Uusia työvaloja Ledlenseriltä

16.4.2020

Ledlenser esittelee uusia työvaloja, jotka soveltuvat esimerkiksi asennus-, huolto- ja remonttipuuhiin, sekä helposti mukana kulkeviksi yleisvalaisimiksi.
Työvalorintaman pienin uutuus on iW2R laser, joka toimii niin laserosoittimena kohteiden osoittamiseen kuin laajaa valoa tuottavana työvalaisimenakin. iW2R on erittäin kompakti, ainoastaan 50 grammaa painava kynävalaisin joka on varustettu klipsillä, joten se pysyy hyvin vaikka työtakin rintataskussa. Valaisinta voi käyttää työvalona kahdella eri teholla, 150/75 lumenia. Erikoisuutena tässä valaisimessa on myös 160 mm mitta valaisimen kyljessä. Kulmikas muoto estää valaisimen pyörimisen pois kaltevilta pinnoilta. Koko: 164 x 18 x 16 mm paino: 50 g

Työvalojen F-sarjaan puolestaan kuuluu iF2R, ja se painaa sarjansa pienimpänä 88 g. Valaisimessa on valittavissa kolme valotehoa, 200 tai 100 lumenia laajalla valokeilalla ja 75 lumenia kohdevalona käytettäessä. Paloaikaa tällä minivalaisimella on jopa 6 tuntia ja valaisimesta löytyy indikaattorit niin akunvarauksen kuin latauksenkin seurantaan. Helppo käyttää käsivalaisimena, kiinnittää magneetilla, laittaa seisomaan pöydälle tai ripustaa haluamaansa paikkaan. Koko: 48 x 115 x 21 mm paino: 88 g

iF3R:a kutsutaan työvalojen pikkujättiläiseksi, mitä tulee koko-valotehosuhteeseen. Valaisimen pituus on ainoastaan 140 mm ja paino 392 grammaa. Valotehoa voi säätää portaittain 1000, 750, 500, 250 ja 100 lumenin välillä. iF3R-työvalaisimen voi kiinnittää magneetilla, ripustaa koukusta riippumaan tai asettaa tukevasti jalustalleen seisomaan. Valaisin on myös varustettu magneettilatauksella sekä kuljetuslukituksella, jolloin valaisin ei kuljetuksen aikana mene tarpeettomasti päälle vaikka katkaisijaan jokin osuisikin. Koko: 71 x 140 x 36 mm paino: 392 g

Valmistaja muistuttaa myös, että laadukas valaisin on paljon enemmän kuin pelkkä lumen-arvo. Ledlenserin edistyksellisen linssioptiikan kerrotaan takaavan miellyttävän, tasaisen valokeilan ilman häiritseviä varjostumia. Valokeila on monipuolisesti säädettävissä erilaisiin käyttötilanteisiin sopivaksi. Tehokkaiden led-valojen ansiosta valovoimaa riittää aina, kun sitä tarvitaan.
Tuotteilla on viiden vuoden takuu ja rekisteröitymisen kautta takuuaika pidentyy seitsemään vuoteen.

Koneosapalvelun laajennus valmistui

8.4.2020

Koneosapalvelu Oy on rakennuttanut uutta toimitilaa vanhan kiinteistönsä viereen Mänttä-Vilppulaan. Osoitteessa Teollisuustie 5 sijaitevasta uudesta rakennuksesta löytyvät nyt myymälä, letkuasennelmien valmistus, hydrauliikkahuolto, päävarasto sekä toimisto- ja sosiaalitilat. Yhtiön konepajatuotanto toimii edelleen uudisrakennuksen viereisessä vanhemmassa hallissa. Lisäksi saman kadun varrella toimii Koneosapalvelun raskaskonekorjaamo, nosturihuolto ja metsäkonepurkamo sekä Kopa-telojen tuotanto. Entisestä hydrauliikkahuollon kiinteistöstä Kojantiellä luovutaan.

