>

Traktorimönkijöiden suosio näkyy onnettomuustilastoissa

Traktorimönkijöiden määrä liikenteessä on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa – nyt niitä on miltei 60 000. Traktorimönkijät ovat etenkin nuorten suosiossa ja tämä näkyy myös onnettomuustilastoissa.

Vuoden 2023 tammi-elokuussa henkilövahinko-onnettomuuteen joutui 38 traktorinkuljettajaa, joiden ikä oli 15-16 vuotta. Vuonna 2022 onnettomuuteen joutuneita oli tammi-elokuussa 32 ja koko vuonna 51. Noin puolet nuorten traktorionnettomuuksista oli tieltä suistumisia, joissa ei ollut muita osapuolia mukana. Seuraavaksi yleisin onnettomuustyyppi olivat risteysonnettomuudet.

Tilastot viittaavaat tässä tapauksessa erityisesti traktorimönkijöihin, sillä vuoden 2023 alkupuolen onnettomuuksissa mainittujen kuljettajien traktorit olivat yhtä lukuun ottamatta alle 1000 kg painoisia. Yli puolet (23 kpl) näistä nuorten kuljettajien traktoreista oli alle kaksi vuotta vanhoja. 

”Onnettomuustilastossa traktorimönkijöitä ei erotella muista traktoreista, mutta traktorien pienet massat tilastoissa viittaavat kuitenkin siihen, että kyseessä on traktorimönkijäonnettomuudet”, kertoo Riikka Rajamäki Traficomista.
Traktorimönkijöiden yleistyminen nuorilla näyttää toisaalta vähentäneen onnettomuuksia mopoilla ja mopoautoilla. Poliisin tietoon tuli vuonna 2022 noin 30 % vähemmän 15-16-vuotiaiden mopo-onnettomuuksia ja 40 % vähemmän mopoauto-onnettomuuksia verrattuna vuoteen 2019, kertoo Rajamäki. ”Mopo on yhä yleisin 15-16-vuotiaan kuljettajan ajoneuvo onnettomuustilastossa, mutta traktori on ohittanut moottoripyörän ja mopoauton,” jatkaa Rajamäki.

Traktorimönkijöiden määrä kaksinkertaistunut neljässä vuodessa

Kesäkuun 2023 tilastoissa Manner-Suomessa oli liikennekäytössä 56 760 traktorimönkijää. Määrä on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Traktorimönkijöistä noin 6 500 oli katetulla ohjaamolla varustettuja niin sanottuja koppimönkijöitä, ja niiden määrä on kolminkertaistunut neljässä vuodessa. Mopoautoja on liikennekäytössä vähemmän kuin koppimönkijöitä, kesällä 2023 noin 4800 kappaletta.
Traktorimönkijöiden suosio näkyy traktorikorttien määrän kasvuna tilastoissa.  ”Nuorten kiinnostus T-ajokorttiin on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Vuonna 2021 saavutettiin tämän kehityksen huippu. Tuolloin yhteensä 7428 nuorta suoritti T-ajo-oikeuden”, kertoo Elina Uusitalo Traficomista.


Alueellisesti tarkasteltuna vuonna 2021 eniten T-kortteja suoritettiin Lapissa. Siellä 30 prosenttia 15-vuotiaista suoritti traktorikortin.  Seuraavaksi eniten niitä suoritettiin Etelä-Pohjanmaalla, jossa 27 prosenttia 15-vuotiaista suoritti T-kortin.
Vaikka traktorikortin suosio on kasvanut nuorten keskuudessa, on mopon ajokortti edelleen suosituin ajokortti 15-vuotiailla. Traktorikortin suosio näkyy kuitenkin mopo- ja mopoautokorttien suosion pienenä laskuna 15-vuotiaiden keskuudessa.

Komatsu-uutta pyöräalustaisiin

Komatsu on tuonut markkinoille kaksi pyöräalustaista kaivukoneuutuutta, jotka kasvattavat lyhytperäisten valikoimaa 16-20 tonnin työpainoluokkaan. Koneet ovat malliltaan PW168-11 ja PW198-11.

