Kreate Oy on aloittanut VT 5 -projektin Nuutilanmäki-Juva-osuuden rakentamisen, ja osana tätä hanketta louhitaan lähistöltä kiveä rakentamisen tarpeisiin. Panostusreikiä poraamaan Juvalle on komennettu myös yksi Kreaten uusimpia konehankintoja, Sandvik Ranger DX800i. Kiipesimme kalliolle katsomaan tätä uuden sukupolven konemallia työssään.
DXi-mallisto ei ole päivitys aiemmasta, vaan kauttaaltaan uusiksi laitettu kokonaisuus.
Valtatie 5:n rakennustyöt Kreaten urakoimalla Nuutilanmäki-Juva-osuudella käynnistyivät lokakuussa 2019. Urakka koostuu paitsi 16,25 kilometrin mittaisesta, pääosin nelikaistaiseksi ja keskikaiteelliseksi muuttuvasta vitostien osuudesta, myös kuudesta muusta maantieosuudesta, joiden yhteismitta on 17,6 kilometriä. Nämä muodostuvat esimerkiksi rakennusaikaisista rinnakkaistiejärjestelyistä sekä uuden linjauksen aiheuttamista muutoksista nykyisiin maantieosuuksiin. Eritasoliittymiä tehdään viisi kappaletta, siltoja 12 kappaletta, kevyen liikenteen väylää 3,8 kilometriä, yksityisteitä noin 8,9 kilometriä ja katuja 0,75 kilometriä. Tämä tarkoittaa sitä, että urakassa arvioitu kiviaineksen kokonaismäärä on noin 800 000 kuutiota. Massatasapaino on tällä urakkaosuudella sellainen, että uudelta linjaukselta saadaan louhittua noin puolet tarvittavasta tavarasta. Loput noin 400 000 kuutiota löytyvät lyhyen etäisyyden päähän perustetulta kivenottopaikalta.
DX:stä DXi:hin.
Ja täältä kallion päältä löytyy Kreaten porakaluston uusinta kärkeä edustava pintaporauslaite, vieläpä ensimmäisellä suurella urakallaan. Heinäkuussa taloon tullut Sandvik Ranger DX800i on toki ehtinyt jo olla pienemmissä kohteissa totutettavana töihin, mutta nyt täällä Juvalla ollaan päästy varsinaisesti poraamisen makuun.
Ranger DXi -sarjan poravaunut esiteltiin alkusyksystä 2017. Ensin julki tuli DX900i ja lähes heti perään DX800i. Siinä missä aiemman sarjan Ranger DX800 -malli oli hieman päivitetty versio legendaarisesta DX780:sta, on DXi aivan uutta sukupolvea. Sen näkee ulkoisesti, mutta myös esimerkiksi hytin sisältä. Kone edustaa paitsi modernia muotoilua, myös työskentelyolosuhteiltaan sekä nykypäivää että tulevaisuutta. Otetaan verrokiksi aiemman sukupolven Ranger sieltä DX800-mallisarjasta ja ryhdytään vertailemaan.
Mukavasti muotoiltu.
Kun lähdetään ulkokuoresta liikkeelle, tulee heti selväksi, että ollaan uudenmallisen koneen äärellä. Muodot ovat aiempaa pehmeämpiä, ja olemus kaiken kaikkiaan moderni. Katteet on myös muotoiltu ja suunniteltu uusiksi siten, että ne koostuvat DXi-mallistossa modulaarisista osista. Tämä tarkoittaa sitä, että valmistusvaiheessa samoja osa-aihioita voidaan käyttää erikokoisissa laitteissa rajaamalla ja aukottamalla ne koneen mukaisesti.
Katteiden alla on tehty muutos moottoripolitiikkaan. Aiempaan kasisataseen verrattuna Cat on vaihtunut Volvo Pentaan. Sylintereitä on edelleen kuusi, mutta 168 kilowatin sijaan tuotetaan nyt 185 kilowattia. Hydrauliikkajärjestelmä on puolestaan muuttunut pumppumäärältään ja jaottelultaan. Aiemmin neljä kappaletta hammasrataspumppuja huolehti pölynkerääjän ja jäähdytyksen toiminnasta, ja kaksi kappaletta mäntäpumppuja poraamisesta, alavaunun ja puomin liikkeistä ja tankojen käsittelystä. Nyt DX800i:ssä rataspumppuja on enää kaksi, ja ne ovat vain jäähdytysjärjestelmää varten. Mäntäpumppuja puolestaan on nyt kolme, ja ne hoitavat loput edellä mainitusta toiminnoista, eli pölynkeräys on siirtynyt myös tälle pumppulinjalle, ja pumppujen yhteismäärä on kaventunut yhdellä.
Runsaasti lisäalaa samoilta sijoilta.