Koneosapalvelun toimitusjohtaja Ville Nevalainen valottaa uutta rakennusta neliömetrien kautta: ”Saimme uudisrakennuksen myötä käyttöömme uutta toimitilaa kerrosalaltaan yhteensä 3660 m²:n verran. Viereisen vanhan rakennuksen kerrosala on 1440 m². Asiakaspalvelu- ja huoltotilojen ohella logistiikkatoiminnot nostettiin uudelle tasolle tilojen lisäksi tietojärjestelmän osalta. Lämmintä varastotilaa on käytettävissä noin 900 m² ja lisäksi saman verran kylmää varastotilaa, joka saatiin kattamalla uuden ja vanhan hallin välinen alue. Sujuvat toimitukset ovat asiakaskunnallemme erittäin tärkeä osa palvelua, joten koimme myös varastojärjestelmiin panostamisen tärkeänä”, Nevalainen kertoo.

”Kun lisäämme Teollisuustie 5:n kiinteistökokonaisuuteen erillisen raskaskonekorjaamorakennuksen kerrosneliömetrit 3400 m², niin voimme todeta, ettei ainakaan tilojen puute rajoita yhtiömme kehitystä lähitulevaisuudessa. 8500 m²:n kiinteistökokonaisuudessa mahdumme toteuttamaan uudetkin ideat ja asiakkaiden toiveet”, naurahtaa toimitusjohtaja Nevalainen. ”Eikä meillä ole tarkoitus pysäyttää kehitystä uuden toimitilan käyttöönottoon. Kunhan uudisrakennuksen kaikki toiminnot on saatu viimeisteltyä ja hetki hengähdettyä, niin saneeraamme vanhan varastotilan. Sinne järjestellään uudet tuotantotilat voimansiirron korjaamolle ja sylinteriasennukselle”, hän kertoo 4,5 miljoonan euron investoinnista.

Investointi on Koneosapalvelun historian suurin, ja se mahdollistaa toiminnan kasvun ja kehityksen. Hankkeen tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua sekä liikkuvan kaluston että teollisuuden asiakasryhmille. Toimintaympäristöllä on myös olennainen merkitys oman henkilöstön työturvallisuuden ja -viihtyvyyden kannalta.

Kaivosinvestoinnit kasvoivat, malminetsintä väheni

8.4.2020

Turvallisuus- ja kemikalivirasto Tukesin mukaan kaivostoiminnan investoinnit kasvoivat vuonna 2019 42 prosenttia edellisestä vuodesta 525 miljoonaan euroon. Malminetsinnän investoinnit sen sijaan vähenivät kahdeksan prosenttia 62,8 miljoonaan euroon.

”Kaivostoimintaan tehdyt investoinnit olivat edellisen kerran näin korkealla tasolla vuonna 2011. Kaivostoiminnassa erityisesti Lapissa toimivat kaivokset Kevitsa, Kittilä ja Kemi investoivat merkittävästi, yhteensä 458 miljoonaa euroa. Kevitsa varautuu investoinnilla malmin tuotantomäärän kasvuun. Kittilä ja Kemi investoivat nostokuiluun, joka mahdollistaa tehokkaamman tuotannon entistä syvemmältä”, kertoo Tukesin kaivosryhmän päällikkö Terho Liikamaa.

Samanaikaisesti kun investoinnit kaivostoimintaan kasvoivat, Suomessa toimivien kaivosten kokonaislouhinta laski 12 prosenttia 115,1 miljoonaan tonniin. Myös malmin- ja hyötykivenlouhinta laski 9 prosenttia 44,6 miljoonaan tonniin.

Kaivosten turvallisuus on kehittynyt hyvään suuntaan, sillä raporttien mukaan työntekijöiden ja urakoitsijoiden tapaturmat laskivat edelleen.

Malminetsinnästä raportoi Tukesille viime vuonna 46 yhtiötä. Kaikki Suomessa toimivat yhtiöt etsivät joko ensisijaisesti tai toissijaisesti kultaa. Perusmetalleista etsitään eniten kuparia ja nikkeliä. Akkuteknologian kasvunäkymien myötä erityisesti kiinnostus kobolttiin on vahvistunut.