Tähän mennessä suurin varsinainen lyhytperäinen pyöräalustainen Komatsu-kaivukone on ollut PW158-11, joten valmistajalta oli jo aikakin tuoda markkinoille kysyntää vastaavaa kalustoa suurempaan kapasiteettipäähän. Mallinimellisesti 16-tonnisten luokkaan tähtäävässä, eli työpainoltaan 15,8-18,1-tonnisessa PW168-11:ssa on moottorina 110-kilowattinen nelisylinterinen Komatsun oma tuote SAA4D107E-5, ja 17,4-19,3 tonnia työpainoltaan olevassa PW198-11:ssa puolestaan niin ikään nelikko, mutta 129 kilowatin tuotolla. Moottorit käyttävät Komatsun uusia partikkelisuodattimia, joille povataan 8000 tunnin vaihtoväliä. Hydrauliikan tuotto on suurimmillaan 295 litraa minuutissa. 

Perän kääntösäde keskiöstä puntin päähän on pienemmässä koneessa 1,85 metriä ja isommassa viisi senttiä enemmän. Näin ollen 90° kulmassa olevalla ylävaunulla sivuylitystä tulee rengastuksesta hieman riippuen hieman yli puolisen metriä. Kuljetuskorkeudeksi mainitaan 3,1 metriä. 

Stokker Oy ostaa Mateko Invest Oy:n

Stokker Oy on 2.1.2024 ostanut Mateko Invest Oy:n koko osakekannan. Stokkerin omistukseen siirtyvät kaupan myötä myös kaikki Mateko Invest Oy:n 100%:sti omistamat tytäryhtiöt; Mateko Oy, CE Rental Oy ja Mateko Hallinto Oy. 

Stokker Oy lähtee voimakkaasti mukaan maanrakennusliiketoimintaan, ja on ostanut Matekon, yhden Suomen merkittävimmiksi luettavista alan yrityksistä.

Stokker Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tomi Niemi kommentoi kauppaa. ”Suomen Stokkerin kannalta yrityskauppa on meille elintärkeä ja luo meille mahdollisuuden kehittää liiketoimintaamme nopeasti aivan eri tasolle. Erityisesti Kubotan tuomisessa Matekon tuotevalikoimiin on valtavasti potentiaalia. Matekon osto tuo meille myös huomattavia synergiaetuja. Odotan innolla, että pääsemme Matekon huippuammattilaisten kanssa suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteistä tulevaisuutta.” 

Stokker Groupin pääomistaja Ando Aron ja toimitusjohtaja Priit Prints ovat samoilla linjoilla. ”Olemme aktiivisesti etsineet Suomesta sopivaa ostettavaa yritystä ja Matekon tapauksessa kaikki oli kohdillaan. Ostimme tunnetun, hyvämaineisen yrityksen, jonka päämiehen kanssa olemme tehneet hedelmällistä yhteistyötä vuosikausia Baltiassa. Uskomme, että voimme yhdessä kehittää sekä Suomen että Baltian liiketoimintaa merkittävästi esimerkiksi tuomalla Matekon myyntiin laajasti Stokkerin tuotteita. Arvostamme Matekon historiaa, osaamista ja tapaa huolehtia asiakkaista koko tuotteen elinkaaren.”

Matekon entinen pääomistaja Juha Niemelä on tyytyväinen, kun yrityskauppa saatiin vihdoin päätökseen. ”Mateko on elämäntyöni ja siitä luopuminen ei tietenkään ollut helppoa. Tärkeintä kuitenkin on, että löysimme uuden omistajan samalta toimialalta; tämä on myös Stokkerin ydinbisnestä. Se luo turvaa ja jatkuvuutta henkilökunnallemme ja asiakkaillemme. Koko entinen omistajakaartimme jää edelleen töihin Matekolle ja haluamme olla tukemassa Matekon hyvää tulevaisuutta osana Stokkeria.”