Koneen mitat ovat kasvaneet niin painon kuin ulkomittojenkin osalta DX- ja DXi-sarjojen 800-malleja vertailtaessa. Työpaino DX800i:ssä on 19 600 kiloa, kun se DX800:ssa on 15 600 kiloa. Kuljetuspituus on uudessa koneessa 12,35 metriä, vanhemman mallin ottaessa lavetilta metrin verran vähemmän tilaa. Alavaunun osalta telan maata vasten oleva mitta on DX800i:ssä 2750 millimetriä, mikä on 16 senttimetriä aiempaa enemmän, mutta vastaavasti lisääntynyt paino tekee sen, että vaikka molemmat ovat 310-millisillä lapuilla varustettuja koneita, maapaine on lähes 200 grammaa enemmän neliölle, ollen tasan kilon neliösentille. Vetovoimaa alavaunu on saanut painon kasvaessa lisää, mikä on tietenkin suotavaakin, lukeman ollessa 156 kN aiemman 121 kN:n sijaan. Maavara on vähentynyt marginaaliset neljä senttimetriä, ollen nyt tasan 400 millimetriä.
Mikä alavaunussa on kuitenkin tärkeää, on uusi kääntösäde, ja se onkin yksi isoimpia työtehoa kasvattavia muutoksia DXi-poravaunussa. Kun aikaisempi sukupolvi pystyi vakiona kääntymään 120°, eli suorasta linjasta 30° vasemmalle ja 90° oikealle, sekä lisämuutoksin 90° myös vasemmalle, tarjoaa DXi aivan eri astelukuja. Nyt kokonaissäde on 290°, jota ruuvataan suorasta linjasta 180° vastapäivään ja 110° myötäpäivään. Tämä tekee huomattavan muutoksen yksiltä telansijoilta porattavaan alaan. Siinä missä DX800:n porausala on kääntövaihtoehdosta riippuen 17,6 m2 tai 26,4 m2, leipoo DXi samoilta asemilta peräti 55 neliömetrin alueen rei’ille. Valmistajien omien mittausten ja vertailujen mukaan tämä tuo jopa tunnin verran lisää porausaikaa työvuoroon. Porausalan radikaali kasvu lisää myös koneen vuosituottavuutta, joka on laskennallisesti 1,8 miljoonaa tonnia vuodessa, kun se DX800-mallissa on 1,3 miljoonaa tonnia.
Lisäksi Ranger DXi-porauslaitteiden DB5200-puomissa on ylimääräinen kallistusnivel, joka on tuonut 35% lisää ulottuvuutta myös kalliorinteeseen suuntautuvassa pystyporauksessa, ulottuen 2,6 metriä koneen telatason yläpuolelle ja 4,5 metriä alapuolelle.
Poraussyvyys lisääntyi.
Porakoneena vaihtoehtoja on kolme Sandvikin RD900-sarjasta. RD921SC on suunniteltu T45-porakalustoille ja 64–89 millimetrin reikäkoolle, iskien 71 hertsin taajuudella ja 21 kilowatilla. RD925MC on puolestaan soveltuva T51-porakalustoille ja 89–115 millimetrin reikäkoolle, iskun lähtiessä 69 hertsin taajuudella 25 kW:n teholla. Suurin vaihtoehto on RD927LC, ja sen yhteydessä on mahdollisuus käyttää myös GT60-porakalustoa. Tämä malli soveltuu jo 92–127 millimetrin reikäkoolle. Lisävarusteena kaikkiin RD900-sarjalaisiin on saatavana myös niskan kiertovoitelujärjestelmä eli SLU 14-1 CSL. Sen avulla saadaan huomattaviakin säästöjä voiteluöljyn kulutuksessa, sillä öljyntarve voi laskea jopa 300 grammalla tunnissa.
Suurin poraussyvyys on 30 metriä, ja se on yli kolme metriä aiempaa enemmän. Tämän määrittelee paitsi käytettävä porauslaitteisto, myös kangenkäsittelyjärjestelmä. Karusellityyppisen RC1712-kangenkäsittelylaitteeseen mahtuu 38- ja 45- ja 51-millisiä kankia 7+1 kappaletta. Maksimisyvyys saavutetaan, kun karuselliin lyödään seitsemän kappaletta 12-jalkaisia kankia ja letkan kärkeen yksi 16-jalkainen. 60-millisten kapasiteetti on 4+1, jolloin puolestaan saavutetaan 19 metrin syvyys samalla pituustaktiikalla.
Porarin konttori parani.
Hytti on muuttunut myös huomattavasti. Uusi mökki kulkee nimellä iCab, ja kaikkein selkeimmin se erottuu aiemmasta hytistä eteenpäin kallistetun etulasinsa ansiosta. Näin on saatu selkeämpi näkyvyys porausalueelle. Samalla kämppään on tullut lisää tilaa ja avaruutta paitsi porarille, myös esimerkiksi ”takapenkille” paremmin mahtuvalle kouluttajalle. Hytti on hiljainen, melutason ollessa kiihkeimmässäkin poranhuudatuksessa valmistajan mukaan alle 73,5 desibeliä.