”Malminetsinnässä on nähtävissä toimijoiden rakennemuutos. Raportoidut malminetsintäinvestoinnit ja kairauskilometrit vähenivät, mutta tutkimuspanostukset kohdistuvat entistä voimakkaammin alueille, joiden kallioperästä on vähän ennakkotietoa”, kertoo Liikamaa.

Suomi esittäytyy kansainvälisesti myös hyvin houkuttelevana maana kaivostoiminnalle. Fraser-instituutin kyselyssä Suomen mineraalipotentiaali arvioitiin 4. houkuttelevimmaksi maailmassa ja yhteiskunnallinen toimintaympäristö 1. sijalle. ”Yhtiöt arvostavat Suomessa lupajärjestelmän ennakoitavuutta kaivos- ja malminetsintälupien käsittelyssä ja Suomen kallioperästä saatavan tietoaineiston laatua. Mineraalipotentiaali ja vakaa yhteiskunnallinen toimintaympäristö nostivat Suomen kokonaispisteissä 2. sijalle”, Liikamaa täsmentää.

Tukes on toimivaltainen kaivosviranomainen Suomessa. Vireillä olevien hakemusten kuulutusasiakirjat ja päätökset löytyvät verkkosivuilta. Hakemustilanne ja voimassa olevat lupa-alueet tietoineen löytyvät karttapalvelusta.

Nostovoimaa Savoon

2.4.2020

”Nosta luuri, me nostamme loput”, kuuluu Kurko Koposen lausahdus jo vuosien takaa. Tätä ajatusmaailmaa jatkaen yritys päätti kaksi vuotta sitten tilata uuden mobiilinosturin, jolla palvelukykyä voitaisiin parantaa uusiin ulottuvuuksiin.
Viime viikolla uusi tulokas sitten saapui Varkauteen, Kurko Koposen pihaan. Liebherr LTM 1230-5.1. Viisiakselinen koneen nostoteho on parhaimmillaan 230 tonnia. Teleskooppipuomin pituus koneessa on 75 metriä, ja suurimmaksi nostokorkeudeksi ristikkopuomin kanssa tulee 113 metriä. Vastapainojen maksimimäärä on 72 tonnia.

Kurko Koposen toimitusjohtaja Juha Koposen mukaan työmaita tämän kokoisille nostureille on ympäri Suomea. Vallitseva ja yllättäväkin maailmantilanne on kuitenkin erilainen kuin tilaushetkellä. Siitä huolimatta investointi nähdään yrityksessä tarpeelliseksi.

”Ei ollut tietoa kaksi vuotta sitten, miten kevät 2020 starttaa. Nosturin oli tarkoitus mennä tehdasseisokkeihin, mutta nyt seisokit ovat siirtyneet tulevaisuuteen. Mutta yhtiössä ei usko horju, tämä kone nostaa tulevien asiakkaiden bisnestä uusiin korkeuksiin, kun selviämme nykyisestä tilanteesta”, Koponen linjaa.

Lapin Kumi laajentaa Kittilään

2.4.2020

Rovaniemeläinen rengasalan perheyritys Lapin Kumi Oy on ostanut 1.4.2020 solmitulla kaupalla Kittilän Kumin liiketoiminnan. Vuodesta 1996 alkaen Kittilän keskustassa toimineesta rengaskaupasta tulee Lapin Kumin kymmenes toimipiste.

Kittilän Kumin toimitusjohtajana ja osaomistajana alusta lähtien toiminut Jukka Siivola siirtyy eläkkeelle tyytyväisin mielin.
”Yrityskaupan myötä henkilökohtainen yrittäjä- ja työura loppuu. Lapin Kumi oli luonnollinen vaihtoehto liiketoiminnan jatkajaksi. Olemme tehneet heidän kanssa jo pitkään yhteistyötä ja tiedän, että tällä kaupalla Kittilän Kumi saa luotettavan ja uudistuskykyisen uuden isännän”, sanoo pitkän päivätyön rengasalalla tehnyt Jukka Siivola.