Ponssen 20 000:s metsäkone valmistui

Ponssen Vieremän tehtaalla juhlittiin tänään 11. joulukuuta 20 000:n metsäkoneen valmistumista. Juhlan jälkeen Ponsse Bear -harvesteri H8-harvesteripäällä matkaa norjalaiselle asiakkaalle, Lågen Skogsdrift AS:lle. 

”On hienoa, että 20 000. metsäkone matkaa Norjaan asiakkaalle, jonka kanssa meillä on hyvä ja toimiva yhteistyö. Markkinaosuutemme Norjassa kasvaa ja tästä vuodesta tuleekin meille uusi ennätysvuosi. Bear-harvesteri on vaikuttava metsäkone ja nyt entistä tehokkaampi, kun se on varustettu uudella H8-harvesteripäällä. Tämän koneen myötä olemme vahvoja Norjan vaativimmissakin puunkorjuuolosuhteissa”, sanoo Carl-Henrik Hammar, Ponsse AB:n ja Ponsse AS:n toimitusjohtaja.

Lågen Skogsdrift AS:n yrittäjillä on vuosikymmenten kokemus puunkorjuusta

Lågen Skogsdrift AS on kahden veljeksen, Harald ja Gunnar Evjun omistama yritys. Yritys sijaitsee Etelä-Norjassa, Svarstadissa. Lågen Skogsdrift AS:n toiminta-alue on Lågenin laakso ja osissa Vestfoldin, Telemarkin ja Buskerudin lääniä. Harald ja Gunnar Evju operoivat metsässä joka toinen viikko ja lepäävät joka toinen viikko. 

Veljekset ovat Ponssen pitkäaikaisia asiakkaita, ja tämä on heidän kahdeksas Ponsse-metsäkoneensa. Harald osti ensimmäisen Ponsse HS 15 -harvesterin vuonna 1996. Hän aloitti metsätyöt moottorisahalla jo vuonna 1978. Hänen ensimmäinen harvesterinsa oli vuonna 1993 ostettu Logman. Vuonna 2001 veljekset ostivat yhdessä ensimmäisen metsäkoneensa, joka oli kuusipyöräinen PONSSE Ergo varustettuna H73-harvesteripäällä. 

”Kiitos luottamuksesta myös minun puoleltani. Toimitimme ensimmäisen PONSSE Bear -harvesterin Haraldille ja Gunnarille tammikuussa 2008, ja tänään luovuttamamme kone on heidän viides Ponsse Bear -harvesterinsa”, sanoo Tom Sundby, Ponsse AS:n myyjä Etelä- ja Länsi-Norjasta. ”Luulen, että Harald on tehnyt eniten puunkorjuuta uransa aikana Norjassa. Hän on tähän mennessä korjannut puuta 1,1–1,2 miljoonan kuution välillä”, Sundby jatkaa.

McCloskey-edustus RealMachinerylle

Wihuri Oy Teknisen Kaupan tytäryhtiö RealMachinery vahvistaa kivenmurskauksen valikoimaansa McCloskeyn liikuteltavilla murskaus- ja seulontalaitteilla. Uusi edustus tukee RealMachineryn kasvustrategiaa, jossa asiakkaille tarjotaan entistä kattavampia kokonaispalveluratkaisuja.

Maailmanlaajuisesti erittäin merkittävän valmistajan, McCloskeyn tuotteet keskittyvät mobiilimurskaukseen, -seulontaan sekä -ympäristöratkaisuihin, ja auttavat RealMachineryä kasvamaan halutussa markkinassa.

”Tavoitteemme on laajentaa RealMachineryn asiakaskuntaa tuotesegmentteihin, joissa on kasvupotentiaalia. McCloskeyn tuotteet tukevat kasvustrategiaamme ja auttavat luomaan kokonaistarjoaman, jossa asiakas saa kaiken tarvittavan murskaukseen samalta toimijalta. Vahvistamalla valikoimaamme pystymme tarjoamaan asiakkaillemme tuottavia kokonaisratkaisuja niin konemyynnissä kuin vuokrauksessa”, sanoo RealMachinery Oy:n liiketoimintajohtaja Antti Paavilainen.

