ja markkinointiosaaminen, metsäteollisuuden globaali asiantuntemus sekä vakaa liiketoimintaosaaminen ovat vahvana pohjana uuteen tehtävään.

Uudessa positiossaan Yläsen toimipaikka on Tampere.

John Deere Forestry Oy:n talousjohtaja Tarja Tuomela on nimitetty vastaamaan Deere&Company konsernin metsäkoneliiketoiminnan taloushallinnosta maailmanlaajuisesti. Myös Tarjan toimipaikka on Tampere.

Tarja Tuomela

Kesäkuussa 2020 Deere julkisti uuden Smart Industrial -toimintamallin, joka kohdistuu tuotantojärjestelmien, teknologiaratkaisujen sekä tuotteiden koko elinkaarta tukevien järjestelmien kehittämiseen. Uusi toimintamalli on suunniteltu tuottamaan selvää lisäarvoa asiakkaille sekä tukemaan heidän kannattavuuttaan. Toimintamallin mukaisesti tuotekehitykseen suunnatut määrärahat tullaan allokoimaan lupaavimpiin, kannattaviin ja asiakkaalle selvää lisäarvoa tuottavaan teknologiaan, tarkoituksena integroida älykkäät teknologiainnovaatiot myös olemassa olevaan valmistukseen. Myös organisaatiorakenteita uudistetaan tukemaan uutta toimintamallia.

Mohedaa Suomesta

Kuva: Juha Pokki

Ruotsalaiset Moheda-nosturit ja -metsäperävaunut tulevat Suomeen FID Engineering Oy:n toimesta. Valmistaja kertoo, että tuotteet on suunniteltu erityisen kovaan käyttöön ja pohjoismaiden vaativiin olosuhteisiin ympäri vuoden. Tuotteen valmistamisesta ja kehittämisestä vastaavat Ruotsissa pitkän kokemuksen omaavat metsäalan ammattilaiset. Maahantuojalta kerrotaan, että Moheda-nosturit ovat voimakkaita ja niihin voi tarvittaessa valita pitkällä ulottuvuudella olevan teleskooppipuomiston. Kotimaassaan Moheda on arvostettu tuotemerkki, ja FTG Mowi- ja Moheda-tuotteilla on selkeä markkinajohtajan asema Ruotsissa.

Operail aloittaa Suomessa syksyllä

Kuva: AS Operail

Viron valtion omistama rautatielogistiikkayritys AS Operail ilmoitti jo viime syksynä aikeistaan aloittaa tavarajunaliikenteen Suomessa. Kesällä maahan saapuivatkin ensimmäiset vetokalustoyksiköt, ja liikennöinti aloitetaan lähiaikoina.

Virolainen valtionyhtiö Operail tunnettiin aiemmin nimellä EVR Cargo, ja se perustettiin vuonna 2012 Eesti Raudteen tavaraliikennetoimintojen pohjalle. Yritys toimii pelkästään tavaraliikenteen parissa, ja ilmoitti viime syksynä investoivansa ensimmäisessä vaiheessa lähes 50 miljoonaa euroa Suomen toimintoihinsa. Perustetun Operail Finlandin toimitusjohtajaksi nimettiin Ilkka Seppänen, jolla on merkittävä kokemushistoria VR Groupin tavaraliikennepuolelta.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt yhtiölle yhtenäisen turvallisuustodistuksen ja toimiluvan rautatieliikenteen harjoittamiseen Suomen rataverkolla, ja kuluvan kesän aikana Suomeen on tullut jo dieselveturiyksiköitä, jotka saivat rataverkolla tyyppitunnuksen Dr20. 

Suomeen tulee tässä vaiheessa yhteensä yhdeksän kappaletta yhdysvaltalaisia kuusiakselisia Wabtec PowerHaul-vetureita, ja heinäkuun lopulla kaksi ensimmäistä veturia oli viranomaisten tyyppihyväksyttävinä.   

Voimanlähteenä veturityypissä on 16-sylinterinen GE PowerHaul P616 -dieselmoottori, joka tuottaa 3700 hevosvoimaa. Tämä muutetaan vaihtovirraksi, joka pyörittää ratamoottoreita. Valmistaja Wabtec on GE:n omistama yritys, ja se muodostui jarruistaan tunnetun Wabcon sekä veturivalmistaja MotivePowerin yhdistyessä vuonna 1999.  Kun toiminta Suomessa alkaa, Operail siirtyy listalla VR Groupin jälkeen Suomen toisiksi suurimmaksi rautatierahdin kuljettajaksi kotimaisen Fenniarailin edelle. Operaililla on Suomen-toimintojen alkamisen jälkeen vahvuudessaan hieman yli 70 veturia ja noin 3500 tavaravaunua. Vaunuista reilusti yli puolet on vuokrattu kansainvälisille asiakkaille.

AFM 75 -hakkuupää suuntaa Suomesta maailman suursavotoille

Jyväskyläläinen AFM-Forest Oy tuo markkinoille täysin uudistetun AFM 75 -hakkuupään, jonka kuumimmat kohdemarkkinat löytyvät esimerkiksi Pohjois-Amerikan suurhakkuilta.

Valmistaja luonnehtii kouraa näin: ”Uusi AFM 75 on vankkarakenteinen prosessorikoura, jonka suuri syöttövoima yhdessä entistä paremman geometrian kanssa antavat kouralle suorituskyvyn, joka pystyy vastaamaan maailman markkinoiden kasvaviin haasteisiin.