Etelässä Kittilä tunnetaan lähinnä kruununjalokivestään eli Levin matkailukeskuksesta, mutta rengaskauppiaalle Kittilä on paljon muutakin.
”Kittilä on lähes 7000 asukkaan kasvava ja elinvoimainen kunta jonka kasvulle matkailu on luonut pohjan, mutta on täällä paljon muutakin. Kittilässä on Europan suurin kultakaivos jonka vinotunnelista ajetaan kuorma-autoilla 5000 tonnia malmia vuorokaudessa. Myös metsätalous on Kittilässä voimakasta. Kyllä täällä kumipyöriä tarvitaan”, toteaa Lapin Kumin toimitusjohtaja Ville Ruokanen.

Hän on myös luottavainen siihen, että tulevaisuus on koronaviruksesta huolimatta hyvä.
”Koronavirusepidemialla on suuret vaikutukset talouteen, joten yrityskaupan ajankohtaa moni varmasti ihmettelee. Luotan kuitenkin siihen että viimeistään loppuvuodesta talouden pyörät pyörivät jälleen täysillä. Tuotevalikoimamme tulee Kittilässä sisältämään kaikenkokoiset renkaat; henkilöautoista aina kaivoskoneiden järeisiin renkaisiin.”

Lapin Kumi Oy on vuonna 1947 Rovaniemellä perustettu perheyritys ja yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Ville Ruokanen on jo kolmannen polven ”kumilainen”. Villen isoisä Veikko Keskiruokanen aloitti liiketoiminnan kumisaappaita korjaamalla. Uusimman liiketoimintakaupan myötä Lapin Kumi Oy toimii kymmenellä paikkakunnalla ja lisäksi yhtiöllä on Rovaniemellä erillinen pinnoitustehdas. Lapin Kumi työllistää 124 vakituista työntekijää ja renkaanvaihtosesongeissa yhtiön palveluksessa on lähes 200 henkilöä. Toimitusjohtaja Ville Ruokanen omistaa Lapin Kumin setänsä Risto Keskiruokasen kanssa.

Prosilva S3 on julkistettu

31.3.2020

Prosilva S3 avaa kokonaan uuden koneluokan. Ruovedellä metsäkoneita valmistava Prosilva tiedottaa, että uusi kuusipyöräinen S3 on harvennuksiin ja energiapuun korjuuseen suunniteltu kevyt, tehokas, rakenteeltaan yksinkertainen ja toimintavarma harvesteri.
6-sylinterinen Cummins-moottori tarjoaa 1150 Nm väännön ja tehoreservin, jotka riittävät valmistajan mukaan myös vaativiin korjuuolosuhteisiin. Lisäksi koneessa mainitaan olevan nerokkaaksi luonnehditun hydrauliikan ohjauksen, joka eco-ohjelmineen tekee työskentelystä polttoainetaloudellista pienirunkoisissa kohteissa.
Iso 280 kuutiosenttimetrin pumppu tarjoaa noin 450 l/min tuoton, joten hakkuutyön tuottavuus on valmistajan mukaan samalla tasolla kuin isoimmissa koneissa.

TEKNISET TIEDOT:

Mitat 700-sarjan renkailla, edessä 710/40-22,5 ja takana 710/55-34

Pituus 7230 mm, leveys 2820 mm, korkeus 3400 mm, maavara 570 mm, paino 15700 kg

Moottori: 6-sylinterinen Cummins B6.7, EU Stage V, 186 kw, 1152 Nm @ 1500 rpm

Hydrostaattinen ajovoimansiirto, vetovoima 152 kN, kääntökulma +/- 47°

Hydrauliikka on sähköohjattu, kuormantunteva, tuotto 448 l/min @ 1600 rpm

Nosturivaihtoehdot ovat Kesla 1395 9,5 m, 13105 10,5 m, Logmer 10-1 US 10 m jatkeeton, 10-11 US 11 m,

Hakkuupäävaihtoehdot ovat AFM, Kesla, Keto, Logmax, Naarva, Waratah.