McCloskey on osa kotimaista globaalia teknologiayritys Metsoa. RealMachinery valikoitui Metson McCloskey-kumppaniksi, koska on maanrakennuksen johtava laitetoimittaja Suomessa.

”Kumppanuudessa kaksi vahvaa toimijaa yhdistävät voimansa. McCloskeylla on entuudestaan todella vahva markkina-asema mobiililaitteissa erityisesti Amerikassa ja Euroopassa, joten uusi yhteistyö RealMachineryn kanssa tulee entisestään kasvattamaan yrityksen jalansijaa varsinkin Pohjoismaissa. RealMachineryn kattava maanrakennuksen myynti- ja palveluverkosto, pitkä kokemus alan eri koneratkaisuista sekä vahva osaaminen vuokrausliiketoiminnasta olivat avaintekijöitä kumppanin valinnassa”, kertoo Metson Materials Processing Products -liiketoimintalinjan johtaja Toni Laaksonen.

RealMachineryn kuusi toimipistettä ympäri Suomen myyvät McCloskey-tuotteita 1.12.2023 alkaen. Tuotteille on koko maan kattava piirihuoltoverkosto, joka on sama kuin Teknisen Kaupan sekä RealMachineryn jälkimarkkinointiverkosto.

Koneurakointi 8/2023

Vuoden viimeisessä Koneurakointi-numerossa on jälleen painavaa asiaa: esimerkiksi Tana H450eco -kaatopaikkajyrä, jonka tehtäviin painaminen kuuluu. Ja repiminen myös. Uuden kaatopaikkajyrän hankinta Suomeen on aina harvinainen merkkitapaus, ja nyt sellainen kohdistui Kouvolaan. Harvinaista maassamme on myös Claas Xerion, ja 4200-malli työskentelee hakkurin parina. Mitäs muuta? Katso koko sisällysluettelo tästä:

KONEET JA URAKAT

6 Penkan painaja

Uusi Tana H450eco -kaatopaikkajyrä työskentelee Kouvolassa.

20 Suomalainen Ässä

Valtran S-sarja syntyy jälleen Suolahdessa.

28 Enemmän energiaa

Toni Lainio siirtyi istutushommista energiapuun pariin.

34 Uudistuksia suurille massoille

Uudistuneita 70-100-tonnisia kaivukoneita Liebherriltä.

36 Hakkurin parina

Claas Xerion 4200 löytyy Suomestakin, ja hakkurin edestä.

42 Uusi kone kansallismaisemaan

Porvoon kaupungilla siirryttiin Lännen-aikaan.

46 Kuusisatasella sopivaan saumaan

Fendt 600 Vario tuli täyttämään kriittistä väliä traktorimarkkinoilla.

52 Develon DD130 puskee Eurooppaan

Puskukonesektorille saapuu uusi haastaja tutun merkin taholta.

54 Sähköinen Sandvik-uutuus

Sandvik UJ443E on täyssähköinen raskaan sarjan esimurskausyksikkö.

56 Lekatech iskee jo testeissä

Lekatechin sähköinen rikotusvasara kerää kehuja käyttäjätestauksessa.

58 Roimaa alppivoimaa

Konrad Highlander on melkoinen jässikkä rinteeseen.

61 Pallolla palasiksi

Sennebogenin ja purkukuulan yhteistyö murtaa muuria Italiassa.

62 Herraskuormuri

Uuden sukupolven Land Rover Defender on mukava maastovaunu.

72 Apua EGR-ahdistukseen

Karstalle kyytiä kerrasta EGR-lauhduttimia pesemällä.

76 Ihan O&K ratkaisu

Orenstein & Koppel RH 5 toi monta uutta asiaa kaivukonealalle.

TAPAHTUMAT

68 Rautaa Raumalla

Länsirannikon Konepäivät 2023 pidettiin LM-Parkissa Raumalla.