Kestävyyttä on haettu sillä, että hakkuupään HD-runkorakenne, sekä kaikki muutkin rakenteet ovat Ruukin erikoisterästä, ja yhdessä vankkojen laakerointien kanssa tämän kerrotaan takaavan kouran häiriöttömän toiminnan haastavimmissakin olosuhteissa sekä erityyppisissä alustakoneissa.

Samoin tiltin laaja kääntökulma, sekä erityisesti prosessointiin suunniteltujen veitsien geometria mahdollistavat valmistajan mukaan tehokkaan maastapoiminnan myös jyrkissä rinneolosuhteissa. Uutuuden suunnitteluvaiheessa AFM-Forest on kuunnellut herkällä korvalla asiakkaiden toiveita, ja siten huomioinut esimerkiksi tarpeen nopeaan ja helppoon päivittäiseen laitteen huoltamiseen. 

Tarjolla on useita eri moottori- sekä syöttörullavaihtoehtoja, joiden ansiosta kouran varustelu eri markkina-alueille on helppoa. Uusi AFM 75 soveltuu erinomaisesti myös eukalyptuksen prosessointiin, sillä kouran rakenteissa on huomioitu toimivaan eukalyptuksen kuorintaan liittyvät vaatimukset. Kouran propo-ohjatun automaattikiristeisen sahalaitteen luvataan takaavan tehokkaan ja varman katkaisun prosessoitavasta puulajista riippumatta.

Hakkuupään moderni geometria ja lisävarusteinen latvasaha, yhdessä Supercut 150 sahan, sekä 360:n asteen pyörityksen kanssa, tekee siitä todella tehokkaan työkalun perinteiseen prosessointiin sekä tavaralajimenetelmällä toteutettuihin hakkuuoperaatioihin ilman kompromisseja.”Kertoo AFM-Forest Oy:n aluemyyntipäällikkö Timo Savornin.


Tekniset tiedot:
– Optimaalinen puun koko: 30-50cm (12-18 ”)
– Kaatohalkaisija, max: 860mm (33,5 ”)
– Syöttönopeus: 0-5,5m / s (0-18 jalkaa / s)
– Syöttövoima: 35kn (7,9lbf)
– Paino ilman rotaattoria 2800 kg (6173 lbs)
– Säädettävä / kelluva etuveitsi


Lisävarusteet:
– Latvasaha (20 cc sahamoottori, automaattinen sahaketjun kiristin)
– Supercut 150 404” tai ¾ ”sahaketjuille
– 2 tai 3 tai 4 liikkuvaa veistä (2 veistä prosessorikäytössä)
– 360° rotaattori (Rotobec RT503)
– lasertoiminen tyvenhaku-anturi
– Eukalyptuksen korjuuseen tarkoitetut kuorivat syöttörullat
– Kantokäsittely
– Värimerkaus

Poliisi tehovalvoo taas

Kuva: Harri Onnila

Poliisi valvoo tehostetusti raskasta liikennettä koko maassa maanantaista sunnuntaihin 20.- 26.7.2020.

Valtakunnalliseen tehovalvontaan osallistuvat kaikki poliisilaitokset sekä Rajavartiolaitos. Valvontajakso on samalla osa Euroopan liikennepoliisiverkoston (ROADPOL) Euroopan laajuista valvontateemaa.

Raskaan liikenteen valvonta on yksi poliisille asetetuista liikenneturvallisuustyön painopistealueista vuonna 2020. Valvonnan tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen sekä harmaan talouden ja kuljetusrikollisuuden torjunta.

”Valvontaa kohdennetaan aiemmilla valvontajaksoilla havaittuihin selkeimpiin epäkohtiin kuten ajo- ja lepoaikojen noudattamiseen, kuorman varmistamiseen sekä ajoneuvojen kuntoon”, poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta kertoo.

Lisäksi tämän valvontajakson erityisteemana on ammattikuljettajien ajon aikaisen tarkkaamattomuutta aiheuttavien tekijöiden valvonta.

”Valvonnassa puututaan muun muassa kuljettajien puhelimien, tablettien ja kannettavien tietokoneiden käyttöön ajon aikana. Lisäksi kuljettajan näkemäkatveisiin eli näkökentän esteisiin, kuten kojelaudan päälle rakennettuihin ja asennettuihin tasoihin tai tuulilasin kiinnitettyihin koriste -esineisiin tullaan puuttumaan”, Kallio sanoo.

Viime vuoden heinäkuussa vastaavan valvontaviikon aikana tarkastuksiin käytettiin noin 2 400 työtuntia ja tarkastettiin 1 411 raskasta ajoneuvoa. Tarkastetuista ajoneuvoista 1 199 oli kotimaisia ja 212 ulkomaalaisia. Mukana oli 40 linja-autoa.

Valvonnan aikana havaittiin 177 ajo- ja lepoaikarikkomusta sekä 46 ajopiirturirikkomuksia. Lisäksi piirtureiden manipulointitapauksia paljastui neljä.

Heikki Kallion mukaan tällä kertaa tavoitteena on noin 1 600 – 1 800 ajoneuvon tarkastaminen.

2,310tykkääjääTykkää