JCB mukaan hengityskonevalmistukseen

31.3.2020

Tällä hetkellä jylläävä koronaviruspandemia COVID-19 aiheuttaa monenlaisia muutoksia myös koneenvalmistusteollisuuteen. Esimerkkinä tästä on JCB, jonka tehtaat Iso-Britanniassa ovat ollut viruksen aiheuttamien vaikeuksien, kuten esimerkiksi komponenttipulan vuoksi, suljettuna jo kaksi viikkoa. Nyt kaivinkoneiden hyttejä valmistava tehdas avataan kuitenkin uudestaan, sillä Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson on vedonnut maan teollisuuteen, ja pyytänyt kaikkea mahdollista apua esimerkiksi hengityskoneiden valmistamiseksi. JCB:n hallituksen puheenjohtaja lordi Bamford ilmoittikin, että JCB alkaa valmistaa hyttitehtaalla hengityskoneiden koteloita, jotka tulevat osaksi pölynimureista ja tuulettimista tutun brittivalmistaja Dysonin uutta hengityskonemallia heti kun se saa virallisen hyväksynnän terveysviranomaisilta. Kyseinen laite on edennyt suunnitteluasteelta tuotantovalmiiksi vain muutamien päivien aikana.

JCB:n yhdeksän tehtaan väki on lomautettu ainakin huhtikuun loppuun saakka. Tämä koskee yhteensä 6500 työntekijää. Yritys maksaa heille kuitenkin 80% palkan koko lomautusajalta. Hengityskoneiden kotelovalmistus palauttaa 50 työntekijää hyttitehtaalle, ja heille maksetaan luonnollisesti täysimääräinen palkka työstään.

Metsä Group rakentaa Raumalle uuden sahan

30.3.2020

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on päättänyt maailman moderneimman sahan rakentamisesta Raumalle. Investoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Rakennustyöt aloitetaan keväällä 2020. Tuotannon on määrä käynnistyä sahalla vuoden 2022 kolmannen neljänneksen aikana. Koronavirusepidemian eteneminen saattaa vaikuttaa aikatauluihin. Kemin biotuotetehtaan hankesuunnittelu jatkuu ja päätösvalmius tästä noin 1,5 miljardin euron tehtaasta arvioidaan saavutettavan syksyllä 2020.

Metsä Group aloitti vuoden 2019 keväällä hankesuunnittelun yhteensä noin 2 miljardin euron investoinneista. Näillä suunnitelluilla investoinneilla Metsä Group vastaa koko metsäteollisuuden arvoketjun osalta entistäkin paremmin metsänomistajien ja asiakkaiden tarpeisiin ja toteuttaa merkittävää osuuttaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ensimmäisenä ohjelman hankkeista päätösvalmiuteen tuli suunnitellusti Rauman sahainvestointi.

”Metsä Groupin strategisiin tavoitteisiin kuuluvat suomalaisen metsän arvon lisääminen, kannattava kasvu yhdessä asiakkaiden kanssa, kokonaan fossiilittomat tehtaat, fossiilitalouden korvaaminen uusiutuvilla materiaaleilla ja hiilen lisääntyvä sitominen pitkäikäisiin puutuotteisiin. Raumalle rakennettava saha toteuttaa osaltaan kaikkia näitä tavoitteita. Mekaanisen metsäteollisuuden rooli on erittäin tärkeä ja sielläkin on löydettävä keinot suorituskyvyn merkittävään parannukseen”, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoo. ”Kemin biotuotetehtaan osalta hankesuunnittelu on edennyt hyvin ja päätösvalmius arvioidaan saavutettavan syksyllä 2020 ympäristöluvituksen valmistuessa. Tässä yhteiskunnan haastavassa tilanteessa Suomi tarvitsee nyt investointeja ja uskoa tulevaisuuteen. Arvioimme kotimaisten toimijoiden osuuden investointiemme toteutuksesta nousevan merkittäväksi.”

Raumalle Suomen kaikkien aikojen suurin sahainvestointi

Rauman sahainvestoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa ja uuden yksikön vuosituotanto on noin 750 000 kuutiota mäntysahatavaraa. Rakennettava saha tulee olemaan teknologialtaan ja tehokkuudeltaan edelläkävijä maailmassa. Esimerkiksi konenäön ja tekoälyn hyödyntäminen sahaprosessin eri vaiheissa on merkittävä uudistus, eikä vastaavaa teknologiaa ole vielä käytössä sahateollisuudessa muualla.