VAKIOPALSTAT

12 Uutiskynnys

74 Katsaus koneeseen

82 Seuraavassa numerossa

”Sähköä” tankkiin? VTT ja AGCO Power esittelivät E-Fuel -polttoainetta

Kuva: Juha Pokki

VTT:n ja yrityskumppaneiden E-fuel-hankkeessa on kehitetty konsepti, jolla nestemäistä sähköpolttoainetta on tuotettu vihreästä vedystä ja hiilidioksidista eri menetelmiä yhdistämällä. Polttoainetta esiteltiin nyt ensimmäistä kertaa julkisuudessa dieselkäyttöisessä traktorissa AGCO Powerin Linnavuoren tehtaalla Nokialla. Uusi sähköpolttoaine sopii myös vaikeasti sähköistettäviin kulkuneuvoihin, ja on siksi merkittävä askel kestävien polttoaineratkaisujen kehityksessä. 

Polttomoottorin syrjäytyminen raskaammissa sovellutuksissa, kuten vaikkapa isommissa traktoreissa, ei tule olemaan realismia vielä pitkään aikaan. Polttomoottorissa käytettävää polttoainetta voidaan kuitenkin kehittää nykyisestään, ja näin on nyt tehtykin Suomessa: VTT:n koordinoimassa E-Fuel-hankkeessa on yhdistämällä korkealämpötilaelektrolyysi, hiilidioksidin talteenotto ja Fischer-Tropsch-hiilivetysynteesi päästy kehittämään ns. sähköpolttoaineen tuotantoa kaupallisia sovelluksia ja teollista mittakaavaa varten. Lopputuloksena on siis nestemäinen polttoaine, joka syntyy vihreästä vedystä ja hiilidioksidista, ja jota voidaan tankata aivan normaaliin tapaan. Prosessissa voidaan myös valmistaa kaikkia liikennepolttoaineita maa-, vesi- ja ilmakulkuneuvojen käyttöön.

E-Fuel on nestemäistä, kirkasta ja tuoksuu hyvin miedosti petrokemialliselle tuotteelle. Testeissä se on toiminut vähintään yhtä hyvin kuin perinteiset polttoaineet.

”Olemme suomalaisella teknologialla onnistuneet valmistamaan vihreästä vedystä ja hiilidioksidista e-dieseliä eli sähköpolttoainetta esikaupallisessa kokoluokassa. Polttoaineella voidaan korvata fossiilinen dieselpolttoaine muun muassa vaikeasti sähköistettävissä kohteissa, kuten raskaassa tieliikenteessä ja laivaliikenteessä. Lisäksi sitä voidaan käyttää työkoneissa. Seuraavaksi pyrimme saamaan tietoa polttoaineen käytettävyydestä kenttäkokeella”, kertoo E-fuel-hankkeen vastuullinen johtaja, VTT:n tutkimusprofessori Juha Lehtonen.

Sähköpolttoainetta testataan AGCO Powerin tehtaalla Nokialla

Hankkeessa on tähän mennessä tuotettu satoja kiloa synteettisiä hiilivetyjä kestävän liikennepolttoaineen valmistusta varten. Tämän jälkeen hiilivedyt on jalostettu Nesteellä käyttövalmiiksi synteettiseksi dieseliksi, jota testataan nyt AGCO Powerin Linnavuoren tehtaalla Nokialla. 

Testitraktori on varusteltu E-Fuelin ominaisuuksien tarkkailun ehdoilla, mutta normaalikäytössä tankkaamisessa tai traktorissa ei huomaisi mitään eroa: polttoainetta voi käyttää siinä missä perinteistä dieseliäkin, tai niitä voidaan sekoittaa keskenään.

”AGCO Powerin 74 LFTN -dieselmoottorilla varustettu Valtra T235 -traktori tankataan uudella sähköpolttoaineella, ja useita tunteja kestävän testiajon aikana mitataan muun muassa polttoaineen kulutusta sekä pakokaasupäästöistä syntyvää hiilidioksidin, typen oksidien, pienhiukkasten ja muiden päästöjen määrää pakokaasuissa. Projektissa tuotetun e-dieselin odotetaan olevan korkealaatuista ja täyttävän nykyiset tieliikenteen dieselpolttoainestandardit”, sanoo AGCO Powerin tuotekehitysjohtaja Kari Aaltonen

Uutta sähköpolttoainetta voi käyttää nykyisissä dieselmoottoreissa

Tulevaisuuden päästövähennyksiin ei ole vain yhtä ratkaisua, ja tämä on tiedostettu vahvasti AGCO Powerin moottoritehtaalla. Valmistaja on jo pitkään panostanut tutkimukseen ja kehitykseen sekä selvittänyt monenlaisia vaihtoehtoja erityisesti maatalouden päästövähennyksiin.  