Sisällä on käynyt myös melkoinen uudistusten puhuri. Poissa ovat viisarimittarit, ja ohjauskonsolit ovat uutta muotoilua ergonomisine ohjausvipuineen. Kaikki tiedot löytyvät selkeältä ja kookkaalta kosketusnäytöltä, joka sijaitsee porarin näkökentässä yläoikealla. Erilaista automatiikkaa on viljalti tarjolla, esimerkiksi täydellinen reikäautomatiikka reikäkohdistuksineen ja -navigointeineen, täydellinen radiokauko-ohjaus ja iTorque-porausohjausjärjestelmä, joka reagoi muuttuviin kiviolosuhteisiin ja optimoi porausta sen mukaan. DX800i onkin ominaisuuksia täynnä joka suhteessa, joten kyselläänpä myös kokemuksia ja ajatuksia käyttäjäosastolta.
Vaatimuksiin vastaava.
Porari Paavo Sikanen on ollut DXi:n hanoissa nyt muutaman kuukauden, mutta näitä instrumentteja on tullut soiteltua kokonaisuudessaan hieman pidempään. ”30 vuotta on tullut oltua kivellä, ja erityisesti 780-Rangereilla on porattu paljon”, Paavo tuumii. ”Toimintaperiaatteen perusasiathan koneissa ovat tietysti samat”, hän jatkaa. Mutta paljon on uuden sukupolven myötä muuttunut. ”Ohjaus on selvästi erilainen, kaikki on sähköohjattua ja toimii todella siististi”, hän luonnehtii. ”Kaiken kaikkiaan hyvään suuntaan mennään kaiken aikaa.” Selkeitä teholukemien kasvuja Sikanen ei vielä näin lyhyen rupeaman perusteella lähde arvioimaan, mutta tuntuma on selkeä. ”Yleisesti ottaen työteho tuntuu kasvaneen, ja niinhän se uusissa koneissa pitää ollakin.” Samaan liittoon hän kuitenkin muistuttaa, että asialla on myös toinen puoli. ”Samalla myös vaatimukset ovat kasvaneet. Yhä enemmän tarkkuutta ja isompia reikiä vaaditaan.”
Uusi hytti saa Paavolta kehuja, sillä työolosuhteissa on tapahtunut huomattava muutos. ”Kyllähän tämä hytti on todella hyvä. Hiljainen, näkyvyys on kohdallaan ja työpäivän päätteeksi olo on paljon virkeämpi, ei ole niin nuhruinen pitkänkään vuoron jälkeen.”
Tulevaisuus ei syrjäytä poraria.
Työpäällikkö Heikki Thil Kreate Oy:n kalliorakentamispuolelta kertoo, että erilaisia poravaunuja on tällä hetkellä talossa 12 kappaletta. Sandvik on päämerkki, mutta myös Epriocia löytyy. Viimeisen puolentoista vuoden aikana onkin hankittu neljä uutta konetta, joiden markkinaosuus jaettiin näiden kahden merkin välille tasan. ”Pidetään vähän kauppiaita hereillä”, Thil myhäilee.
”Automaatio ei tarkoita sitä, etteikö porarilta vaadittaisi enää ammattitaitoa.”
800i on Thilin mukaan askel kohti tulevaisuutta, joka on jossain vaiheessa otettava kuitenkin. ”DX780- ja DX800-mallit poistuvat jossain vaiheessa vahvuudesta ja myynnistä, vaikka jälkimmäistä vielä uutena saakin. Nyt on hyvä aika lähteä kohti uutta ja viedä myös tietotekniikkaa ja 3D-järjestelmiä porauksessa eteenpäin. Tämän DX800i:n myötä on lähdetty ajamaan tätä asiaa tehokkaasti sisään yritykseen, ja alku vaikuttaa hyvältä”, hän luonnehtii. Thil kertoo, että jatkossa esimerkiksi poraussuunnitelmien laatiminen dronemittausten perusteella ja aineiston siirtäminen langattomasti suoraan poravaunuun voi olla arkipäivää. ”Tietotekniikkaan on satsattu, ja tullaan satsaamaan. Haluamme olla ensimmäisinä tässä rintamassa”, hän linjaa. ”Automaatio ja muu tekniikka ei kuitenkaan tarkoita sitä, että porarilta ei vaadittaisi enää ammattitaitoa”, hän silti muistuttaa. ”Porarin pitää olla täysautomatiikan kanssakin hereillä. Pitää osata lukea kiveä ja tietää mitä tekee. Ei kone ymmärrä esimerkiksi kiertymiä kunnolla, ja lopputulos pitää varmistaa, sekä mitata reikäsuoruus ennen panostusta”, Thil sanoo lopuksi.
Nyt on nähty uusi Sandvik Ranger DX800i töissään, ja onhan se kieltämättä vakuuttava laite. Aiemmasta versiosta on tultu paljon eteenpäin, eikä valmistajan määritelmä uudesta sukupolvesta ole lainkaan huono sanavalinta. Siinä missä DX-sarja on vuosien varrella kerännyt jämäkän maineen, vaikuttaa uusi DXi-sarja olevan Rangeriakin Rangerimpi ratkaisu.