”Raumalle rakennettava uuden sukupolven saha on merkittävä kehitysloikka koko toimialalla. Uusi teknologia mahdollistaa siirtymisen työpisteiltä valvomotyöskentelyyn ja jatkuvaan käyntiin. Rauman sahan tulevassa toimintamallissa keskeistä on henkilöstön moni- ja syväosaaminen sekä käyttäjäkunnossapito”, toteaa Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen. ”Laadukkaan sahatavaran kysyntä tulee kasvamaan maailmanlaajuisesti, erityisesti vaativissa komponentti- ja puusepänteollisuudessa.”

Uusi saha työllistää Suomessa suoraan noin 100 henkilöä ja koko suorassa arvoketjussa noin 500 henkilöä. Sahalaitoksen rakennusvaiheen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan noin 1 500 henkilötyövuotta. Vuotuinen Suomesta hankittavan tukin käyttö sahalla on noin 1,5 miljoonaa kuutiota. Uusi sahatavaratuotanto myydään pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan.

Tulevan sahan sijainti on logistisesti erinomainen, sillä se mahdollistaa tehokkaan integroinnin sellutehtaaseen ja sahatavaran sujuvan logistiikan asiakkaille Rauman sataman kautta. Integraatin synergioita yhdessä sellutehtaan kanssa hyödynnetään energiatuotannossa, sivuvirtojen hyödyntämisessä, logistiikassa ja palveluissa. Sahan ympäristövaikutukset minimoidaan, ja esimerkiksi melun hallinta on huomioitu suunnitteluvaiheesta alkaen niin rakentamisessa kuin laite- ja konevalinnoissakin.

Metsä Fibre on sopinut Veisto Oy:n kanssa sahalinjan toimittamisesta. Kotimaisuusaste tämän toimituksen osalta on yli 80 prosenttia. Neuvottelut muiden laitetoimittajien osalta jatkuvat. Sahan rakennusvaiheen suunnittelusta on tehty sopimus AFRYn kanssa ja rakennuttamisesta A-Insinöörien kanssa.

”Ainutlaatuisessa biotuotekonseptissamme keskeistä on puuraaka-aineen 100-prosenttinen hyödyntäminen. Sahan raaka-aineena käytetään tukkipuuta. Sahatavaran valmistuksessa syntyvät kuori ja puru hyödynnetään bioenergiana ja hake sellun raaka-aineena. Sellutuotannossa syntyy bioenergiaa, jota hyödynnetään sahalla ja loppu myydään integraatin ulkopuolelle. Tämä investointi mahdollistaa tulevaisuudessa sekä Rauman sahan että sellutehtaan toiminnan kokonaan ilman fossiilisia polttoaineita”, Nousiainen jatkaa.

Kemin biotuotetehdas päätösvalmiudessa syksyllä 2020

Lapin ELY-keskus antoi 6.3.2020 Kemin biotuotetehtaan YVA-selostuksesta perustellun päätelmän, johon ympäristövaikutusten arviointi eli YVA päättyi. Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon (AVI) jätettyä ympäristölupahakemusta päivitetään parhaillaan perustellun päätelmän perusteella.

Noin 1,5 miljardin euron hankkeen rahoitusneuvottelut ovat edenneet. Finnvera myönsi maaliskuussa 2020 takuun 500 miljoonan euron luotolle 80 prosentin vastuuosuudella ehdollisena hankkeen investointipäätökselle. Rahoitusneuvottelut jatkuvat Euroopan Investointipankin (EIB) ja laajan liikepankkiryhmän kanssa.

Ympäristöluvituksen ja rahoitusneuvottelujen lisäksi parhaillaan menossa ovat muun muassa päälaiteneuvottelut, uuden tehtaan tarvitseman logistiikan kehittäminen ja rakentamisvaiheen valmistelutyöt sisältäen esimerkiksi nykyisten rakennusten purkamista ja toimintojen siirtämistä tehdasalueen sisällä.