”Meillä kehitetään ratkaisuja eri työkonekäyttöihin vastaamaan maanviljelijöiden tarpeita esimerkiksi sähköakkujen, vedyn, metaanin ja metanolin avulla”, Aaltonen kertoo.

Sähköistymistä ei siis missään nimessä pidetä ainoana ratkaisuna AGCOn tulevaisuudennäkymissä, vaikka esimerkiksi akkusähkö konsernin yhtenä voimanlähdesegmenttinä onkin. AGCO Powerilla koetaan Kari Aaltosen mukaan tärkeäksi, että päästöjä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä voidaan vähentää merkittävästi muutenkin kuin liikennettä suoraan sähköistämällä. 

”Nykyiseen dieselmoottorikantaan ilman muutoksia soveltuvia kestäviä polttoaineita, kuten käyttövalmista e-dieseliä, voidaan sekoittaa täysin vapaasti fossiilisen dieselin kanssa ja täyttää EN 15940 -standardin mukaiset parafiinisen dieselin laatuvaatimukset”, Aaltonen jatkaa.

VTT:n johtavan tutkijan Päivi Aakko-Saksan mukaan parafiinisten polttoaineiden aiempiin kokemuksiin perustuen testattavan e-dieselin odotetaan olevan ympäristöystävällinen vaihtoehto myös lähipäästöjen suhteen fossiiliseen dieseliin verrattuna. 

”Nokian testiajon tuloksia analysoimalla selviää, onko e-diesel ympäristöystävällinen vaihtoehto myös terveydelle haitallisten pakokaasupäästöjen suhteen, hän kertoo.”

Lisää VTT:n hankkeesta ja AGCO Powerin Linnavuoren tehtaalla järjestetyn esittelypäivän tarjoamista näkökulmista kerromme Koneurakointi-lehden numerossa 1/2024.

Kaikki traktorissa näkyvä normaalista poikkeava varustelu liittyy vain testaukseen ja dokumentointiin, ei sähköpolttoaineen varsinaiseen käyttöön. VTT ja AGCO Power ovat testanneet Linnavuoressa polttoainetta, ja tulokset ovat huomattavan positiivisia. Tuotteen valmistuksessa on ollut mukana myös Neste. E-Fuelin kaupallisesta valmistuksesta ja jakelusta ei vielä kuitenkaan ole tehty julkisuuteen asti ulottuvia päätöksiä.

Konevuokraus kasvaa vasta 2025

Kansainvälisen talouden heikentyneet näkymät sekä korkojen ja rakennuskustannusten korkea taso pitävät rakentamisen määrän matalalla tänä ja ensi vuonna, arvioi konsulttiyhtiö Forecon Oy. Työkoneiden vuokramarkkinoiden lasku päättyy vuonna 2024, mutta kasvu jää lähes nollatasolle. Kahden heikon vuoden jälkeen vuokramarkkinoiden kasvu on viisi prosenttia vuonna 2025. 

Forecon Oy:n julkaiseman arvion mukaan rakentamisen kasvuennuste on toistaiseksi melkoisessa kohmeessa. Talouden kasvuennusteita on pienennetty syksyn kuluessa. Loppuvuonna 2023 Suomi on taantumassa ja koko vuoden BKT-ennuste on miinuksella, ja vuoden 2024 kasvuennusteet ovat nollan ja yhden prosentin välillä. Kuluttajien luottamus sekä asunnon osto- ja korjausaikomukset ovat edelleen pohjalukemissa. Koronnostot ovat todennäköisesti päättyneet, mutta korot pysynevät nykytasolla ainakin kesään 2024 jarruttaen asuntokauppaa ja rakennusinvestointeja. Elinkeinoelämän luottamuksen heikentyminen ja muutosneuvottelujen yleistyminen näkyvät sekä yritysten että kuluttajien rakentamisaikomuksissa.

Suomessa rakentamisen määrä kääntyi rajuun laskuun loppuvuonna 2022. Asuinrakentaminen nousi nollakorkoaikana kestämättömän korkealle tasolle ja supistuu nyt voimakkaasti. Nopeat koronnostot sekä rakennuskustannusten nopea nousu merkitsivät äkkijarrutusta rakentamisen kysyntään vuonna 2023. Uusien asuntojen rakentaminen vähenee 35 prosenttia. Toimitilarakentaminen ei vähene vastaavasti, sillä erityisesti julkisten palvelurakennusten rakentaminen on hyvällä tasolla. Yksityisiä toimitilahankkeita on vireillä runsaasti, mutta hankkeiden käynnistämiseen liittyvä epävarmuus on kasvanut ja hankkeita lykkääntyy. Myös maa- ja vesirakentamisen näkymät ovat heikot – määrä on miinuksella sekä vuonna 2023 että 2024. Korjausrakentamisen näkymät ovat heikentyneet myös kuluvan vuoden aikana, määrä vähenee hieman vuonna 2023. Korkeat korjauskustannukset, kiinteistöjen hoitokulut sekä rahoituksen saatavuus jarruttavat korjaushankkeiden käynnistämistä. Rakentamisen määrä vähenee tänä vuonna kymmenen prosenttia ja väheneminen jatkuu vuonna 2024 (-1 %). Vuonna 2025 rakentamisen määrä kasvaa kolme prosenttia. Rakentamisen eri sektoreilla kehitys vaihtelee suuresti, Forecon listaa tiedotteessaan.

Työkonevuokrauksen määrän arvioidaan vähenevän tänä vuonna yhdeksän prosenttia. Paljon vuokrakoneita käyttävässä toimitilarakentamisessa määrä vähenee 15 prosenttia ja asuinrakentamisessa peräti lähes 30 prosenttia. Korjausrakentamisen ja muiden toimialojen käyttö ovat pienessä yhden prosentin kasvussa. 

Vuonna 2024 työkoneiden vuokrauksen ennakoidaan kasvavan prosentin. Asuntorakentamisen vuokrakonekäyttö vähenee edelleen (-25 %), mutta toimitilarakentamisen käyttö kasvaa (+14 %). Korjausrakentamisen vuokrakäyttö kasvaa kaksi prosenttia ja muiden toimialojen prosentin. Vuodesta 2025 on tulossa rakennuskonealalle kasvuvuosi (+5 %). Vuokrakonekysyntä kasvaa kaikilla sektoreilla. Kasvun arvioidaan olevan kolmen ja kuuden prosentin välillä.  

Valtralle uusi toimitusjohtaja

Valtran uudeksi toimitusjohtajaksi 1.1.2024 alkaen on nimitetty Mikko Lehikoinen. Yli kolmen vuosikymmenen Valtra-uran tehnyt Jari Rautjärvi jää puolestaan eläkkeelle kuluvan vuoden päätteeksi. 

Valtran uutena toimitusjohtajana aloittaa 1.1.2024 Mikko Lehikoinen. Hän tulee seuraamaan Jari Rautjärveä, joka jää eläkkeelle 31.12.2023 yli kolmenkymmenen vuoden Valtra-uran jälkeen.

Lehikoinen on toiminut Valtran palveluksessa vuodesta 2009 ja viimeisimpänä Vice President Marketing -tehtävässä vuodesta 2018 alkaen. Hän työpanoksensa on tunnustettu erityisesti Valtran globaalin brändin ja Unlimited -liiketoiminnan kehittämisessä sekä Valtran strategiatyön ja digitalisaation edistämisessä. Ennen Valtralle tuloaan hän toimi metsäkoneteollisuuden johtotehtävissä ja IT-alalla.