Kemin biotuotetehtaan mahdollisen rakennusvaiheen suunnittelusta on tehty esisopimus AFRYn kanssa ja rakennuttamisesta Fimpecin kanssa.

Kemin biotuotetehdas valmistaisi vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä lukuisia muita biotuotteita. Se työllistäisi Suomessa suoraan noin 250 henkilöä ja koko suorassa arvoketjussaan yhteensä noin 2 500 henkilöä. Tehtaan vuotuinen pääasiassa Suomesta hankittavan kuitupuun käyttö olisi noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä. Kemin biotuotetehtaan rakennusvaiheen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan lähes 10 000 henkilötyövuotta, josta yli puolet tehtäisiin Kemissä. Rakennusvaiheen aikana työntekijöitä arvioidaan kaikkiaan olevan yhteensä noin 15 000. Uuden biotuotetehtaan suunnittelun lähtökohtana on korkea ympäristö-, energia- ja materiaalitehokkuus. Tehdas ei käyttäisi lainkaan fossiilisia polttoaineita ja sen sähköomavaraisuus olisi 250 prosenttia. Tämä vahvistaisi entisestään Metsä Groupin merkittävää asemaa kotimaisiin uusiutuviin polttoaineisiin perustuvana sähköntuottajana.

Kari Liuska on nimitetty Tana Oy:n toimitusjohtajaksi

27.3.2020

Kari Liuska on nimitetty Tana Oy:n toimitusjohtajaksi 1.5.2020 alkaen. Tana Oy:n omistaja ja nykyinen toimitusjohtaja Kari Kangas jatkaa yrityksen hallituksen puheenjohtajana.

Kari Liuska siirtyy Tanalle Etteplan Oyj:n palveluksesta, jossa hän toiminut ohjelmisto- ja sulautetuista ratkaisuista vastaavana johtajana. Liuska on työskennellyt vuodesta 2016 lähtien Etteplanin johtotehtävissä ja sitä ennen Espotel Oy:n toimitusjohtajana.

Tana Oy:n omistaja-toimitusjohtaja Kari Kangas siirtyy täysipäiväiseksi hallituksen puheenjohtajaksi. Sujuva siirtymä ja strateginen jatkuvuus on varmistettu sillä, että Kari Liuska on tutustunut yrityksen toimintaan Tana Oy:n hallituksen jäsenenä noin vuoden.

”Kari Liuskalla on pitkä kansainvälinen kokemus ja vahvat näytöt johtamisesta. Hänen kokemuksensa ja osaamisensa tukee erinomaisesti liiketoimintastrategiamme toteuttamista ja digitaalisen muutoksen läpivientiä. Toivotan Kari Liuskan lämpimästi tervetulleeksi Tanalle”, Kari Kangas sanoo.

”Olen iloinen ja ylpeä siitä, että pääsen omalta osaltani kehittämään Tanan tarinaa ja luomaan arvoa asiakkaillemme ja henkilöstöllemme. Tana on kansainvälinen ja vahvassa kasvussa oleva ympäristöteknologiayritys, jonka tulevaisuudennäkymät ovat erittäin mielenkiintoiset. Odotan innolla, että pääsen kehittämään Tanan liiketoimintaa edelleen”, Kari Liuska sanoo.

Kelirikosta tulossa lievempi, päällysteet kärsineet pahasti

27.3.2020

Maanteillä kelirikosta ennustetaan keskimääräistä helpompaa, mutta alueellisia eroja on. Talven runsaat vesisateet Etelä-Suomessa ja runsas lumimäärä Pohjois-Suomessa aiheuttavat eniten epävarmuutta kelirikon vaikeuden ennustamiseen keväällä.

Sorateillä kelirikosta ennustetaan keskimääräistä helpompaa. Kelirikkotilanne vaihtelee kuitenkin alueellisesti. Rannikkoseuduille ennustetaan keskimääräistä vaikeampaa kelirikkoa, joka voi ilmetä myös tienpintojen pehmentymisenä.

”Pohjaveden pinnat ovat rannikkoseuduilla olleet korkealla, mikä voi altistaa tiestöä kelirikolle. Myös Lapissa kelirikon vaikeusennusteessa on alueellisia eroja ja talven lumikertymä on ollut suuri”, kertoo teiden kunnossapidon asiantuntija Otto Kärki Väylästä.

Erittäin leudon talven vuoksi roudan syvyys on koko maassa tavanomaista pienempi. Vesisademäärät ovat talvella olleet monin paikoin suuria, mikä on lisännyt kosteutta ja voi näkyä liikennettä haittaavana pintakelirikkona, jos tienpinnat eivät pääse kuivumaan.

”Kelirikon vakavuus riippuu silti suurelta osin kevään säistä”, Kärki sanoo. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset, jolloin tiet kuivuvat sulamisen tahtiin, pitävät kurissa uhkaavan kelirikon.

Eniten runkokelirikolle alttiita teitä on Suomen keskiosissa, missä maaperä ja maasto-olosuhteet ovat sen syntymiselle otollisia ja sorateitä on paljon. Sorateillä saattaa monin paikoin esiintyä pintakelirikkoa ennen varsinaiselle runkokelirikolle altista aikaa. Pintakelirikko koetaan vähintään yhtä suureksi ongelmaksi kuin runkokelirikko. Pintakelirikko syntyy siten, että soratien pintakerroksiin kertyy liikaa vettä, joka ei pääse haihtumaan tai valumaan pois. Ja kun tien pinta on kostea, se pehmenee.

Lauha talvi on vaurioittanut päällysteitä

Päällystetyt tiet ovat kärsineet poikkeuksellisen paljon erittäin lämpimästä ja sateisesta talvesta. Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä kulkee yli puolet maamme tieliikenteestä, tiet ovat olleet käytännössä koko talven lumettomia. Tästä johtuen säävaihteluiden ja liikenteen aiheuttama kulumisrasitus ovat olleet poikkeuksellisen suuria.

Keski- ja Pohjois-Suomessa lämpötila on vaihdellut tiheästi nollan molemmin puolin, mikä on lisännyt teiden vaurioita. Tienpäällysteissä on talven jäljiltä paljon reikiä ja halkeamia sekä muita vaurioita. Pahimmin vaurioituneilla osuuksilla ei pystytä palauttamaan kesänopeuksia ennen kuin päällyste on kunnostettu. Tilapäisiä alennettuja nopeusrajoituksia joudutaan käyttämään aiempaa useammissa kohteissa.

Kevät näillä näkymin keskimääräistä helpompi tulvien ja kelirikon osalta

Tulvien ennustetaan jäävän keväällä vähäisiksi. Pohjois-Suomessa tulvat ovat mahdollisia paksun lumipeitteen vuoksi.

Kelirikon vuoksi painorajoituksia on viime vuosina asetettu vuosittain yleensä noin 600–2000 kilometrille. Poikkeuksena on vuosi 2018, jolloin runkokelirikko oli poikkeuksellisen vaikea ja painorajoituksia oli yli 4000 km. Viime keväänä painorajoituksia oli vajaa 1600 kilometrillä maanteitä. Syksyllä 2019 painorajoitettujen teiden määrä jäi alle sataan kilometriin.

Saaristoliikenteen kelirikko-ongelmat vähäisiä

Kuluneen talven jäätilanne on ollut erittäin helppo saaristossa. Yhteysalusliikenne on hoidettu normaalisti ja saaristo on ollut koko talven pääosin sula.

Kemijärvellä Räisälässä on ollut käytössä virallinen jäätie, joka on edelleen auki. Maantielauttaliikenne on hoitunut hyvin koko talven, eikä sisävesien ja Hailuodon lauttapaikkojen jäiden lähdön odoteta aiheuttavan häiriöitä lauttaliikenteeseen. Vedenpintojen korkeusvaihtelut voivat aiheuttaa ongelmia maantielauttaliikenteelle lopputalven aikana etenkin sisävesien lossipaikoilla.