Jari Rautjärven toimitusjohtajakauden aikaa kuvastaa Valtran voimakas kansainvälinen kasvu ja brändin merkittävä vahvistuminen päämarkkina-alueilla. Valtrasta on kasvanut yksi Keski-Suomen johtavista vientiyrityksistä ja Valtran teknologiakampus Suolahdessa on alueella haluttu ja arvostettu työnantaja. 

”Kiitos Jarille menneistä vuosista ja tekemästäsi työstä Valtralle ja AGCOlle! Kiitos 10 vuoden mentoroinnistani, yhteistyö on ollut tuloksellista! Jarin johdolla luotiin pohja Valtran menestykselle viimeisen 17 vuoden aikana. Valtralla parasta on mahtavat Valtralaiset, jotka ovat luoneet kasvun nyt ja tulevaisuudessa. Olen ylpeä Valtrasta, tästä on kunnia jatkaa”, Mikko Lehikoinen toteaa. 

VR myy ylimääräisiä dieselvetureita

VR asettaa vuoden 2024 aikana myyntiin yhteensä noin kymmenen liikennekelpoista dieselveturia. Idän liikenteen päättymisen, logistiikan tehokkaampien toimintamallien sekä liikenteeseen saapuvien uusien vetureiden myötä VR:ltä on vapautumassa veturikapasiteettia myytäväksi. Tarkemmat tiedot myyntiprosessista julkaistaan VR:n verkkosivuilla joulukuun 2023 aikana.

VR asettaa myyntiin yhteensä noin kymmenen dieselveturia, joista suurin osa on Dr16-vetureita sekä yksittäisiä Dv12-vetureita. Ensimmäiset Dr16- ja Dv12-vetureista tulevat myyntiin jo vuoden 2024 alkupuolella ja tämän hetken suunnitelman mukaan lisää vapautuu myyntiin syksyllä. Myytävät veturit soveltuvat sekä tavara- että matkustajaliikenteeseen. Veturit ovat elinkaarensa loppupuolella, mutta niiden liikennekelpoisuutta voidaan jatkaa kunnossapidolla ja saneerauksilla.  
 
”Tilaamistamme uusista Sr3-sähkövetureista ja Dr19- dieselvetureista on osa jo saatu liikenteeseen. Olemme rahoittaneet nämä kalustoinvestoinnit paitsi liiketoiminnasta saatavilla tuloilla, myös vihreällä joukkovelkakirjalainalla. Idänliikenteen päättymisen ja logistiikan tehokkaampien kuljetusratkaisujen myötä meillä on nyt ylimääräistä liikennekelpoista kalustoa myytävänä. Haluamme tehdä osuutemme edistääksemme raidemarkkinan kasvua ja kilpailua Suomessa”,sanoo VR:n toimitusjohtaja Elisa Markula. 

Tarkemmat tiedot myyntiprosessista sekä myytävästä kalustosta julkaistaan VR:n verkkosivuilla joulukuun 2023 aikana.  

VR:n veturistrategia perustuu investointeihin, varaosien uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen 

VR on julkaissut yhteenvedon veturistrategiastaan verkkosivuillaan. Tällä hetkellä yhtiö liikennöi noin 350 veturilla, joista noin puolet on diesel- ja puolet sähkövetureita. 

Vuonna 2022 VR teki päätöksen laittaa julkiseen myyntiin kierrätyspäätöksen saanutta kalustoa, jonka komponentteja on käytetty varaosina pidentämään saman sarjan vetureiden elinkaarta. Keväällä 2023, VR myi kymmenen Sr1 -sähköveturia kahdelle kotimaiselle kierrätysalan yritykselle julkisessa huutokaupassa.  Veturien liikennekelpoisiksi kunnostamisesta kiinnostuneita ostajia ei ollut. 

Uudessa hallitusohjelmassa todetaan, että kierrätyspäätöksen saanut henkilö- ja tavaraliikenteen kalusto tulee laittaa julkiseen myyntiin tai siirtää perustettavaan kalustoyhtiöön, eikä sitä saa romuttaa ennen kalustoyhtiön perustamista.  

0tykkääjääTykkää